Kevään poliittiseen liikenneteatteriin ja moraalipulaan blogisti Luukkasen malli : Hoskoontukaa..
Luukkanen kirjoitti ansiokkaan bloginsa Hoskoontumisen tarpeellisuudesta.
Kepun kevätteatteriin ja moraalipulaan lääkkeeksi: hoskoontuminen! | Uusi Suomi Puheenvuoro
Luukkanen otti käsittelyyn moraalin ja turpeen. Lisään tuohon samaan Hoskoontumisen tarpeeseen maamme liikennepolitiikan, ja sen nykytilan rappion
Hoskonen on 2000 luvun alusta alkaen toiminut aktiivisesti Suomen sisävesien kehittämisien puolesta.
Muita pitkän linjan raide ja maantieliikenne miehiä ”uhmaten ”
lisätietoa aiheesta kiinnostuneille.
Tekijä: bionavigaattori | Uusi Suomi Puheenvuoro
Sisävesi.fi – Tämä sivusto käsittelee Suomen sisävesiliikennettä ja sen tulevaisuutta (sisavesi.fi)
+2
Vaikken oikeastaan tiedä toimialueesta paljon, voisin tykätä näistä. Laivaliikenne noin mututuntumana, aika merkittävä juttu, ja lentelyyn verrattuna, melkoista vastapainoa viheltelylle.
Eikös Suomi ole hyvä rakentamaan laivoja? Omavaraisuusasetetta, logistiikan tueksi, jolloin teknologiaan on mahdollista tuoda boostia?
Vai onko ulkomailta viety pois se laatu ja tasokkuus, jolle aiemmin yritettiin rakentaa, ja kohtalona on kehitysmaakulku. ?
Metsäkoneissa Suomi on ollut kai aika hyvä. Miksi ei tukea (elää) Suomea, suomalaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä meillä on tilanne jossa 90 luvulla meiltä aloitettiin suurmittainen laivavarustamojen myynti . Tuloksena oli ensin että kaksi suurinta itämeren liikenteen varustamoa yhdistettiin ja myytiin Italialaisille ,jotka operoivat nyt suurella % yksiköllä Suomen meriliikenteen viennissä ja tuonnissa.
Samaan aikaan kun Suomalaisvarustamot siirtyivät ulkolaisille omistajille ,myös kotimaan suurin tankkivarustamo Neste alkoi tilata laivoja ulkomaisilta telakoilta. Tilasi aikansa ja myi suuren osan laivoista ulos ja rahtaa nyt niitä. tarkoittaa että Nesteeltä hävisi markkinatieto varustamo asioista.
Metsäkoneet -tulisi kehittää muun liikenteen osana . nyt se osa on maantieliikenne. koska
koko 2000 luku on jätetty korjuutekniikan vaikutus sisävesiliikenteen edullisuuteen, ehdotetut vertailut , toimet ja kehittämiset tekemättä. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/16.5-METS%C3%84VAROJEN-HY%C3%96TYK%C3%84YT%C3%96N-UUSI-LOGISTIIKKA-V-2009.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Okei.
Valmistus on ja valmisteet ovat kuin raaka-aineen suhde niiden käyttöön.
Siinä missä raaka-aineet kiinnostavat, kiinnostaa myös kokonaisemman myynnin saaminen käsiin, korkeampien kateodotusten vuoksi.
Japani oli tässä huippua aikoinaan. Venäjän suhteen, roolimme ollut vähän sama, tosin paljolti oltiin Venäjän ylösponkaisemia, mitä jälleenrakennukseen tulee (sotakorvaukset).
Vaikka lannoitteet ei suoraan ole aihe, ellei kuljtusta lasketa mukaan, niin tälläiset tosiaan vaikuttavat, ts perustavat valtakuviot.
Resurssitaistelusta paljon kun puhutaan, niin koskaan niitä ei oikein tunnistettavasti konkretisoida. Kaikki jääviä tässä, joten se tästä.
Eikun pommiin, nuku … https://www.youtube.com/watch?v=TYsJrjr7-S8
Asiaa ja huumoria, vaikka ovat toki makuasioita.
Ilmoita asiaton viesti
”…tarkoittaa että Nesteeltä hävisi markkinatieto varustamo asioista.”
Jaa. Mitähän Neste Shipping sitten tekee?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.neste.com/fi/neste-oil-suunnittelee-luopuvansa-varustamotoiminnastaan-keskeisimmille-aluksille-suomalaisomistajat verrattuna siihen 2000 luvun alkutilanteeseen jolloin lopetettiin suomalaisten telakoiden kanssa käytännön yhteistyö ja ainoastaan suunnittelufirmat olivat mukana.
70 luvun tilanne oli mm se että Nesteen laivoihin tuli esim. Nokian tms. asiantuntijoita suorittamaan laiva elekroniikan käytönnön mittaus kokeita joiden avulla sitten suomalainen insinööri &elektroniikka kehittäminen tapahtui….
Nyt samaa sitten tehdään niin italailaisen kuin norjalaisen varustamon sanelemilla ehdoilla. Joista suomeen ei jää paljon muuta kuin vanavesi jäljet….
Neste Shippingin laivasto oli yksi maailman suurimmista jäävahvistetuista, ja se oli tonnistoltaan Suomen suurin. Koko tonniston kokonaiskantavuus oli 1,2 miljoonaa tonnia. Kaikissa Neste Shippingin aluksissa oli kaksoisrunko, ja ne oli rekisteröity korkeimpaan suomalais-ruotsalaiseen jääluokkaan.
Toivottavasti Neste palaa jonain päivänä vielä sen hienoon kunniakkaaseen merenkulun ja meriteollisuuteen suuresti vaikuttaneeseen kehittämis rooliinsa Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Sen sijaan, että linkkaat lähes 10 vuotta vanhaa tiedotetta, kerro mitä Neste Shipping tekee vuonna 2022. Miten muuten Navidom tähän liittyy?
Ilmoita asiaton viesti
https://navidom.fi/contact-details/ kun vaan tietäis miksi Neste todellisuudessa lopetti -( asiasta on merenkulun piirissä keskusteltu paljonkin .) kokonaisvaltaisen merenkulun kehittämisen ja jakoi omaisuuttaan ja toimintojaan ulos.
Toimiiko Neste jälleen samalla mallilla mitä Kekkosen aikaan.
Neste tilasi kaksi alusta ranskasta joista toinen meni sitten juuri ennen liikenteeseen laittoa Wihurille,joka rahtasi aluksen samaan liikenteeseen, mitä Neste Oy;n omistukseen jäänyt alus – ja näin mentiin koko laivojen taloudellisen käytön ajan…
Ilmoita asiaton viesti
Neste on öljynjalostaja. Ei laivanvarustaja. Aikoinaan 60-70 luvulla suurimmat Suomen liikenteessä seilaavien laivojen omistajat olivat suomalainen teollisuus. UPM, Enso Gutzeit, Amer Tupakka, Rautaruukki, Outokumpu, Thomesto muutamia mainitakseni. Näistäkään yhtiöistä kukaan ei ollut tai edes halunnut olla laivanvarustaja. Alusten hoito, miehitys telakointi ja rahtaus oli keskitetty yksityisille asiantuntijayrityksille.
Suomalainen teollisuus ymmärsi taloudellisen tehokkuuden vaatimukset ja luopuivat laivoistaan ja keskittyivät ydintehtäväänsä.
Myös Neste toimi aikoinaan samalla periaatteella. Neste Oil möi viisi omistamaansa säiliöalusta (Mastera, Futura, Neste, Kiisla ja Suula) ja kolme hinaajaa (Ukko, Ahti ja Esko) Huoltovarmuuskeskuksen ja Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamille yhtiöille. Neste Oil vuokraisi alukset käyttöönsä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Ne purjehtivat Suomen lipun alla.
Nyt laivojen vanhetessa Neste on tilannut korealaiselta HHI:n telakalta kaksi aframax-luokan uudisrakennusta. Noin 140 miljoonaa dollaria maksavien alusten hankinta ei merkitse yhtiön paluuta tankkerivarustamoksi. Noin 250 metrin pituiset ja 112 000 dwt:n alukset ovat nyt liikenteessä ja ne tulevat huolehtimaan Suomen raakaöljykuljetuksista.
Öljykauppaan kuuluu myös se, että jalostamot ostavat öljyä myös spot markkinoilta, jolloin öljy on jo lastattuna merellä seilaavassa laivassa, ja koko laivan öljylasti ostetaan ja laiva kuljettaa lastin ostajan määräämään satamaan purettavaksi. Siinä ei kysellä kuka laivan omistaa ja mikä lippu laivan perässä liehuu. Vain öljy merkitsee. Suomen Huoltovarmuuskeskus vastaa Suomen öljyvarannoista ei Neste Oy.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Kiitos selvennyksestä . Nyt on varmasti kaikille selvä miten varustamo toiminta eroaa laivan omistamisesta. Mielenkiintoista tässä on mm se että kun Finnlines oli laivan varustamo jolla oli monia laivan omistaja yhtiöitä niin se muuttui yhden omistajan yhtiöksi… Tuossa mielenkiintoinen aikajana tapahtumista mä merkitsi käytännössä sitä, että pienempi ulkolainen yritys valtasi noin kolme kertaa suuremman Finnlinesin ja toimii Suomen kappaletavara viennin ja tuonnin suurimpana varustamona.. https://www.finnlines.com/fi/yritys/historia/finnlinesin-historian-aikajana?msclkid=f2fe3668ceac11ec85562864c262a25b
Ilmoita asiaton viesti
Tästä en nyt ala historiaa tutkimaan, mutta selvennykseksi totean.
Finnlines oli Helsingin arvopaperipörssissä noteerattava osakeyhtiö. Finnlinesin osakkeilla käytiin kauppaa päivittäin Helsingin pörssissä.
Osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa, kun osuus saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 prosentin taikka kahden kolmasosan kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä..
Grimaldi aloitti Finnlines osakkeiden ostot vuonna 2005 kunnes Grimaldin omistusosuus osakemäärästä nousi yli 30 prosentin 29.06.2006.
Jos osakkeenomistajan omistus ylittää 30 prosenttia yhtiöstä, on tehtävä pakollinen ostotarjous kaikista osakkeista. Julkinen ostotarjous on kaikille pörssiyhtiön osakkeenomistajille suunnattu tarjous ostaa heidän osakkeensa tietyllä hinnalla. Yleensä ostotarjous koskee kaikkia kyseessä olevan julkisen osakeyhtiön osakkeita. Näin tapahtui ja Finnlinesin suurimmat osakkeenomistajat myivät osakkeensa Grimaldille tarjouksessa sovitulla hinnalla.
Jos ostotarjouksen tekijä saavuttaa ostollaan yli 90 prosenttia osakkeista, seuraa lunastusmenettely. Tällöin ostotarjouksen tekijä voi käyvästä hinnasta lunastaa myös muiden omistajien osakkeet.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen omisti 10,58 prosenttia Finnlinesista, millä se oli yhtiön toiseksi suurin omistaja, Grimaldin jälkeen, reilun viiden miljoonan osakkeen määrällä.
Lopulta Ilmarinen ja Grimaldi pääsivät sopimukseen Finnlinesin Ilmarisen osakkeiden käyvästä hinnasta ja Ilmarinen myi osakkeensa Grimaldille.
Kaikki on siis tapahtunut laillisesti. Tämä tapaus on yksi esimerkki Suomen kyvyttömyydestä omistaa mitään mukaan lukien Suomen Valtio. Kaikki ollaan valitettavasti myymässä kokonaisuutta katsomatta vain raha ratkaisee.
Asiaa tiukasti seuranneena ja tuolloin Finnlinesin osakkeita omistaneena.
https://www.finnlines.com/fi/yritys/finnlines-lyhyesti/taloustietoa/osakkeen-tiedot/liputusilmoitukset
Ilmoita asiaton viesti