Kommentteja VM:n ja  LVM: n yhteisesti esittämään Väyläviraston budjettiesitykseen

 

viite: Valtion talousarvioesitykset (vm.fi)

Quote:

”Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2020—2023: ”

+++

Väyläviraston tehtävä on löytää kehittää ja ylläpitää niin henkilö kuin tavaraliikenteen parhaat ja toimivimmat osat liikennejärjestelmän perustaksi ja toimintojen  tarvitsemat liikenneverkot yllä kestävän kehityksen ja EU sopimusten mukaisesti.

Tarkoittaa jatkuvaa tiedon ylläpitämistä ja valintoja eri verkkojen ja mahdollisuuksien välillä

Budjetti ehdotuksessa väitetään seuraavia asioita tehdyn ja toteutetun, joista alla huomiot…

Unquote:

LVM väite:                                                                                        Huomiot

Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty Mittareista puuttuu vertailut liikennemuotosiirtojen vaikutuksista. koska liikennejärjestelmä mallia ei ole muutetta vaan se on edelleenkin ns Suomi on Saari liikennemalli.
On muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta ja menettelyt sen kokonaistaloudelliseen, pitkäjänteiseen ohjelmointiin (hallintaan

 

Kauppamerenkulkuun käytettävistä väylistä puuttuu alle 4,35 metrin ne väylät joita voitaisiin käyttää ympärivuotiseen liikenteeseen  modernissa sisävesiliikennemallissa.
Väylänpidon (omaisuuden) tehokkuutta ja laatua sekä markkinoiden toimivuutta on parannettu

 

Sisävesien alueellinen liikenne saavutettavuus analyysi on edelleen tekemättä. Ja samoin  valtakunnasta puuttuu kokonaisuudessaan toiminnassa oleva TEN_T alueellisen saavutettavuuden verkko sekä EU valtioiden välisen sisävesiliikenteen ydinverkko( voi olla itämeri yhteydellä)

 

Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu vaikuttavuuden perusteella, asiakastarpeita priorisoiden ja väylän kunto huomioiden Ja jätetty toimenpiteistä on kokonaan arvioimatta Ilmasto energia ja valtion liikenneväylien ulkoisten kustannusten säästöt  mikäli sisävesiliikenteeseen siirrettäisiin EU sovitut raskaan maantieliikenteen volyymit…

 

Liikennejärjestelmän turvallisuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta on parannettu arviomalla neljän liikennemuodon avulla liikennejärjestelmän toimivuutta. Viides liikennemuoto sisävesiliikenne on edelleen pois arvioista ja budjeteista.

 

Rataverkon haltijan palveluiden hallinnan ja toimintamallien kehittämistä (muuttuvassa toimintaympäristössä) on jatkettu Koskee ainoastaan yhtä liikennemuotoa, jonka kanssa kilpailevaa sisävesiliikennettä ei oteta vastaavaan kehittämisiin eikä arviontiin tehokkuudesta ja taloudellisuudesta.

 

Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu ja liikenteen digitalisaatiota on edistetty Liikenteen digitalisaatio koskee ”Suomi on Saari” liikennemallin vaatimusten mukaisesti vain osaa liikennemuotoja.

 

Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteenlaitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa. Koskee käytännössä neljää liikennemuotoa ;meri-,raide-                                                                                ,ilma- ja maantieliikennettä. Sisävesien suhteen ainoastaan MAKSIMISSAAN sen 10% osuutta eli Saimaan syväväylää (ei Vuoksen vesialueen min. 4,35 metrin sisävesiväyliä..

eri

 

 

Tunnusluvut

Toiminnallinen tehokkuus

Korjausvelka tieverkko (noin 70 000 km )                               milj. euroa   1700

Korjausvelka rataverkko (noin 6000km)                              milj. euroa   1335

Korjausvelka meri(rannikko) väylät ( noin 8000km )          ei arvioitu

Korjausvelka sisävesiväylät (noin 8000km )                       ei arvioitu

Korjausvelka sisävesiliikenne verkko  – suunnittelematta ja rakentamatta. 

 

 

EU ssa liikenteen tutkimusten, kehittämisten ja tukien piiri : 

Liikennemuotojen (europa.eu)

 

on viiden liikennemuodon järjestelmä, jolla kehitetään jäsenvaltioiden määrittämiä yhteisin säännöksin tehtyja ja tavoiteltavia  TEN_T liikenneverkkoja energia ja kestävän kehityksen mukaan.   Suomen tulkinta kuitenkin on 4 liikennemuotoa ja viidennestä 10% väylistä otettiin käyttöön meriliikenne määrityksillä ja tavoitteilla ,joita edelleenkin eduskunnan tukemana ylläpidetään ilman että sisävesien vahvuuksia huomioitaisiin tai tutkittaisiin…  Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi  (Saimaan kanava + Saimaan Syväväylät) . Ja siksi , nyt me olemme ilman sisävesien TEN_T liikenneverkkoa kokonaisuudessaan ja ilman näkyviä merkkejä tai budjettipanostuksia asian muuttamiseksi kestävän kehityksen mukaiseksi.

Meillä on yhdistetty meri ja sisävesiosuudet -ja Saimaan kanava on otettu meritavoitteisesti sisävesien edustajiksi, vaikka meri ja sisävesiliikenteet eroavat tavoitteiltaan kilpailija asetelmiltaan täysin…Vesiliikenne ajurit (sisavesi.fi),esimerkki :kun maan sisäisessä liikenteessä raideliikenne on meriliikenteen ensisijainen yhteistyö kumppani, niin se on sisävesiliikenteessä ensisijainen kilpailija….

 

 

Ihmetellä pitää sellaista liikennejärjestelmää, sen kehittämistä ja hallintaa , jossa korjausvelat arvioidaan vain osalta verkkoa:

Korjausvelka periaatteet : 14.1 korjausvelka määrittely ja mitä sisävesiväylien suhteen ei ole tehty (sisavesi.fi)

++

 

Suomen sisävesiväylästön kanavat ja niiden sulut .Suomen kanavat (arnholm.nu)

Näitä satoja sulkuja ja matalan veden väyliä on kauppamerenkulkuun käytetty aina 1960 luvulle saakka.  sen jälkeen raide ja maantieliikenne ottivat totaalisen selkävoiton jota vahvisti Saimaan kanava, mikä valtion toimenpitein Neste Oyn tavoitteiden toteuttamisiksi Uolevi Raade ja Saimaan kanava | Uusi Suomi Puheenvuoro  rampautettiin.

ja edelleen vuonna  1997 , kun Saimaan kanava valittiin sisävesien ydinverkoksi, se valittiin vastoin TEN_T perusteissa vaadittua alueellista liikenneverkkoa.

Tarkoittaa, että ydinverkon tulee syöttää ja vastaanottaa liikennettä eurooppa tasolla ja kattavan verkon kotimaan tasolla .  Nyt ydinverkkomme jätettiin tietoisesti ilman alueellista yhteyttä kattavaan verkkoon (Kymi-ja Kokemäen joen vesistöt) Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T – Väylävirasto (vayla.fi)   Saimaa jätettiin tietoisesti syväväylä meriyhteydelle ja ilman kahden muun vesistön mahdollisuutta kilpailla raide ja maantieliikenne volyymien korvaamisista vesiliikenteellä, koska (kotimaan Järvi Suomen alueen sisävesiliikenne verkko) jätettiin toteuttamatta.

 

Lopullisen sinetin nyt käsiteltävänä olevan liikennemallin mukaisiin ilmasto ja energia tavoitteita halveksivaan toimintamalliin on tullut vuonna 2002 kun Vuosaari vs Kymi kanava käännettiin Vuosaaren hyväksi.  5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITTÄMINEN.pdf (sisavesi.fi)

 

Tilanne nyt Saimaan kanava on toimintakyvytön ja samoin Suomen sisävesiliikenne.

Olisiko kokonaisvaltaisen liikenne arvioinnin, sellaisen, jossa on viisi liikennemuotoa ja kaikki omine vahvuuksineen mukana -aika NYT –

+3
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu