Joitain EU lähtöisiä liikennepoliittisia huomioita koskien ex Turun tunnin rataa ….nykyistä Länsirataa…

Turun radan rakentamispäätös – Kriittinen tarkastelu

Valtioneuvoston kehysriihessä vahvistettiin merkittävä investointi Turun radan rakentamiseen, mutta päätöksen todelliset vaikutukset ja sen yhteensovittaminen EU:n tavoitteiden kanssa herättävät kysymyksiä.

  1. Tavaraliikenteen sivuuttaminen: Turun radan selvityksissä on huomattu, että sen rakentaminen ei vaikuta tavaraliikenteeseen. Tämä osoittaa valtion toiminnan puutteellisuuden, sillä liikenneinfrastruktuurin kehittämisen tulisi kattaa sekä henkilö- että tavaraliikenne. Nykyinen hanke keskittyy vain henkilöliikenteeseen, jättäen EU:n laajemmat tavoitteiden vaikutus arvioit tekemättä ja siten huomiotta valtion liikennepoliittisessa kokonaisuudessa.  Jonka tuloksena meillä on vahva Etelä Suomi ja suuri laaja takamaa asemassa oleva Sisäsuomi. Edelleen havaitaan että  valtakunnassa on huomattava
  2. Aluepoliittinen epätasapaino: Tunnin ratahankkeen valakunnan tason  vaikutukset ovat rajalliset , sillä se hyödyttää pääasiassa Etelä-Suomen raideliikennettä ja em. kaupunkien kiinteistömarkkinoita. Tämä ei vastaa valtakunnan tason kehitystavoitteita, joita tavoitteita tulisi tasapuolisesti edistää  alueiden saavutettavuuden lisäämisillä EU tavoitteisesti  ja kehittää alueiden kykyä teollisuuden ylläpitoon ja uudelleen investointeihin liikenneifraa hyväksikäyttäen ,  Nyt kehitys panokset takamaa alueilla keskittyvät eri arvoisuutta vahvistavan kalliin ja valtion ulkoisia kuluja kasvattavaan tavaraliikenteen ,erityisesti rekka liikenne osuuden tuottamien ongelmien ratkomisiin. Ilman EU tason rakennemuutoksiin paneutumista.  Jossa  kokonaisuus ei edistä tasapuolista valtakunnallista  alueellista kasvua.  Koska valtakunnassa on vuonna 1995 liittymisen yhteydessä aloitettu ja edelleen käynnissä tietoinen
  3. EU-liikenteestä annettujen direktiivien ja tavoitteiden laiminlyönti: Tarkoittaa tietoista valintaa siitä mitä ja miten direktiivejä pannaan täytäntöön.  Tämä siten  että, Vaikka EU:n direktiivit, kuten 91/106/ETY ja TEN-T, sekä vuoden 2011 liikennestrategia, suosivat tavaraliikenteen siirtämistä teiltä raiteille ja vesille, Suomessa ei ole tietoisesti aloitettu valtion toimesta tutkimuksia  joissa olisi tutkittu   näiden EU tavoitteisten rekka liikenne volyymi siirto tavoitteiden toteutumismahdollisuuksia.. Liikenneinfrastruktuurin ja tutkimusten tulisi tukea näitä tavoitteita, mutta Suomessa on keskitytty lähinnä rekka- ja raideliikenteen kasvattamisen tutkimisiin sadoilla miljoonilla euroilla ja useiden hankkeiden ja tutkimuslaitosten  voimin.

Historiallinen malli vs. nykyaikainen kehitys

Nykyiset toimenpiteet ja menetelmät ovat mahdollistaneet paluun historialliseen tapulikaupunkimalliin, jossa infrastruktuuri-investoinnit tehdään ilman EU:n strategisten tavoitteiden huomioon ottamista. Tämä poikkeaa Suomen vuonna 2010 hyväksytystä liikennerevoluutiomallista, joka mahdollistaa ainoastaan kansallisten poliittisten tavoitteiden toteuttamisen. Virkamiesten toiminta ja hallitusohjelmien pohjustus ovat tapahtuneet ilman huolta siitä, että tuotetut raportit eivät vastaisi todellisuutta. Ongelmana on, että virheitä peitetään luomalla uusia tarinoita, mikä ei ole kestävää pitkällä tähtäimellä. Liikenne 12 suunnitelmassa vuonna 2021 oli vain 19 virhettä, nyt puutteellisia kohtia 2023 liikenteen osalta Hallituspaperissa on 30 kohtaa | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan rooli muutoksien toteuttamisten aloituksessa. 

On huomionarvoista, että eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut ensimmäisen toimen EU-tavoitteiden mukaisen liikennepolitiikan muuttamiseksi.

Suomen sisävesiliitto on laatinut skenaarioita eri toimenpiteiden vaikutuksista liikennejärjestelmään, mutta havainto on että valtiovallalta puuttuu tarvittava tieto muutosten tekoon, sillä sisävesiliikenteen tutkimus on lopetettu jo vuonna 2007. 2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi) sivu 8

Tämä on ollut tietoinen  menetetty mahdollisuus, joka tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun erityisesti  eduskunnan hylkäämän yhteistyön  EU NAIAIDES hankkeen kanssa vv 2021-2027 liikenne strategia tavoitteiden toteuttamisissa sisävesiliikenteen osalta. .  Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi

bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

Merikapteeni, EMLog, Pyhtäällä asuva eläkeläinen jne....

Kokemusta eläkepäivien viettoon hankitun laivapäällikkö tehtävien lisäksi mm.

Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelusta hankinnasta kuljetuksista ja logistiikan johtamisesta,

Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johdosta

Öljyporausalusten suunnittelusta, niiden rakentamisten telakka aikaisesta valvonnasta sekä yleissatamien satamasuunnittelu toiminnoista.

Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen aloituksen johtaminen Suomessa.

Sisävesiliikenne logistiikan, intermodaali liikenteen ja EU liikennestrategian tutkimisista

Suomalaisen jäissä kulkevan, itselastaavien sisävesi-itämeri mallisuojatun kontti ja bulk laivamallien kehittäjän töistä www.sisävesi.fi

Ja vuonna 2020 perustetun Sisävesiliiton asiamies www.sisavesiliitto.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu