Junakaaos ja väyläsuunnittelumme muut vähemmän tunnetut ongelmat
Väyläviraston tehtävä on vastata Suomen Valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä.
Väylävirasto jättää omilla nettisivuillaan, jopa sisävesiväylät pois toimenkuvastaan :
”Väylävirasto on noin 480 hengen asiantuntijavirasto, joka keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Lisäksi vastaamme liikenteenohjauksen ja talvimerenkulun järjestämisestä.”
´´´´++++
Yhteenveto Huomioikaa kolme liikenneverkkoa mainittu,; maantie-, raide ja meriliikenneverkot, lisäksi väyläviraston tehtävä on hoitaa ja kehittää maamme sisävesialueen väyliä ilman liikenneverkko velvoitetta.
+++
Moni varmasti nyt ajattelee, että onpa pilkun hiomista. Kyllä- sanoisin kuitenkin, että kieli on ollut keskellä suuta, erityisesti niillä esittelijöillä, jotka muovasivat LVM:n uuteen uskoon 2007-2010 ja saivat eduskunnan hyväksynnän em. Väyläviraston tehtäville, joissa meri, maantie ja raideliikenteen liikennöinti mahdollistetaan EU rahoitustuilla ja liikenneverkoilla ja samalla toimitaan niin nettä sisävesien laivaliikennettä ei kehitetä, vaan kalliimmat erillislaivat tarvittaisiin käytännössä kullekin kolmelle vesistölle.
+++
Eli esittelijät, joiden esitys on hyväksytty, ovat vaikuttaneet maamme liikenneinfran kehittämisiin viimeiset hieman yli kymmenen vuotta, jona aikana he kasvattivat kokonaisen uuden sukupolven ministeriöön omilla arvoillaan, ja nyt faktinen tilanne on, että Suomessa ei ole mainittavaa sisävesiliikennettä, koska väylä kehittäminen ja sen mukana laivakehittämisen lopettaminen aloitettiin poliittisilla päätöksillä, viime vuosisadalla , ja se edelleen jatkuu katkeamattomana ketjuna , jokapäiväisessä päätöksen teossa eduskunnassa. Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi
+++
Väylävirasto on ottanut saamansa tehtävän vastaan kirjaimellisesti ja tehtävän hoitamiseksi virasto tuottanut sekä useita strategia-, että toimintasuunnitelmia sitten vuoden 2010, jolloin ensimmäinen Väylävirasto näki päivänvalon.
Nyt vuonna 2022 toteutetaan strategiaa, minkä visio hyväksyttiin parlamentaarisesti vuonna 2018 , josta kommentit : www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/2.3-LVM-visio-2050-ja-sen-vesiliikennekommentit-2017.pdf
+++
dSamassa yhteydessä, kun yhteisvirasto hoitamaan kaikkien liikennemuotojen väyliä perustettiin, niin vesiliikenteen osalta Merenkulkuhallitus lakkautettiin, ja -yllätys yllätys,- sillä samalla hetkellä valtion kaikissa virastoissa ja ministeriöissä – ilman poikkeuksia eduskuntaa myöden unohdettiin kaikki MKH:n mm. vuonna 2008 tehdyt vesiliikenteen (sisältää myös sisävesiliikenteen) silloiset pitkän tähtäimen tavoitteet vuodelle 2030 ja 2050 mm. tämä kopio sivulta 31
lvm_strategia_070330(valtioneuvosto.fi)
joita sitten jo vuonna 2011 alettiin tulkitsemaan Väylävirastolle annetun määrityksen mukaisesti vain raide ja maantieliikenne verkkojen osalta kun yllä oleva EU liikennestrategia hyväksyttiin vuonna 2011
Saimaa syväväylien ulkopuolella olevat väylät, Kokemäen joen väylät, ja Kymi joen väylät pudotettiin kehittämisistä määrittelemällä sisävesien kauppamerenkulkuun käytettävien väylien minimisyväys 4,35 m ja alle sen väyläsyväyksien olevat väylät määriteltiin huviveneväyliksi, joita ei otettu mukaan kauppamerenkulun (meri + sisävesiliikenne) väyläylläpidon ja väyläkehittämisten suunnitteluun. VAikka vuonna 2008 MKH teki hyvää työtä perusväyläverkoston muodostamismahdollisuuksien esiintuomisissa.
Sisävesiliikenne ja –väylät näkymät ja mahdollisuudet (sisavesi.fi) MKH esitelmä vuodelta 2008, jossa ilmaistaan tulevaisuuden sisävesiliikenne verkon rakentamismahdollisuus sivulla 11/13.
Kenttä = Järvi Suomen vesialueen kuusi maakuntaa, vastaa noin 1/3 koko Suomen liikenteellisestä, teollisesta ja taloudellisesta potentiaalista
Ja ”lopullinen” nykymalliin ilman sisävesiliikennettä – siirtyminen tehtiin jäädyttämällä Jyväskylän energian tavoittelema bioenergia vesiliikenne kuljetusketjujen innovatiivinen kehittäminen
Vuodelta 2010 raportilla
tiivistelmä :
jossa mikään ei pitänyt paikkaansa. eikä raportin mukaisia uusia tutkimuksia ole vielä tehty.
Asiasta tehtiin kahdeksan kommentti dokumenttia koska LVM: n kyseinen raportti oli yksipuolista ja puutteellista alusta loppuun.
viitteet :. Logistiikka -kasvihuone kaasut hake ja konttiliikenne – Sisävesi.fi (sisavesi.fi)
sisältää mm paperiliiton 12.5-Paperiliitto-keitele-Päijänne-tutkimuksista.pdf (sisavesi.fi)
edellyttämän uuden työryhmän perustamisvaateen kuin Suomen vesitieyhdistyksen Keitele Päijänne hankkeen
www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.9-vesitieyhdistyksen-Keitele-Päijänne-Hake-projekti-ja-Ultra-keveät-laivat.pdf ja MKH:n Keiteleen kanavan aluskuljetus selvityksen
PowerPoint Presentation (sisavesi.fi)
Se, että hanke vielä esitettiin olevan ilman yhteiskuntataloudellista kannattavuutta, oli kaiken huippu.
Suomen vesitieyhdistys toteaa lehdessään kesäkuulta 2010 yhteiskunnallisen kannattavuus luvun olevan 7,8 mikä sisältää jo tarvittavat sisävesiliikenne terminaalit ….kun vastaavia raideliikenne investointeja /hankkeita toteutetaan alle 0,4 olevilla luvuilla.
+++
Eli väyläviraston tehtäväkentän ulkopuolelle on rajattu jo sen perustamisvaiheessa pois viraston mahdollisuus ja velvollisuus tutkia onko valtakunnassa mahdollisuus vesiliikenne verkkojen muodostamisiin ja saadaanko niiden hyötykäytöllä aikaan energia ilmasto tai taloudellisuus vaikutuksia. Tämä on pätenyt jopa ilmasto ja energia tavoitteista liikenne strategiaa vuodelta 2010
ja
näin on menty nyt vuodesta 2010 alkaen… ja edelleen…. kun arvioidaan uusia liikenteelle EU ssa sovittuja ja tehtyjä tavoitteita joista
+++
par aikaa on kova messu päällä FIT 55 toimenpiteistä EU:n ympäristöministerit käsittelevät ilmastopakettia – agendalla päästökauppa, autojen päästörajat ja LULUCF-asetus – liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi) , jossa koko hallinto ”kuolaa innokkaana ” siitä mitä uusia toimenpiteitä maantie ja raideliikenteelle tuotetaan FIT puitteissa.
Ja samalla unohdetaan täydellisesti se, että FIT 55 alkuperäinen ja sovittu tavoite on paikata niitä puutteita, joita vuoden 2011 liikenne strategisilla toimenpiteillä ei olla saatu vielä aikaan.
+++
Meillä Väyläviraston ratkaistavaksi ongelmaksi voidaan laittaa se, että miten ratkaistaan dilemma siitä miten toimitaan kun meillä poliittisilla päätöksillä yritetään toteuttaa FIT 55 sellaiseen ympäristöön, jossa ei ole vielä edes aloitettu suunnittelemaan kaikkia vuoden 2011 liikennestrategiassa sovittuja toimenpiteitä ilmasto ja energia tavoitteiden toteuttamisiksi.
Eli ollaan FIT 55 tilanteessa kysymyksen edessä , ennen kuin toteutetaan ensimmäistäkään FIT 55 toimenpidettä, miten toimitaan kun meillä ei ole vielä suunnitelmaa eikä vaikutus arviota siitä mitä tarvitsee tehdä, mikäli meille mahdollistuu, eli tulee tilanne, jossa meillä ei tarvita enää nykymuotoista rekka liikennettä kuin maksimissaan puolet sen nykyisesti kuljetustarpeesta, nykyvolyymistä. Samoin miten toimitaan jos/ kun rannikkosatamien liikenteestä siirtyy yksi kolmas osa suoraan sisämaahan….
+++
Mitään edellä mainituista ei ole otettu huomioon, kun Fossiilittoman tiekartan ja Liikenne 12 tavoitteita asetettiin . Fossiilittoman liikenteen tiekartta ja sen edistämistoimet – kestääkö päivänvalon? | Uusi Suomi Puheenvuoro
vaan LVM:n asettamat työryhmät toimivat sisävesiliikenteen kohdalla pelkillä mutu tai meriliikenne tutkimus tavoitteilla, jotka eivät kestä sisävesiliikenteen toiminnan vaatimia kriteereitä, vaan ovat selkeästi virheellisiä lähtökohtia sisävesiliikenteen kehittämisille.
Valtioneuvoston faktantarkastus pettänyt; virheitä 19- yhdeksällä sivulla. | Uusi Suomi Puheenvuoro
+++
Eli väyläviraston suurin ongelma ei ole junaliikenteen – juhannus pyhien aikana – kehittäminen vaan se, miten väylävirasto piilottaa ilman virkavirhesyytteitä EU liikennestrategia tavoitteet ja vuodesta 2011 alkaen strategian edellyttämät liikennemuoto siirto tutkimukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet.
+++
No nyt se piilottaminen on tehty vielä toistaiseksi ”helpoksi”, kun eduskunta on hyväksynyt Väyläviraston toimenkuvan niin että vesiliikenteessä huomioidaan ainoastaan väylät – ei muitten liikennemuotojen tapaan liikenne verkkoja, ja siten viraston ei tarvitse huolehtia lainkaan sisävesiliikenteen ei alueellisesta liikennöintimahdollisuudesta eikä sen perusteella tehtävästä ydinverkosta, liikennöinnin kannalta kokonaisuutena , vaikka EU TEN_T direktiivissä on edellytetty näitä toimenpiteitä jo vuodesta 1997 alkaen….
+++
Suomessa ei voi mielestäni tehdä poikkeusta tästä TEN_T ja talvimerenkulun tuki mahdollisuuksista, koska juuri niiden avulla meillä on mahdollisuus siirtää valtavat määrät rekka liikennettä vesiliikenteeseen EU tukien ja tavoitteiden avulla. Suomessa rakentamalla sekä infran että sillä liikennöivän kaluston.
Sisävesiliikenne verkkoihin meillä on todellinen mahdollisuus koska sisävesiemme väylä tiheys km -pinta alaan nähden on EU maista kolmanneksi suurin ja meillä on väyliä noin 8000 km joita ei ole verkotettu vielä…(vrt raiteita noin 6000km)
Eikä myöskään talvimerenkulku ole ongelma viite: VTT 37/73/2009
ja teknisesti tulevaisuuden alukset voivat hyöty käyttää 2,4 metrin väyliä – vastoin Väyläviraston nykyisiä kaupallisen vesiliikenne väylästön mitoituksia.
+++
Ainoastaan Myyttien avulla voidaan manipuloida päättäjiä edelleen Arctic logistics, Shipdesign and Energy efficience (e-lass.eu)
” olisiko aika siirtää Väylävirastokin uudelle aikakaudelle. ”
Eduskunta hoi….
Vastauksena ja vahvistuksena ploki-kirjoitukseen voidaan pitää LVM:n tänään 29.06.2022 kello 10:30 julkaisemaa kirjoitusta Suomen saamista liikenne infra n EU rahoituksesta. https://www.lvm.fi/-/suomi-sai-eu-rahoitusta-liikennehankkeille-ennatykselliset-80-78-miljoonaa-euroa-1784063
Jossa todetaan että:
” Rahoitusta saatiin raideliikenteen ja satamien hankkeille.” ja ministeri edelleen: ” – Suomi menestyi rahoitushaussa ennätyksellisen hyvin. Kiitos kuuluu laadukkaille hakemuksille, joiden ansiosta voimme parantaa maamme kilpailukykyä raide- ja satamaliikennettä kehittämällä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ”
samalla todetaan kuitenkin, että kaikkia viittä liikennemuotoa ja niiden verkottumista EU ajaa ja tukee….
” CEF-ohjelmasta tuetaan TEN-T-verkon liikennehankkeita. Euroopan laajuinen TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi.
Rahoitusta myönnettiin Suomessa sekä ydin- että kattavan verkon hankkeille.
Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility CEF) -ohjelmasta rahoitetaan TEN-T-verkon toteuttamista CEF- ja TEN-T-asetusten mukaisesti.”
Yhteenvetona saaduista hankerahoituksista voidaan todeta, että koska maassamme sisävesiliikenneverkkojen kehittämisvastuuta ei ole millään instanssilla, niin ei myöskään sisävesi infran TEN_T verkkojen kehittämis- hankkeita edelleenkään esiintynyt tähänkään hakuun …..
Ilmoita asiaton viesti