Liikenneväylien väyläluokitus liikenteen kehittämisen jarru ?

 

Maantieliikenteen väyläluokitus perustuu tieston (454 000km ) jatkuvaan tarpeen seurantaan Valtateillä(11%) Kantateillä(6%)Seututeillä(17% ) ja yhdysteillä (66%) .

Raideliikenne jaetaan akselipainojen 22,5 tonnia ja 25 tonnin akselipainojen mukaisesti sähköistettyyn osuuteen 3300 km ja ei sähköistettyyn osuuteen lisäksi jakoa on yksiraiteisiin 5234 km ja useampiraiteisiin (692 km)

Merenkulun väylät jaetaan 6 eri Väyläluokkaan https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/141812/mkl133.pdf?sequence=1&isAllowed=y

, jonka sisällä väylät eritellään sisävesiväyliksi ja rannikkoväyliksi. Joiden perusteella Väylävirasto ja trafi suorittavat liikenteen kehittämisiin eri väylillä tarvittavaa perustiedon ylläpitoa.

Merenkulun väylästön  ylläpidon ja kehittämisen  peruskriteerioksi on valittu ”kauppamerenkulku” ja sille arvioidut liikenneväylät ja liikennemäärät.

Joille vuonna 1992 aloitettu luokitus määrittää luokat 1 ja 2 .
Nämä liikenneväylät ovat olleet vuosien saatossa kehittämisen keskiössä.

Muut hyötyliikenteen sisävesiväylät joilla syväys alittaa 4 m niitä ei käytännössä ole huomioitu Suomalaisen sisävesiliikenteen kehittämisen arvoiseksi.

Ja siten ne ovat jätetyt pois kaikesta valtion liikenteen kehittämisarvioista, joilla uudet parlamentaariset komiteat ovat aloittaneet työnsä tulevaisuuden liikenneverkkojen kehittämisiksi.

++++
Vuonna 2010 LVM osoitti raportissaan ” Keitele Päijänne kehittäminen” https://www.lvm.fi/documents/20181/815655/Julkaisuja+3-2010/311899bd-4b74-483d-824d-06a03ec461fc?version=1.0 että maassa on kehitetty uusin materiaalein täysin uudenlainen laivamalli joka pystyy niin tehokkaaseen ”Kauppamerenkulkuun ”sisävesiliikenteen väyäläluoikituksen väylällä VL 3 , että arvioinnin perustana olevalla aikajanalla vv 2010-2015 ministeriö ei uskonut löytyvän tarpeeksi lasteja suljetulla Keitele Päijänne vesialueella niin, että hankkeelle olisi myönnetty VTT:n hankkeelle suositeltua EU laivanrakennustukea.

Em. johdosta valtiovalta samoin ei sitten korjannut alueen vesiliikenne väylien siltoja kauppalaivoille tarvittavaan 10 metrin liikennöinnin siltojen alikulkukorkeuteen, koska vesiväylää ei luettu kauppamerenkulkuun kuuluvaksi , vaikka uudelle laivalle oli selkeä tarve ja mahdollisuus kauppamerenkulku VL 3 Väyläluokassa ilman jäänmurtaja apua ympärivuotisessa liikenteessä. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/8.2-.Arctic-ultra-light-River-container-2012.pdf

Tämä päätös oli lopun alku koko valtakunnan tason sisävesiliikenteen edelleen kehittämisille, jota päätöstä LVM on kategoorisesti jatkanut ja jättänyt uudelleen arvioimatta VL 3 väylä kunnostamisen tuomat mahdollisuudet erityisesti EU liikennestrategiassa tavoiteltujen raskaan maantieliikennevolyymien siirtoon vesiliikenteeseen.  https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Tästä arvioinnin puutteesta huomautti valtiota ensin vuonna 2015 Euroopan tilintarkastustuomioistuin   https://www.eca.europa.eu/lists/ecadocuments/insr15_01/insr15_01_fi.pdf

ja nyt sitten on hampaissa Suomalainen YVA menettely https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/eun-tuomioistuimen-7-11-2019-tuomio-asia-c-280-18-suomen-oman-yva-lainsaadannon-valiton-tasmennystarve/

jonka johdosta voimme todeta että mm Kuopion YVA :ssa liikenteen arvio menettelyt ovat suoritetut puutteellisesti ja vesolöiikennemahdollisuuksien osalta jätetty tekemättä . http://www.sisavesi.fi/?page_id=346

Josta  edelleen analoogisti edeten voidaan vain todeta, että vain  VL 1 ja 2 väyläluokat ts. rannikko ja Saimaan alueen väylät otetaan tulevaisuuden liikenneverkkokehittämisissä huomioon. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/277775-ei-voi-olla-totta/

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu