Joitain raskaan tavaraliikenteen energia ja EU liikenne strategia huomioita TEM energia raporttiin 2019:53

 

viite: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161811/TEM_53_2019_Energiatehokkuustyoryhman_raportti_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y
+++
Liikenne osuuden arviot lähtevät vuoden 2007 energiakulutus luvusta 50TWh eli noin 16% koko valtakunnan energian kulutuksesta käytettiin liikenteessä.
Kotimaan liikenne energian kulutuksesta meni 94% tieliikenteeseen. Muun kuin henkilöliikenteen osuus (rekka ja pakettiautot) on 39%.
++++
Tavaraliikenteen osuuden energia kulutuksen pienentämiseen TEM raportti jakaa kahteen eri osaan energiatehokkuuden parantamiseen ja kuljetusmuotojakautumaan vaikuttamisen.
Kuljetusmuotojakautumaan raportti toteaa seuraavaa:

”Kuljetusten energiatehokkuutta olisi joiltakin osin mahdollista parantaa myös kuljetusmuotojakaumaan vaikuttamalla”.

EU liikennestrategia väittää että 60% päästöistä voidaan pienentää, kun siirretään maantieliikennevolyymeja raiteille ja vesille. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/yksipuolistako/ ks kuva.

”Kuljetusten siirtyminen vesille tai raiteille parantaa monessa tapauksessa kuljetuksen energiatehokkuutta. ”

Kyllä -sanoisin kaikissa tapauksissa jossa on sisävesiväylä /vesiliikenne verkko olemassa.
Liikenteen päästöt ja energia kulutus kulkevat käsi kädessä: Hiilidioksidipäästöjen vertailu grammaa/tonnikilometri: Lentorahti 435 g, rekka 80 g, rahtilaiva 7,9 g, suuri konttialus 3 g (lähde IMO GHG second study). https://shipowners.fi/merenkulkua-sitoo-globaalit-paastorajoitukset/

Ympärivuotinen sisävesi laivan energia kulutus on alle puolet rekka liikenteestä http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.1-IWW-aluksille-Ympäristö-tuloksia-uusilla-menetelmillä-Vesiliikenneseminaari_Soukka-1.pdf

ja maassa on arvioimatta noin 130 miljoonan vuotuisen tonnin vesialueilla sijaitsevat kuljetukset.  http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.9-vesitieyhdistyksen-Keitele-Päijänne-Hake-projekti-ja-Ultra-keveät-laivat.pdf  ja     https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2017-55_suomen_satamien_web.pdf

”Kuljetusten siirtämistä pois tieliikenteestä rajoittavat Suomessa kuitenkin muun muassa kuljetuskustannukset,vesi- ja raideverkon rajallisuus”

poliittisesti juuri tämän raportin mukaisten puutteellisten tutkimusten tuloksena vesiliikenne väylät ovat jätetyt tutkimatta www.sisavesi.fi korjausvelka arvioimatta ja huomioonottamatta liikenteen kokonaisarvioita suoritettaessa ja ne kaikki ovat olleet hallitusohjelmista poissa vuodesta 2003 nyt Rinteen hallitus on ottanut asian ohjelmaansa mukaan. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/277775-ei-voi-olla-totta/

”sekä vesiväylien käytettävyys talviaikaan.”

Em. väite on todellinen myytti, jota toistetaan edelleenkin  ilman faktoja.
https://e-lass.eu/media/2016/08/05-Arctic-logistics-Shipdesign-and-Energy-efficience-in.pdf
ja mm. VTT raportti 37/73/2009 , jossa todetaan päinvastaista mitä raportti väittää.

”Kuljetusmuotojakauman muuttamisen mahdollisuudet on siksi täällä arvioitu melko vähäisiksi.”

Mikäli arviointi perustuu yllä-edellä mainittuihin ns faktoihin niin ne ovat mutu tutkimuksia ja TEMmin tulisi kaikkein ensimmäisenä tutustua Eduskunnan tulevaisuus valiokunnan raporttiin tulevaisuuden vesiliikenteestä https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2018.pdf alkaen sivulta 263 ja sen jälkeen lukea vesiliikenne osuus esim tämän TEM raportin vastaava julkaisu vuodelta 2010 LVM.n toimittamana https://www.lvm.fi/documents/20181/815655/Julkaisuja+3-2010/311899bd-4b74-483d-824d-06a03ec461fc?version=1.0 jossa edellytettiin sisävesiliikenne tutkimusta, mikäli uutta liikennettä Keitele Päijänne alueelle on mahdollista tulla. Kuitenkin vuonna 2016 ei tutkimusta suoritettu vaan panostettiin ilman tutkimuksia 180 miljoonaa euroa siihen että Äänekoskelta saatiin raideliikenne Helsinkiin UPM tuotteille.

”Vesi- ja raideliikenteen energiatehokkuuden parantaminen”
Kuten tieliikenteessä, myös vesi- ja raideliikenteessä liikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa toisaalta liikennevälineiden energiatehokkuutta parantamalla, toisaalta taas liikennevälineiden käyttöä tehostamalla. Numeerista arviointia näiden toimien vaikutuksista Suomessa ei toistaiseksi ole tehty.

Todella ihmeteltävä asia miksi tutkimuksia  ei ole tehty vaikka jo vuonna
2011 EU liikennestrategia niin edellytti https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Ministeri Risikko huomautti LVM:mää asiasta
https://www.lvm.fi/-/risikko-liikenneinvestointien-vaikutusarviointi-uudistetaan-795977

samoin Euroopan tilintarkastustuomioistuin huomautti asiasta
https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/INSR15_01/INSR15_01_FI.pdf

Em lisäksi on huomioitava että  meillä on jo 172 kanavaa sisävesiliikenne väylästössämme joissa  26 keskeneräistä vesiliikenne projektia , http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html meillä kuitenkaan valtion toimesta ei ole vielä olemassa suunnitelmia eikä edes  sisävesiliikenneverkon korjausvelka arvioita, siitä miten saataisiin yhtenäinen liikenneverkko niin, että vesiliikenne olisi kykenevä korvaamaan kalliita maantieliikenne volyymeja http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/14.1-korjausvelka-määrittely-ja-mitä-sisävesiväylien-suhteen-ei-ole-tehty-.p

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta mm. Tuotanto ja jakelu maantielogistiikan johto tehtävissä, Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksessa, Hamina Kotka alueen transit toiminnoissa ja sisävesiliikenteen tutkijana ja kehittäjänä, lastintarkastajana ja elektroniikka romu keräys logistiikan aloittajana Suomessa. www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu