Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO auditoi Suomen merenkulkuhallintoa
Liikenne- ja viestintäministeriö, 30.10.2024 13.30 ilmoittaa asiasta omilla nettisivuillaan
Tausta
Tiedote on valitettavasti hyvin harhaanjohtava, sillä siitä saa käsityksen, että pelkästään IMO:n tavoitteilla tarkastettu valtion hallinto vastaa koko merenkulun hallinnosta ja tavoitteiden asettelusta.
Merenkulun koko hallinto on rakennettu Suomessa pelkän meriliikenteen ja sen asettamien tavoitteiden varaan, – Näin on valitettavasti Suomessa annettu tapahtua, ilmeisesti , koska maamme merenkulku on haluttu pitää pelkkänä meriliikenteen tavoitteiden toteuttamisena, yhdessä Suomi on Saari liikenne järjestelmä mallikokonaisuudessa, jossa kotimaan raide rekka liikenteellä suoritetut valtion tukemina kuljetuksina, hinnalla millä hyvänsä halutaan poliittisilla päätöksillä ylläpitää pelkillä raiteille ja rekoilla suoritettavina .
Hallinto muovattiin hyväksymään nämä valtiolle lobatut liikenne poliittiset toimet 1990 luvulla alkaneessa muutoksessa, muutokset huipentuivat vuonna 2010 eduskunnassa hyväksyttyyn liikenne revoluutioon , yhdistämällä laissa ,budjeteissa ,tutkimuksissa ja alueellisen liikennejärjestelmä kehittämisissä meri- ja sisävesiliikenteet yhdeksi liikennemuodoksi -vesiliikenteeksi, otettiin sisävesiliikenteen kokonaisuuden hallinta aluilta , siten että Järvi Suomen alueen alueen merenkulkupiiri lakkautettiin vuonna 2006 . Mutta aluehallinnalle luotiin vuonna 2010 maakuntien neljä aluetta joihin jätettiin raide ja maantieliikenteen alueellinen kehittämistavoite raide ja rekka liikenteiden osalta alla olevan kuvan mukaisesti Tarkoitti että lopettamalla Järvi-Suomen merenkulkupiiri, samalla poistettiin maakunnan päättäjien hallinnasta ja tavoite asetteluista raide ja rekka liikenteen kilpailu eli Järvi Suomen sisävesiliikenteen lähes 8000 km väylästö ja sen tuomat alueellisen saavutettavuuden (TEN_T verkostotavoitteissa määritetyt ) omat vahvuudet, niiden tutkiminen, kehittäminen ja toiminnan kaiken tasoinen auditointi CEVNI- ja EU-liikennestrategiatavoitteisesti, Suomi on Saari liikennemallitoteuttamisen ja kehittämisen sijaan.
IMO:n Auditointijärjestelmän käyttöön otto Suomessa.
Merenkulkujärjestö IMO on auditoinut yli puolet kaikista jäsenvaltioistaan niiden meriliikenneosuuden hoidosta. IMO:n jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMSAS) tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa ja kehittävät meriliikenteen kansainvälisesti sovitut toimet omissa hallinnoissaan. Suomen meriliikenteen hallinnon auditointi on käynnissä 28.10.–4.11.2024 Helsingissä.
EU- merenkulun sisävesiliikenne osuuden auditointijärjestelmä Suomeen ?
EU-tilintarkastustuomioistuin auditoi ja tarkastaa asetetut EU tavoitteet säännöllisesti sisävesiliikenteen osalta, ja raportit löytyvät netistä. Viimeisin tarkastus koski intermodaaliliikenteen tavoitteiden toteuttamista ja toimenpiteiden vahvistamista sisävesiliikenteen osalta, jotta maksimimäärä rekkaliikennettä kyettäisiin siirtämään vesiliikenteeseen. Tämä tukee EU:n vuonna 2011 asettamien tavoitteiden toteuttamista. Erityiskertomus 08/2023: Intermodaalinen tavaraliikenne: Tavaraliikenteen poistamiseen tieliikenteestä on EU:ssa vielä pitkä matka | European Court of Auditors
Eduskunnan Liikenne- ja Viestintävaliokunnan Huomio
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli kyseisen raportin perusteella EU-komission tekemää muutos ehdotusta ja totesi sen olevan toteutettavissa. Valiokunta huomautti kuitenkin lausunnossaan 23.3.2024, että sisävesiliikenteen osalta kyseisen direktiivin 92/106/EY toteuttamiseksi edellytetään perusteellista sisävesiliikennetutkimusta.
. LiVL 5/2024 vp ”
Kuljetus voi olla intermodaalista ja EU tuki menettelyjen piirissä niin liikenne verkko rakentamisissa kuin sille kaluston hankkimisissa niin, että kestävän kehityksen mukaisesti maksimi määrä rekka liikennettä voidaan siirtää kotimaan liikenteessä rekoilta laivoille. ¨Viennissä ja tuonnissa intermodaalisuus lasketaan aina ensimmäisen ja viimeisen eurooppalaisen sataman välisinä kuljetuksina. Eli tuonti esim. Brasiliasta on intermodaalista alkaen ensimmäisestä euroopan satamasta aina siihen saakka kunnes lasti saapuu loppukäyttäjän varastoon.
Auditointiin Valmistautuminen
Nyt käynnissä olevaan IMO Auditointiin on ministeriön mukaan valmistauduttu yhdessä merenkulun ja meriliikennehallinnon eri toimijoiden kanssa. Hallinto koostuu monesta ministeriöstä, keskushallinnon virastosta ja aluevirastoista.
Jokaisella virastolla on omat sääntelyyn ja liikennemuotoon perustuvat vastuunsa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut auditointia varten meriliikenteen hallinnon toimijoista koostuvan työryhmän.
Auditointiin valmistautumiseksi työryhmä on laatinut linjaukset menettelyistä IMO:n pakollisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi sekä meriliikenteen hallinnon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Linjauksia on käytännössä hyödynnetty muun muassa meriliikenteen hallinnon katselmointien järjestämisessä. Lisäksi työryhmä on valmistellut laajan meriliikenteen hallintoa koskevan aineiston auditoinnin tueksi.
”Suomen meriliikenteen hallinto on tunnettu vahvasta viranomaisyhteistyöstä, jota yhdessä auditointiin valmistautuminen on edelleen vahvistanut. IMO:n auditoijat saivat avauspäivänä kokonaisvaltaisen kuvan Suomen meriliikenteen hallinnosta, kun lähes kaikkien organisaatioiden edustus oli paikalla esittelemässä toimintaansa,” viestintäneuvos Anne Miettinen kertoo.
Vastaavaa sisävesiliikenteen EU tavoitteiden kansallista toteuttamis auditointia ei ole Suomessa suoritettu lainkaan.
Auditoinnin Tavoitteet
IMO:n tehtävänä on luoda meriliikenteelle oikeudenmukainen ja tehokas, maailmanlaajuisesti toteutettu sääntelykehys, joka edistää turvallista ja kestävää meriliikennettä. Kullakin jäsenvaltiolla on puolestaan vastuullaan IMO:n sääntelyn toimeenpano kansallisessa lainsäädännössä. IMO:n säätely toteutuu vain jäsenvaltioiden toimien myötä, ja kaikki yksittäiset toimet ovat jäsenmaiden toteuttamia.
Samoin periaattein CEVNI ja EU-komissio haluavat sisävesiliikenteen tehokkaan ja oikeudenmukaisen liikennejärjestelmän toteuttamisen, joita ne EU lainsäädännällä toteuttavat kansallisiin lainsäädäntöihin ja hallintoon EU:ssa.
Sisävesiliikenteen kehittämistä ja EU-komission asettamien tavoitteiden toteuttamista tarkastaa säännöllisesti EU-tilintarkastustuomioistuin .Erityiskertomus 08/2023: Intermodaalinen tavaraliikenne: Tavaraliikenteen poistamiseen tieliikenteestä on EU:ssa vielä pitkä matka | European Court of Auditors
EU-tavoitteiden toteuttamistarvetta ei ole kuitenkaan valtion toimesta tutkittu ei analysoitu eikä otettu huomioon Suomi on Saari liikennemallin kehittämistavoitteita määritettäessä eikä sen vaikutusmahdollisuuksia ole esitetty arvioitavaksi eduskunnalle muuten kuin uusien komission esittämien asetusten muodossa, joihin tehdään varaukset siten, että niiden vaikutus ”Suomi on Saari” -liikennemallin toteuttamiseen minimoituu
. Esimerkiksi: multimodaaliliikenteen valtiontukijärjestelmän toteuttamiseen komission edellyttämä muutostarve on että sisävesiliikenteen ja raideliikenne saatetaan tasa-arvoiseen tukimenettelyjen piiriin lainsäädännällä.
. Hallituksen (LVM) esityksestä valiokunta hyväksyi 1.10.2024 esityksen, siten että raideliikenteelle varattiin järjestelmässä pitää ennallaan ylisuuret tukimenettelyt.
Tämä tarkoittaa, että käytännössä voidaan ylläpitää raideliikenteen ylisuuria tukia ja sisävesiliikenteen kehittämistä voidaan hidastaa edelleen antamalla EU:n määrittelyjä suuremmat tuet raideliikenteelle kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa, . (LiVP 49/2024 vp kohta 4).
Auditoinnin Prosessi
Auditoinnin aikana IMO:n lähettämät auditoijat haastattelevat Suomen meriliikenteen hallinnon toimijoita ja vierailevat eri kohteissa varmistaakseen, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa. Auditoinnin kautta Suomi saa objektiivista palautetta meriliikenteen hallinnon toimivuudesta ja kehityksestä suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Auditoinnin tavoitteena on myös jakaa parhaita käytäntöjä ja parantaa toimintaa.
Vastaavaa sisävesiliikenteen auditointia en ole kuullut enkä havainnut Suomessa toteutettavan.
Mitä Seuraavaksi?
- Auditoinnin päätöspäivänä IMO toimittaa jäsenvaltiolle luonnoksen auditointiraportista.
- Luonnoksen pohjalta Suomen meriliikenteen hallinto valmistelee tarvittaessa korjaussuunnitelman, joka on toimitettava IMO:lle kolmen kuukauden kuluttua auditoinnista.
- Lopullinen auditointiraportti valmistuu noin vuoden kuluttua auditoinnista.
- Mahdollisten korjaavien toimenpiteiden etenemistä seurataan vuosittaisessa katselmoinnissa, josta vastaa vuoden 2025 alusta alkaen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
- Auditointi toistuu seitsemän vuoden välein. Suomi on auditoitu edellisen kerran vapaaehtoisessa auditoinnissa marraskuussa 2011.
Hyvä prosessi, joka kannattaisi ottaa käyttöön myös merenkulun toisen liikennemuodon eli sisävesiliikenteen osalta.
Lisätietoja
Viestintäneuvos Anne Miettinen, p. 0295 342 394, anne.miettinen@gov.fi
Viite: IMO:n Lyhyt Historia
IMO:n yleissopimus:
”On aina tunnustettu, että paras tapa parantaa meriturvallisuutta on kehittää kansainvälisiä sääntöjä, joita kaikki merenkulkuvaltiot noudattavat, ja 19. vuosisadan puolivälistä lähtien hyväksyttiin useita tällaisia sopimuksia. Useat maat ehdottivat pysyvän kansainvälisen elimen perustamista edistämään meriturvallisuutta tehokkaammin, mutta nämä toiveet toteutuivat vasta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisen jälkeen. Vuonna 1948 Genevessä pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa hyväksyttiin IMO:n virallista perustamista koskeva yleissopimus (alkuperäinen nimi oli Inter-Governmental Maritime Consultative Organization eli IMCO, mutta nimi muutettiin vuonna 1982 IMO:ksi).”
CEVNI – Sisävesiväyliä Koskeva Eurooppalainen Säännöstö
Julkaistu: Marraskuu 2021
Eurooppalainen sisävesisäännöstö (CEVNI) sisältää UNECE-alueen sisävesiliikenteeseen sovellettavat keskeiset säännöt, kuten alusten merkit ja syväysasteikot, alusten visuaaliset merkit, äänimerkit ja radiopuhelimet, vesiliikennemerkit ja -merkinnät, liikennesäännöt, laituriin kiinnittämistä koskevat säännöt, merkinanto- ja raportointivaatimukset sekä vesien pilaantumisen ehkäisemisen ja jätteiden hävittämisen. Nämä säännöt muodostavat oikeudellisen ja teknisen perustan UNECE:n jäsenvaltioiden kansallisille sisävesiliikennesäännöille. CEVNIä päivitetään säännöllisesti rinnakkain UNECE:n alueen jokikomissioiden navigointisääntöjen kehityksen kanssa, millä varmistetaan, että ne pysyvät yhdenmukaisina. Tämä CEVNIn kuudes tarkistettu painos, joka hyväksyttiin päätöslauselmalla nro 102 sisävesiliikennetyöryhmän (SC.3).
Sisävesiliikenteen kehittämistavoitteista säädetään EU-direktiivein, joita seuraa ja vastaavasti tarkastaa EU-tilintarkastustuomioistuin, pitäisikö valtakunnan tason auditointia suorittaa myös sisävesiliikenteen osalta ? .
- Viimeisin sisävesiliikennettä koskeva raportti julkaistiin viime vuonna:
- Erityiskertomus 08/2023: Intermodaalinen tavaraliikenne: Tavaraliikenteen poistamiseen tieliikenteestä on EU:ssa vielä pitkä matka!
- EU tilintarkastustuomioistuimen kanssa samoilla linjoilla oli Eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunta 23.3.2024 kun valiokunta edellytti
- Liikenne 12 -työryhmälle ottaa liikennejärjestelmän suunnittelussa huomioon sisävesiliikenteen tuomat mahdollisuudet EU:n liikennestrategian toteuttamisessa (Perustelut kohta 4: LiVL 5/2024 vp).
Kommentit (0)