Liikenteen ajopuu – 14.9.2022 puhetta ministeri Harakan vieraiden aiheista ja ”Albatrossin” hybridiuhista merenkulkuun.

 ”Albatrossi ” merimieseläkeläisten oma lehti haastattelee tänään 14-9-2022 ilmestyneessä ja lukijoille toimitetun lehden numeron 3/2022 otsikon mukaisessa artikkelissa, ansiokkaasti hybridiuhkien tutkijaa , Jukka Savolaista.  Savolainen perustelee työtään ja tutkimustaan, tiivistäen merenkulun tarpeen varautua uhkiin joissa

”Maayhteydet eivät voi koskaan korvata meri yhteyksiä”

Tämä lause kertoo jälleen kaiken siitä yksipuolisuudesta, jolla Suomen merenkulkua virkamiehet ovat saanet koko tieteellisen kentän tutkimaan ja kehittämään sitä.

Kun  :

”Määritelmä merenkululla tarkoitetaan yleismääritelmän mukaisesti meri- ja sisävesialueilla tapahtuvaa laivaliikennettä  ”  Oikeustiede:merenkulku – Tieteen termipankki

ja jopa VTT on raportissaan 37/73/2009 jo todennut että

Maayhteyksiä voidaan korvata merenkulun yhteyksillä sisävesialueilla.

 

On kohtalon ivaa, että tätä samaa – sisävesiliikenteen jättämistä ajopuuksi meriliikenteen rinnalla – linjaa LVM:n virkamiehet ovat soveltaneet mm ministeri Harakan toiminnan koordinoimissaan Washingtonin osavaltion kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Osavaltion johto on par aikaa Suomen vierailulla.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka tapaa Washingtonin osavaltion kuvernööri Jay Insleen (lvm.fi)

+++

 

Tämän vierailun agendan on tuottanut LVM:n virkamiesjohto, siinä on otettu nettisivujen mukaan huomioon osavaltion ja Suomen välinen yhteistyö liikenteen saralla, josta on mainittu seuraavasti:

  • ” uusien teknologioiden, älysatamien, liikenteen sähköistämisen sekä verkkoratkaisuiden saralla”
  • ”Vierailun tavoitteena on teollisen ja tutkimusyhteistyön syventäminen ja kaupan edistäminen Suomen ja Washingtonin osavaltion välillä”
  • ”Vierailu keskittyy vihreän siirtymän, huipputeknologian, verkkoratkaisujen, energiasektorin, rakennetun ympäristön, valmistavan teollisuuden sekä meri- ja satamateknologian yhteistyömahdollisuuksiin”

LVM tuottamassa teksti osassa jopa kokonainen kappale oli varattu selittämään sitä, miten saadaan

” Suomalainen satamaäly helpottamaan Yhdysvaltojen toimitusketjujen ongelmia.

Kun Suomalaisen sisävesiliikenteen kehittäminen, jota nyt tehdään meriliikenne tutkimuksin, ja voima olisi siinä, että Satamien tarvetta voitaisiin vähentää uudella VTT:n jo tutkimalla laivalla ja sen mahdollistamalla uuden logistiikan kehittämisillä.

Valitettavasti valtio valta ei ole tahtonut niitä toteuttaa: esimerkki : Jyväskylän energian bioenergia logistiset vesiliikenteeseen perustuvat logistiset hankkeet 2005–2010 Keitele Päijänteellä. Keiteleen kanavan kehittäminen. Työryhmän mietintö – Valto (valtioneuvosto.fi)

vs Logistiikka -kasvihuone kaasut hake ja konttiliikenne – Sisävesi.fi (sisavesi.fi)

+++

USA n Washingtonin osavaltion vierailu on jatkoa ministeri  Harakan  vuosi sitten tekemälle Washingtonin osavaltio vierailulle.

Ministeri Harakka vierailulla Yhdysvalloissa – liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi)  josta todettiin että

”Vierailun keskeiset teemat liittyvät korkeaan teknologiaan kuten meriliikenteen automaatioon, älysatamiin, tekoälyn hyödyntämiseen sekä 5G- ja 6G-yhteistyöhön sekä vihreään siirtymään.”

+++

eli ministeri Harakan viime vuoden matka

oli ohjelmaltaan lähes kopio virkamiesten ministeri Bernerille tekemän Intian matkan ohjelmasta ja kaavasta jossa 11-17 11.2017 matkan tarkoitus  Ministeri Berner Intiaan (valtioneuvosto.fi)

”Matkan aikana uudistetaan Suomen ja Intian välinen liikennettä koskeva yhteistyöpöytäkirja (Memorandum of Cooperation). Pöytäkirjan vaikutusalaa laajennetaan tieliikenteen lisäksi muihinkin liikennemuotoihin, automaatioon, liikenteen dataan sekä liikenteen päästöjen vähentämiseen.”

+++

Jossa kuitenkin sitten jätettiin Intan liikenteen päästöjen pienentämis- tavoitteista sen yksi suurimmista projekteista  kokonaisuudessaan Suomen valtuuskunnassa noteeraamatta. MUU MAAILMA – Sisävesi.fi (sisavesi.fi)  = Raskaan maantieliikenne volyymin 20% siirtotavoite  sisävesiliikenteeseen, Jossa Intian lähtökohta ei eronnut paljoa Suomen vastaavasta :

 

jossa tavoite oli saada halvennusta Intian kotimaan rahteihin kun lähtötilanne oli eri liikennemuodoilla seuraava:

puhumattakaan liikenteen päästöistä ja energian kulutuksesta rekat ,raiteet ja vesiliikenne

 

uusilla vuonna 2016 hyväksytyllä 106 jokien kehittämisinfra projekteilla -joissa aloitettiin rakentamaan ja rakennetaan edelleen Intialle uusi sisävesiliikenne väylästö lähes kokonaisuudessaan

Lähtökohdan ollessa Intiassa se, että tavoitellaan tutkimuksiin ja sisävesiliikenteen omiin mahdollisuuksiin perustuen USA.n sisävesiliikenne tasoa noin 20% , Intian  lähtötason ollessa 0,1%

“The total cargo moved (in tonne kilometres) by inland waterways was 0.1 percent of the total inland traffic in India, compared to the 21 percent figure for the United States.  ” Inland Waterways Authority of India – Wikipedia

 

 

+++

Olisiko LVM:n virkamiesten aika ottaa huomioon, että USA :ssa sisävesien avulla siirretään tavaraliikenne volyymejä noin 20% valtakunnan liikenne volyymeistä.  Ja että siitä voisi ottaa oppia.

Samalla voisi  vilkaista  nettisivuja  Wahingtonin osavaltion sisävesiliikenteen tilanteesta Port of Klickitat: Columbia-Snake River System ja katsoa miten Washington osavaltiossa on toteutettu jokiliikenne järjestelmä, jossa on saatu melko tarkalleen Saimaan syväväylä km määrällä jo   700 000 rekkaa pois maanteiltä ilmastoa saastuttamasta ja ylimäärästä energiaa kuluttamasta.   

Ja meillä on Suomessa käytettävissä noin 8000 km sisävesiä, josta suuri osa voidaan valjastaa ympärivuotiseen kauppamerenkulkuun. voisi asettaa minimissään Intiaa vastaavat tavoitteet…

Tulisiko lisätä tutustumis- ja tutkimuskohteeksi sisävesien käyttö vaihtoehtojen vertailuja ja kehittämistä koskeva osio tuleviin vierailu ja yhteistyöprotokolliin.

Erityisesti asian luulisi olevan kiinnostavan, koska Venäjän aloittaman Ukrainan sodan  takia EU muutti TEN_T ydinliikenne verkkojen statusta niin,  että Saimaan alueen syväväylä liikenneverkko onkin nyt alueellisen kattavan liikenne verkon osa , tosin ilman kattavuutta ja yhteyttä muihin Suomen sisävesiliikenne väyliin (Kymijoen ja Kokemäen joen vesistöihin ) koska TEN_T verkkoihin ei vuonna 1997 Suomi tahtonut lisätä alueellista sisävesiliikenne saavutettavuutta ja sen edellyttämää liikenne verkkoa.

Nyt olemme sitten tämän uuden tilanteen luomana ilman ydinverkko yhteyttä muihin eurooppalaisiin sisävesien ydinverkkojen kautta tehtäviin alueellisiin liikenneverkko yhteyksiin.

Tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Suomi on jälleen tilanteessa, jossa sillä ei ole toimivaa raide ja maantieliikenteen korvaavaa ja toisaalta kilpailevaa liikennemahdollisuutta.

Tätä valittua poliittista sisävesien ajopuulinjaa   korostaa sekin jälleen rikkidirektiivi päätöksistä vuodelta 2013 tuttu malli se, että Saimaan syväväylään perustuvan ydinverkon kunnostamiseen varatut rahat siirrettiin nyt ydinverkko statuksen menettämisen jälkeen toiselle liikennemuodolle -nyt vaihteeksi raideliikenteen alueellisen liikenne verkon kehittämisiin.

Kopioinnin kohteena oli vuoden 2013 tilanne, kun merenkulun sisävesien kehittämisen sijaan laivaliikenteen itämeri  rikkidirektiivi käsittelemisen yhteydessä aloitettiin vahva rekka liikenteen subventointi ja kasvatettiin akselipainoja, jolla pyrittiin kompensoimaan miljardi vuotuisia kuluja teollisuudelle.  Eli siirrettiin kehittämisen painopiste rekka liikenteeseen ja sen kehittämisiin, kun pääpaino ilmasto energia ja liiketaloudellisiin aluekehittämisiin – EU tavoitteisesti olisi pitänyt olla silloin ja nyt edelleen maantieliikenne volyymien siirto raiteille ja sisävesille. Sisävesien vaihtoehto on edelleen tutkimatta ja nostamatta esille…valitettavasti ..

 

Jättääkö Harakkakin edellisen liikenneministerin tapaan vierailujen mahdollistamat oppimismahdollisuudet käyttämättä…. Ruotsin vierailu puuttuu : Ruotsissa on aloitettu jo 2010 luvun alussa tukemaan maantieliikenne volyymien siirtoja vesille…. 5.3-suomi-ruotsi-vertailut.pdf (sisavesi.fi) 

+2
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu