Liikenneväylille sitä mitä väylät haluavat?

Vai tulisiko myös liikenneministeriön rahankäyttöä tutkia tarkemmin ,kuten valtion uuden kirstunvartijan Mika Niemelän mukaan tulisi tehdä kaikille ministeriöille.(Hesari sivu A12 27.8.2022 )

No tietenkin tulisi.

Liikenteen osalta neuvoisin aloittamaa tutkimisen ylätasolta. eli

Siitä miten Suomessa toteutetaan EU ssa sovittuja liikennestrategisia tavoitteita suomalaisen liikennejärjestelmän ylläpidossa ja  sen edelleen kehittämisissä niin väylästön kuin kalustonkin suhteen.

Tarkastelua tulisi tehdä päivittäisistä päätöksistä kuin tulevaisuuden kehittämisistä.

+++

TULEVAISUUS 

 

Ministeriö tekee valtavasti töitä eduskunnalle annettavien laki esitysten muodossa

Lakiesityksiä pyydetään arvioimaan ennen eduskunnalle antoa.

Liikenneministeriön lausunnoissa umpeutuu nyt elo syyskuun vaihteessa kaksi uutta lakiluonnosta, jotka lausuntojen virkamieskäsittelyn   menevät eduskunta käsittelyyn.

Molemmissa luonnoksissa on mielestäni käytetty hyvin laajasti ”taitelijan vapautta” yhdistellä asioita ja määritelmiä lainsäädäntään, hallintoon ja sen organisaatioihin   vastoin selkeitä faktoja, logiikkaa ja EU:ssa käytössä olevia menetelmiä

+++

Esimerkki:

Maantietä ja maanteitten ylläpitoa koskevaan lainsäädäntään keväällä valmistuneeseen, maanteitten toiminnallisen luokituksen päivittämisen   lakiluonnokseen on kytketty nyt sitten ehdotettu lisättävän TEN_T hankesuunnittelu säännöstö   Arviomuistio maanteiden toiminnallisen luokituksen päivityksestä (valtioneuvosto.fi)

Tämä maantieliikenteen sisään ujutettu TEN_T hankkeiden säännöstö, tuntuu hyvin ihmeelliseltä koska TEN_T liikenneverkkoja koskeva lainsäädäntä EU ssa on omaa itsenäistä lainsäädäntäänsä, mikä ei ole kytkettynä pelkästään yhteen liikennemuotoon, kuten nyt Suomessa mielikuvana pyritään esittämään … vaan direktiivi koskee kaikkia liikennemuotoja tasapuolisesti EUR-Lex – 32021L1187 – EN – EUR-Lex (europa.eu)   .

EUssa tätä TEN_T lainsäädäntää ei yhdistetä erillisenä hankkeiden kehittämisalaviitteenä mihinkään viidestä liikennemuodosta, kuten Suomessa nyt aiotaan tehdä https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=19288   

Erityisen huolestuttavaa on esityksen lakiluonnoksen sivun 19 tarkastelu kun ehdotetussa lakiehdotuksessa tarkastellaan ja esitetään EU hankkeiksi TEN_T verkkojen kehittämisissä ainoastaan ydinverkkoja ja niitä käsitellään ainoastaan neljän liikennemuodon eli ilma, maantie, raide ja meriliikenteen osalta.

Kun EU ssa on liikenneverkko käsittää perusverkkona ensin kattavat verkot, sen jälkeen ydinverkot yhdistämään jäsenvaltioiden kattavat alueelliset verkot kullekin  viidelle liikennemuodolle 

No siinä mielessä -valitettavan virheellistä – loogista ajattelua -se, että kun emme ole suunnitelleet emmekä rakentaneet sisävesille TEN_T alueellista liikenneverkkoa sen 8000 km väylien yhdistämisiksi, niin emme tarvitse enää- kun ei Saimaan kanavakaan toimi -sisävesien ydinverkkojakaan…. lainsäädäntä tasolla…

Ja kun tulevaisuus perustuu ainakin lähimenneisyyden arviointiin niin alla joitain milestone kohtia Suomalaisessa liikennejärjestelmä kehittämisessä  2000 luvun vaihteesta :

 

viitteet:

1) Kymi kanavointi  vs Vuosaaren satama  2000 luvun vaihde

                           3.1 LIIKENNE VERKOT SUOMESSA JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (sisavesi.fi)

 2) Keitele Päijänne sisävesiliikenne hanke 30 miljoonan euron infra rakentaminen eli siltojen nosto jätettiin tekemättä 2010 jolla jäädytettiin sisävesiliikenne hankkeen aloittaminen   Microsoft Word – 3-2010.doc (valtioneuvosto.fi) ,  edelleen samassa raportissa edellytetty jatkotutkimus ennen alueelle tehtäviä muita teollisuuden ja liikenteen edellyttämiä muutoksia vuoden 2015 jälkeen .

3) Äänekosken sellutehdas liikenneinvestoinnit (160 miljoonaa euroa) ulotettiin koskemaan jopa Helsingin satamaa, ilman em sisävesiliikenne tutkimusta vuoden 2010 Päijänne Keitele raportissa

viite:  Äänekosken liikenneyhteydet – Väylävirasto (vayla.fi) .

4) YVA – koskien liikenneinfraa Äänekoski järjestelyt koskivat ainoastaan Keitele Päijänteeltä lähtevää metsäteollisuuden valmistuotetta maailmalle.  EU ssa edellytetty koko YVA menettely jätettiin toteuttamatta niin Äänekoskelle kuin suunnitellulle Kuopion sellulle…

maaliikenne yhteyksiin ainoastaan panostettiin ilman vaihtoehtoja viite:  Sisävesiliikenne ja ympäristöluvat Suomessa. – Sisävesi.fi (sisavesi.fi)

 

5) Rikkidirektiivi kokonaisuus v.2013 koski merenkulun kehittämistä vähäpäästöisemmäksi, jossa merenkulun rikkidirektiivin voimaan saattamisessa ei huomioitu laivaliikenteen kehittämismahdollisuutta sisämaan alueella, vaan merenkulun kehittämisen sijaan rikkidektiivin aiheuttamaa kustannusten nousua, ei tutkittu miten sisävesiliikenteellä voitaisiin korvata maantieliikenteen suurta osuutta vaan laivaliikenteen kustannuspainetta  kompensoitiin kumipyörille myönnetyillä painorajoitusten nostoilla.  Jolla saatiin aikaan erittäin mittava korjausvelka kierre maanteitten infraan, kun maanteitten kuluminen lisääntyy jopa satoja kertoja suurempana mitä aiemmin.

                           2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi)  sivu 5/11

6) Korjausvelka kokonaisuus jossa on sisävesien korjausvelka määritykset ovat jätetyt tekemättä ja siten  arviomatta 8000 km osalta sitä, miten valtakunnan sisävesiä yhdistävät kanavaverkot voisivat palvella uutta laivakuljetus tekniikkaa  isävesi itämeri liikenteessä  VTT oli jo vuonna 2009 todennut että  uudet 2,5 metrin syväydellä kulkevat suomessa suunnitellut  ympärivuotiseen liikenteeseen soveltuvat laivat voivat korvata raskasta maantieliikennettä ,EU liikenne strategia ja TEN:T verkoista annettujen ja sovittujen tavoitteiden mukaisesti

 Suomen kanavat (arnholm.nu)

Edellä mainittu antaa aiheen kysyä: Perustuuko kaikki Suomen liikennejärjestelmä suunnittelu vai vain osa samaan kokonaisuuteen, jossa valtio vuonna 2007 lupasi Metsäteollisuudelle tukea sen puunhankintaa.  Tapahtuiko niin että metsäteollisuuden puunhankinta aluemonopolit turvatakseen valtion oli ”pakko” kehittää liikennejärjestelmää, niin että syntynyttä monopolia ylläpidetään pelkästään liikenne järjestelmä kehittämisiin valitun Suomi on Saari liikennemallin avulla. –

laivaliikenteen mahdollistamaa suorakuljetusten (laivaliikennettä Suomen sisämaan ja Euroopan sisävesi ja rannikkosatamien kanssa -ilman tavaroiden siirtoa ja varastointi Suomen rannikkosatamissa >) tuomaa etua  ei ole tahdottu tutkia lainkaan.  Onko syy tässä  viite:2.8 Suomen Sisävesiliikenne poliitisia päätöksiä ja kommentteja vv 2005-2016 (sisavesi.fi)  sivu 6/11

++++

Jokapäiväisestä poliittisesta liikennelobbareiden luomasta paineesta huolimatta, mielestäni erityisesti liikenteen osalta VM näkemys on ajankohtainen:

Tarkastuksessa  VM:n ei pitäisi katsoa ainoastaan sitä, miten liikennejärjestelmällä toteutetaan LVM:n seulomaa, sen valitsemaa ja eduskunnassa hyväksyttyä ”liikenne 12 suunnitelmaa” , vaan myös sitä, miten suunnitelma vastaa EU ssa ja kansainvälisesti hyväksyttyjä yhteisiä tavoitteita ja normeja.

Erityisesti tuo laajempi tarkastelu tarvitaan koska tiedetään että ” Liikenne 12 ” käsittelyn – jo alkuvaiheessa jätettiin jopa yksi kokonainen liikennemuoto mutu tutkimuksilla Valtioneuvoston faktantarkastus pettänyt; virheitä 19- yhdeksällä sivulla. | Uusi Suomi Puheenvuoro   noin 10% kattavuuteen sisävesien kokonaisväylä määristä.

EU tukihakemus lähihistoria

Ihmetellä pitää kun laivat ja meriväylät saavat kaiken tarpeellisen huomion suomessa mm EU tukimenettelyihin kehityksen turvaamiseksi,

ja kuitenkin olemme ”kehitysvaltiotasolla ” sisävesiliikenteen suhteen, kun sisävesien välinen alueellinen laivaliikenne on 8000 km ja sen kehittäminen väylien, liikenneverkkojen ja kaluston osalta on kokonaan EU tasolla jätetty tekemättä ja toteuttamatta.

viite: Tässä EU suomen liikenteeseen haettujen projektien hyväksytyt EU  tuet milj euroa  + (projektit lukumäärä kpl suluissa) alla vv 2014-2020

Inland waterway 1 projekti ositettu kaikkien sisävesivaltioiden yhteiseksi kaasun kuljetuslaiva /proomu projektiksi. jossa ei ole Suomalaista hakua eikä toteutusta…

++++

PÄIVÄKOHTAISTA LIIKENNEHANKKEIDEN KEHITTÄMISTÄ

Kaksi ministeritason media tiedote   otetta eiliseltä  26.08.2022

Tavoitellaan niin EU:ssa  innovatiivisuutta ja liikenteen logistista saavutettavuutta niin kotimaan kuin EU tasolla, 

+++

Ministeri Skinnari 26.08.2022

+++

 mutta toteutetaan pelkkää,” Suomi on Saari” liikennejärjestelmämallia osa osalta pala palalta,- kuten koko 2000 luku…

+++

Ministeri Harakka STT:lle ja  Hesarissa  26.8.2022 sivu A9 – kun Saimaan kanava korjauksia ei poliittisen tilanteen takia tehty (vrt Vuosaari/Keitele Päijänne / rikkidirektiivi tilanteet) :

 

0
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu