”Ilman tiedettä ei ole tietoon perustuvaa päätöksentekoa”
Otsikon mukaisesti kirjoittaa LVM:n alaisen viraston pääjohtaja tämän päivän (17.12.2020 ) impulssi blogissaan .” Ilman tiedettä ei ole tietoon perustuvaa ” päätöksentekoa | Impulssi (impulssilvm.fi)
Edelleen hän toteaa, että pelkästään ilmatieteenlaitos tuottaa lähes 400 tutkimusta tänä vuonna.
+++
Blogi on kirjoitettu kuten yllä mainitsin LVM:n alustalle, jossa blogialustan sivustalla on aihealueet, joita blogissa on käsitelty.
Aiheitani ennen lukenut arvaa jo tässä vaiheessa mitä aion sanoa:
Blogi sivuston reunalla on 109 aihetta mukaan lukien aiheet maantiestä, rautatiestä, meriliikenteestä, lentoliikenteestä, pyöräilystä ja kavelystä, Saimaan kanavasta. jne….
Ei yhtään otsikkoa koskien Sisävesiliikennettämme Saimaan ulkopuolella, vaikka 90 % purjehduskelpoisesta sisävesiväylästöstämme on tämän vajaan 800 km syväväylästömme ulkopuolella olevaa väylästöä, jota tulisi EU ssa vuonna 2011 asetetun rekka liikenne volyymien siirtotavoitteiden toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen sisävesille, vihdoin aloittaa…. vaan sitä ei ole voitu tehdä
Koska
LVM on onnistuneesti kyennyt omalla politiikallaan poistamaan käytännössä omista tutkimusohjelmistaan ja siten myös valtakunnan tason tieteellisestä tutkimustoiminnasta kaiken valtakunnan tason ja koko Suomen sisävesiliikenne väylästöä koskevan sisävesiliikenne tutkimuksen- keskittymällä pelkkään Saimaan alueen syväväylään.
Tuloksena on todella puutteelliset liikennejärjestelmä suunnitelmat seuraavalle 12 vuodelle. Kyseistä toimintaa käytännössä neljän liikennemuodon kehittämisiksi ei voi nimittää hyvän hallintotavan mukaiseksi vaikka kuinka yrittäisi koska EU:ssa on sovittu viiden liikennemuodon kestävän kehittämisen tavoitteista jokaiselle liikennemuodolle.
Ja käsittelee meriliikennettä Merenkulku käsitteen alla – omana itsenäisenä liikennemuotonaan ja sen alaviitteenä sisävesiliikenteen yhtä osaa Saimaan alueen sisävesiliikennettä ilman itsenäistä kokonaiskuvan luomista valtakunnantason sisävesiliikenne mahdollisuuksiin.
EU:ssa sovitut liikennemuodot : maantie, raideliikenne,lento meriliikenne sisävesiliikenne Transport modes | Mobility and Transport (europa.eu) joille kullekin tulisi olla omat liikenne strategiat. Meillä on toimittu jo yli kymmenen vuotta ainoastaan meriliikenne strategian turvin, ilman sisävesiliikenne strategiaa
+++
Tässä kirje ja kommentit tavasta, jolla maassamme käsitellään nyt tieteellisen tutkimuksen puuttuessa liikenteemme kehittämistä.
Kirjeen osoitan niille, jotka valmistelivat ilman viitteitä ja perustutkimuksia sisävesien mahdollisuuksista hallituksen periaatepäätökseen fossiilittoman tiekartta työryhmänä.
quote:
Maamme sisävesiliikenteen tutkimuspuute on tuonut maahamme todella suuret liikennejärjestelmä kehittämisiin liittyvät uskottavuus ongelmat.
Mutu ja Hiha tutkimuksin perustellaan eduskunta tasolla maamme seuraavaan 12 vuotisen liikennejärjestelmään liittyviä tavoitteita ja hallitukselle eduskunnan hyväksyttäväksi tuotettavia periaatetavoitteita : väitteestäni faktatietoa alla :
Fossiilivapaaseen liikenteeseen tähtäävän tiekartan, sisävesi liikenteen perustieto kartoituksessa pöytäkirjan mukaan
Liikenne- ja viestintäministeriö Mahti-asiakirjamalli (hankeikkuna.fi) sivulla 3 lukee täysin faktoja vastaan,pelkkiin myytteihin tukeutuen mm seuraavaa :
,,,,Keskusteltiin sisävesiliikennettä koskevista asioista. Itä-Länsi-suunnassa tapahtuvan liikenteen edistäminen ei vaikuta järkevältä, koska vesistöjen välillä on laajoja maa-alueita, eikä kuljetettavaa olisi molempiin suuntiin. Liikenne ei myöskään olisi ympärivuotista. Kustannukset olisivat liian suuria. Saimaan kanavan mittojen kasvattaminen ja Saimaan syväväylästöön panostaminen on ainoa järkevältä vaikuttava suunnitelma..” (vahvennukset blogin kirjoittajalta.)
em asioita ei tutkittu enempää vaan tuotettiin fossilittomaan liikenteeseen tähtäävä tiekartta ilman sisävesiliikenne kehittämistä valtakunnan tasolla. Eli ei ole muuta perustetta hylätä sisävesiliikenteen kehittäminen koko valtakunnan tasolla kuin – ei vaikuta järkevältä ja järkevältä vaikuttava Saimaan syväväylästöön panostaminen
- Väite : liikenne ei voi olla ympärivuotista. = myytti, joka ei pidä paikkaansa. mm VTT raportti 37/73/2009 eli väitteenne, ei perustu Suomen liikennemaantietoon eikä laivatekniikan sisävesiliikenne faktoihin vaan siihen, että Saimaan kanavaa ei voida pitää auki koska Viipurinlahtea ja Venäjän puolen jokiliikennettä ei voida taata pidettävän jäätalvena auki. ks alla oleva liite ja kuvaus Vanhaselle vanhoja faktoja – hakkeesta ja sen saatavuudesta….. | Uusi Suomi Puheenvuoro
- Kustannukset olisivat liian suuria! itä -länsi ja etelä pohjoinen . Mihin verraten tonnikm / liikenne infra panostus ? liikenteen ulkoiset kustannukset? infra ylläpito kustannukset vai rakentamiskustannukset verrattaessa raideliikenteeseen ja sen noin 50- 100 miljardin vastaaviin kehittämispanostuksiin ? vastauksia ja lasku esimerkkejä em kysymyksiin löytyy mm sivustolta Koulutusesitys (sisavesi.fi) alkaen sivulta 6 /22
- Kuljetuksia ei olisi molempiin suuntiin : jälleen aika hurja väite. Järvi Suomen tavaravaihto on noin 30% maamme ulkomaankaupasta. molempiin suuntiin. Tuonti alueelle hoidetaan pääasiassa rekka kuljetuksin. https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2014-23_suomen_satamien_web.pdf lisäksi EU tavoite jo vuodelta 2011 on siirtää vähintään 50% rekka liikennettä pitkiltä matkoilta raiteille ja vesille. White paper 2011 | Mobility and Transport (europa.eu) mihin nämä tavoitteet ovat tiekartta suunnitelmassa jäännet.
White paper 2011 | Mobility and Transport
Watch the video on the White Paper, check out the 50 Facts and Figures on Transport or download the illustrated brochure.. The video, the 50 Facts and Figures and the brochure are also available in the following languages: Deutsch, español, français, italiano, polski. ec.europa.eu |
Eli koska valtakunnan tason sisävesiliikenne tutkimusta ei ole, niin ei ole akateemista taustaa ja sen tuomaa arvovaltaa kumota väitteitä.
vaan samat mutut ja hihat , mitkä ovathavaitut ja olleet olemassa jo yli vuosikymmenen ajan 12.5-Paperiliitto-keitele-Päijänne-tutkimuksista.pdf (sisavesi.fi) niin niiden mukaan valtion virkamiehet ja lobbarit edelleen työstävät maamme liikennejärjestelmän sisävesiosuutta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion virkamiehet ja lobbarit jatkavat oman linjansa ajamista vastoin selkeitä kansainvälisesti todettuja ja todistettuja faktoja.
Arctic logistics, Shipdesign and Energy efficience (e-lass.eu)
Olin nuorena miehenä joskus 1970-luvun alussa kesäisin lifti- ja interrailreissuilla Keski-Euroopassa. Usein yövyimme luonnonhelmassa. Rein-joen rannoilla iltaa viettäessämme ihmettelin mistä noita laivoja riittää. Tuossa Mannheimin korkeudellakin joessa purjehti pieniä noin 40 m pitkiä jokilaivoja ihan perätoukuria molempiin suuntiin. Laivajono tuntui katkeamattomalta. Niitä meni muutaman minuutin välein molempiin suuntiin. Onkohan tilanne sama edelleen?
Ilmoita asiaton viesti
Euroopassa oli vuoden 2018 tilastojen mukaan noin 7700 sisävesien rahtilaivaa joista yli 5000 hollannissa ja 1200 Saksassa. Hollantilaiset alukset hoitavat noin 40% Rotterdamin suursataman jatko ja sinne tulevan rahdin liikenteestä keski eurooppaan ja euroopasta. Joten kyllä niitä todella edelleenkin riittää euroopan joille.
Suomessa (jossa on euroopassa eniten vesiväyliä/henkilö https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/jaatutkimus-ja-tavaraliikenteen-liikennejarjestelma/ ) ei silti ole kuin 189 sisävesialusta rekisteröity . Ja meillä ei ole lainkaan suoria sisävesiyhteyksiä kotimaan merisatamiin…. vaikka väyliä on yli 8000km (vrt raiteita noin 6000km ) tilastoja rahtien kuljetuksista ja sisävesien eduista ja kehittämisjärjestelmistä euroopassa sivustolla http://www.inlandnavigation.eu/home/ ja suomen vastaavat toimet http://www.sisavesi.fi
Ilmoita asiaton viesti
Syvemmin asiaan perehtymättä tuon yhden näkökulman asiaan. Mikäli sisävesiliikenteen kuljetuksissa puutavaralla ja jatkojalosteilla olisi pääpaino, täytyy kiinnittää huomio siihen että suurin osa Suomen metsistä kasvaa juuri Saimaan lähiympäristössä.
Hehtaarin tuotto sadassa vuodessa: (IS)
1. Päijät-Häme: 24 950 €
2. Etelä-Karjala: 24 040 €
3. Kanta-Häme: 23 360 €
4. Kymenlaakso: 23 330 €
5. Etelä-Savo: 20 540 €
6. Uusimaa: 17 240 €
7. Pirkanmaa: 15 930 €
8. Keski-Suomi: 15 170 €
9. Varsinais-Suomi: 14 710 €
10. Pohjois-Savo: 14 440 €
11. Satakunta: 14 140 €
12. Pohjois-Karjala: 12 810 €
13. Etelä-Pohjanmaa: 8 400 €
14. Pohjanmaa: 8 240 €
15. Keski-Pohjanmaa: 8 230 €
16. Pohjois-Pohjanmaa: 5 320 €
17. Kainuu: 5 290 €
18. Ahvenanmaa: 3 490 €
19. Lappi: 2 520 €
Ilmoita asiaton viesti
johon kuljetusverkko tutkimukset ovat vertailuja vailla http://sisavesiliitto.simplesite.com/445968775 ja panostukset laitetaan pelkän raide ja maantieliikenne verkon varaan vaikka EU:ssa on sovittu myös sisävesien mukaan otosta. Meillä valtiolla vaan – kaikki modal shift – EU.ssa sovittujen menetelmien toteuttamisiksi kestävään liikenne järjestelmään siirtyumiseksi https://ec.europa.eu/transport/themes/european-strategies/white-paper-2011_en (rekoilta -vesille laskelmat ovat jo vuodesta 2011 alkaen tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti