Kunnat ,alueet vai valtio syypää sisävesiliikenteen alennustilaan ?

Näin Sisävesistä Merenkulkuhallitus vuonna 2008 .

6300 Henkilön Facebook ryhmässä https://www.facebook.com/groups/uusienergiapolitiikka/permalink/2815497535149031/  keskustellaan kuntien raskaan kaluston ostojen ehdoista sovituista toimenpiteistä.

Keskustelu levisi koskemaan kuntien ja eri alueiden laajempaa vastuuta  raskaan kaluston ja raskaan liikenteen tuomissa ilmasto ja energia muutostarpeissa.

Tässä oma yhteenvetoni myös Uuteen Suomeen : 

Meillä on Suomessa varsin mielenkiintoinen tilanne liikennejärjestelmän tutkimisissa ,analysoinneissa ja järjestelmän kehittämisissä .

Periaatteessa vesiliikenteen tutkimisen ,analysoinnin ja kehittämisen taso on Suomessa samaa kuin vertaisi koko valtakunnan raideliikenne verkon ainoaksi kehittämis ideaksi  ja tulevaisuuden panostukseksi  pelkästään pisara rataa Helsingissä.

Ja muu raideverkko jätettäisiin syvään hiljaisuuteen vaikka seuraaviksi 60 vuodeksi.
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Eli Suomen vesiliikenteen kokonaisvaltaisessa kehittämistarpeessa Suomen pyrkiessä EU:ssa vuonna 2011 sovitun tason kestävään liikenteen kehittämisiin, olisikin , nyt valitun , pelkän Saimaan kanavan mitoituksen kasvattamisen sijaan , aloitettava mitä pikimmin kolmen erillisen vesistön  yhdistämisen tuomien etujen arviointi ja samalla verrata niitä valtakunnan tason liikennemahdollisuuksien kestävän kehityksen mukaisen tiekartan  parantamisin, joissa on mukana yllämainittu EU liikennestrategiassa ja Hallitusohjelmassa  mainittu vesiliikennetavoite  vuodelta 2011-

Lisäksi tulisi vesiliikenne tulisi huomioida em kriteerioin maassa käynnissä olevassa intermodaali liikenteen kehittämistarpeissa koko Järvi Suomen alueella.

EU ssa sovittu , sisävesillä ja sisävesien avulla korvattava maantieliikenne nyt ja tulevaisuudessa on mahdollisuus, jota ei ole vielä huomioitu missään vaikka Suomessa on erittäin laaja vesiväylästö lähes käyttämättä.

Ilmasto muutoksessa olemme oppineet että Suomen talvet sekä lyhenevät että jään muodostus vähenee.

Edelleen jopa eduskunnassa https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2018.pdf   tutkitaan ja raportoidaan vesiliikenteestä (alk.sivu 263) että myös laivanrakennustekniikka kehittyy ja sisävesilaivojen ympärivuotinen käyttö on 2010 luvulla mahdollistunut komposiittimateriaalien avulla entistä keveämmät jäissä ajoon kykenevät entistä keveämmät laivarungot .

Mikä tarkoittaa ,jopa 500 tonnia enemmän lastia suomen sisävesillä pienellä, samalla (esim 2,4 m) syväydellä kulkevalle sisävesialukselle,  mitä  parikymmentä  vuotta sitten konventionaalisesti suunnittelulla sisävesialuksella.

Kyseessä on sisävesi  alukset jotka voisivat liikennöidä kaikilla kolmella nyt erillisillä sisävesialueilla, mikäli  väylästöjen yhdistäminen suoritetaan. ’

Eli jo nykyisellä väylämitoituksilla ja pienillä investoinneilla kyseinen yhdistäminen loisi aivan uuden tilanteen, jossa vesiliikenteen mahdollisuus korvata rekka liikennettä moninkertaistuu kun vesiliikennettä voi harjoittaa koko Vaasa-Joensuu linjan eteläpuolella ympärivuotisesti yhtenäisellä väyläverkolla. (www.sisavesi.fi ):

+++

Lähtötilanne kolmen erillisen liikenneverkon yhdistämisiin on edelleen sama, mitä vuONNA 2010 lakkautettu MKH esitti vuonna 2008 .

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.2-Sisävesiliikenne-ja-väylät.pdf

++++

Vuoksen (Saimaa) vesistö

jossa Saimaan kanavan kautta voidaan harjoittaa ulkomaan liikennettä. Huomion arvoisaa on että kanava mitoitettiin sotien jälkeiseen liikenteeseen ja se on pidetty sellaisena sitten 60 viimeistä vuotta. https://vayla.fi/vesivaylat/kanavat/saimaan-kanava/liikennointi-saimaan-kanavassa#.Xb_Dz25uJkM ja nyt on sitten MKH:n usean kymmenen vuoden tavoite työn alla pidentää sulut 93 metriin. muut mitat eivät muutu.
Nyt ne Saimaan kanavassa ovat
Pituus: 82,50 m
Leveys: 12,60 m
Syväys: 4,35 m
Maston korkeus veden pinnasta: 24,50 m
Hinattavan aluksen syväys saa kuitenkin olla 4,50 m
Kanavan kautta kukee noin 1,2 miljoonaa tonnia erilaista tavaraa vuodessa. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Ulkomaan_Meriliikenteen_2018_vuosijulkaisu.pdf

kun koko valtakunnan liikennevolyymi on noin 103 miljoonaa tonnia.

 

Kymijoen(Keitele Päijänne) vesistö

Suuret sulku investoinnit tehtiin seuraavasti 90 luvulla Venäjän velkojen kuittamiseksi venäläisen työn avulla.. Niin että voitiin varmistaa 110mx11,8mx2,4 metrin syväydellä kulkevat alukset joiden maston korkeus vedenpinnasta on max  3,5 metriä http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/keitelef.html

Valtion varojen puutteessa 90 luvulla siltoja ei korotettu minitarpeeseen eli noin 10 m vedenpinnasta  ja niinpä liikenne ja sille tarkoitettujen laivojen kehittäminen ei päässyt edes alkuun

Eikä paremmin käynyt vv 2006-2010 kun  Jyväskylän energia yritti saada noin 3 miljoonan vuotuisesta metsä raaka aine hankinnastaan vesiteille. Valtio kuitenkin jälleen tyrmäsi siltojen nostot . Koska piti kuljetusmääriä(3 miljoona m3 vuosi) liian pieninä tehtäviin panostuksiin

https://www.lvm.fi/documents/20181/815655/Julkaisuja+3-2010/311899bd-4b74-483d-824d-06a03ec461fc?version=1.0

Ja sille suunniteltu alus ,mallisuojattu ja VTT:n toteama( 37/73/2009) korvaamaan rekka auto liikennettä vesiliikenteellä. http://www.sisavesi.fi/?page_id=23

 

Kokemäenjoen vesistö

koostuu Näsijärven reitistä, Pyhäjärven Vanajan reitistä ja Ikaalisten reiteistä ja niiden jatkeista.

Keskus on teollisuuskaupunki Tampere, ja vesistön vaikutus alueella on erittäin  suuri vienti ja tuonti liikenne ulkomaan satamiin suomen satamien kautta. Jota valitettavasti ,. hoidetaan niin raiteilla kuin rekoilla syöttö ja jakeluliikenteenä alueelle.

https://www.sitowise.com/fi/referenssit/smart-city/julkaisemattomat/suomen-satamien-takamaatutkimus

Lisäksi Tampere oli mm vuonna 2007 Suomen vilkkain sisävesimatkustaja satama. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.2-Sisävesiliikenne-ja-väylät.pdf

Silti alueen kehittämisvastuussa olevalla maakunta liitolla eikä ELYllä on henkilökuntaa eikä vakansseja sisävesiliikenteen kehittämisiin . Valtion on myöntänyt eduskunnan suostumuksella ELYIlle ainoastaan maantieliikenne kehittämisiin tarvittavat virat ja niihin henkilöstöt. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenne

Tätä Kokemäen joen vesistön vaikutusalueen liikennettä, ja matkailua  kehitetään yksinomaan maantie ja miljardien raideliikenne hankkeilla ilman vertailuja vesiliikenneväylien mahdollisista vaikutuksista, mikäli ne saatettaisiin moderneille(myös sisävesimatkustajaaluksille ) sisävesi-itämeri nykylaivoille mahdollisiksi .

 

Tulevaisuuden liikennemuodot ja liikenneverkot .
Otetaanko sisävesiliikenne EU liikennestrategian mukaisesti suunnitteluihin mukaan valtakunnan tasolla. Ei ainoastaan Saimaan alueen kehittämisissä kuten nyt :

https://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of-inland-waterways/

Vai aloitetaanko vastaavat tutkimuksen vesistöjen yhdistämisiksi yhtenäiseksi liikenneverkoksi josta ón yhteys mereen ja niin keski eurooppaan kuin Venäjän laajaan vesiliikenneverkkoon.

Eräs suuri kysymys on jäljellä : “Toimitaanko Suomen liikenneverkkojen liikenteen suunnittelussa pelkkien myyttien varassa –ja jos niin miksi.? “  http://e-lass.eu.loopiadns.com/media/2016/08/05-Arctic-logistics-Shipdesign-and-Energy-efficience-in.pdf

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu