Hyminä ei auta ; merenkulkumaa Suomen merenkulun palvelujen osto ja myyntitaseessa 1,5 miljardin vaje

Hyminä ja vanhan voimassa olevan Suomi on Saari liikenne mallin vahvistaminen valitulla meriliikenne strategialla koko merenkulun   strategiaksi todettiin eilen 24.01.2020 liikenneministeriössä.

Nyt yli kymmenen viime vuotta on harjoitettu puutteellista EU liikennestrategian vastaista (maantieliikenne volyymien siirrot raiteille ja vesille on jätetty tutkimatta ja toteuttamatta) liikennepolitiikkaa. Samaan aikaan  merenkulun palvelujen ostot ovat vieneet maamme jatkuvaan ja huikean suuriin vuosittaisiin ostoihin ulkomaisilta toimijoilta ja kotimaisten omistusten -erityisesti -valtion poistumisen kauppalaivojen varustamotoiminnasta on faktaa.

Ja – se, että kyseinen asia tuodaan numerona esille -on ok ,mutta siihen ei puututa,  eikä siitä keskustella ,ei noteerata, ei tutkita eikä sille olla tekemäsää mitään, se ei ole ok.

Em selvisi eilen Liikenneministeriössä pidetyillä Meriliikennestrategia seminaari päivällä, jossa ministeri Harakka- itse kävi nykytilannetta ja tulevaisuuden LVM merenkulun strategiaa selvittämässä.

Vaan päinvastoin .

Valtio ja lobbarit Turun yliopistossa teetetyn esitelmiensä mukaan merenkulussa keskustelevat talvimerenkulun säästöistä; voidaanko 3-4 tunnin jäänmurtaja odottaminen kauppalaivoilla hyväksyä ja voidaanko poistaa väylämaksut ?  Kustannusvaikutus muutokset talvi aikana alle promille tasoa.

Ja samalla jätetään tutkimatta,  mitä muutoksia merenkulussa on tapahtunut , miten ja miksi 60/70 luvuilla tehdyt poliittiset järjestelmät, ovat muutetut .  Ne, joilla Suomeen merenkulun niin varustamoja aloitettiin kehittämään valtion tuilla ja säädöksillä niin että kotimaasta tilatut jäävahvisteiset alukset muodostivat kotimaan varustamoilla tehdystä rannikkoliikenteen, viennin ja tuonnin selkärangasta aina 2000 luvun vaihteeseen saakka .

Tämä edellä mainittu tutkimattomuuden hiljaisuus koskee ja ilmenee mm siinä, että ollaan hiljaa siitä, että valtio on poistanut omistamiensa – kokonaan tai osittain, yhtiöittensä – kuten Stora Enso ja Neste laivat .  Laivat, joilla oli hyvin suuri vaikutus kotimaa pohjaiseen merenkulkualaan sen laivatilauksiin ja merenkulun kehittämisiin . Nyt yhtiöt ovat samoin  purkaneet osan logistiikan, aluskaluston käyttöön, hoitoon ja kehittämisiin tarvittavasta henkilökunnasta ja ulkoistanut ne ulkolaisille sekä alkanut ostaa merenkulun liikennepalveluja ulkoa.

Näyttäneet mallia siihen että

Merenkulun suurin Suomalainen käyttäjä , Metsäteollisuus pyrkii omien ilmoitustensa mukaan suurimpaan mahdolliseen kuljetuskalustoon maanteillä, raiteilla ja laivaliikenteessä, pitämään yllä työrauhaa satamien joustavuutta ja panostamaan nykyisen väyläverkon kunnossapitoon. Ja ei tahdo muutoksia tehtävän esim. EU liikennestrategian toteuttamiseksi maantieliikenne volyymien siirroissa raiteille ja vesiliikenteeseen.

Merenkulun tutkimukseen keskittyvät yksityiset yritykset sekä yliopistot, joista yksityisten lisäksi  Aalto- keskittyy laiva tekniikkaan ja turvallisuuteen sekä Turun yliopisto meriliikenne perustaiseen liikenne logistiikkaan ja sen tulevaisuuden näkymien tarkasteluun .

Molemmat yliopistot ja tietenkin yksityiset kansainväliset yritykset ovat keskittyneet merenkulun nykymallin yksityiskohtien hiomisiin käyttäjien ja valtion asettamien Suomi on Saari liikennemallin ja sen edellä mainittujen nykytarpeiden tyydyttämisiksi myös lähitulevaisuudessa.

Kun merenkulun suurimmat ja seuraavat julkistettavat tutkimukset tällä hetkellä koskevat väylämaksuja -niin ne voidaan verrata tieliikenteen verotuskeskusteluun- sillä erotuksella, että kaikki , kotimaan ja ulkomaan kalusto maksavat sitä samoin perustein valtiolle   kulkiessaan suomen satamiin.

Kolme suurinta merenkulku alan kysymystä on kuitenkin mielestäni alla.  Niistä suurin huomio on, että niitä mitään ei   otettu meriliikenne strategia päivillä esille (koska meriliikenne,sen oheistoiminnat rannikkosatamissa, raide ja maantieliikenteessä ovat osittain ja selkeästi kilpailija sisävesi ja erityisesti sisävesiltä suoritettavaan suoravesiliikenteeseen ulkomaille ? ) :

1) Miten maamme m1,5 miljardin merenkulun palvelujen ulkomailta tapahtuva ostovaje voidaan kääntää positiiviseksi myynniksi ulkomaisille asiakkaille.
2) Miten maamme raskaan maantieliikenteen volyymeja voidaan siirtää vesille 75% EU tavoitteen mukaisesti. Mikä on merenkulun rooli kyseisissä toimissa.
3) Onko edellä mainituissa kohdissa korrelaatioita, syy ja seuraus vaikutuksia esim. kotimaan varustamojen ja telakoiden tulevaisuudelle , miksi niitä ei ole tutkittu, eikä vieläkään eilisen meriliikenne strategian mukaan aloiteta, vaikka EU liikennestrategia on ollut voimassa jo vuodesta 2011 ja aleneva trendi kotimaisen kaluston käytöstä palvelujen ostoihin on nähty koko 2000 luvun ajan,

Lopuksi vielä huomio ja kysymys : Miten kauan maassa pidetään meriliikenne strategian ja merenkulun strategian välillä yhtäläisyysmerkkiä , vaikka meriliikenne on yhtäläinen osa merenkulkua mitä sisävesiliikenne ? Suomessa on noin 8000km sisävesiväyliä, joista kauppamerenkulun käyttöön  on hyödynnetty  vasta alle 10% .  Suomen raideliikenteen suunnittelussa on noin 50-100 miljardin raideliikenne kehittämiset.  Raiteita on noin 6000km .

Raideliikenne panostus suunnittelut ovat suurimmilta osiltaan (Turun rata poikkeus) Järvi Suomen alueelle, jossa pääosassa sijaitsee kauppamerenkulkuun sopivia EU liikennestrategiassa tarkoitettujen maantieliikenne volyymien siirtoihin vesille sijaitsevia volyymeja

Edelleen em. on EU tilintarkastajien huomauttaneet valtiota jo vuonna 2015   liikenteen uudelleen järjestelyjen ulkopuolelle jätetyistä  pullonkauloista . Pullonkaulat sijaitsevat Järvi Suomen kolmen vesistön alueella ja suurin pullonkaula on se että niitä ei ole yhdistetty yhtenäiseksi liikenneverkoksi josta on meriyhteydet vähintään Kotkasta ja Porista.

Näitä ei EU liikennestrategiaa eikä EU tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia ole Suomessa tuotu asianmukaisesti eduskunnan eikä hallituksen tietoon LVM:n toimesta .  Esimerkiksi em tavoitteet ovat tietoisesti jätetyt huomioimatta esim. korjausvelka laskelmista ja niiden avulla perustelluista erittäin massiivisista liikenteen infran korjausvelka suunnitteluista vuodesta 2011 alkaen.

MIKSI ?

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu