LVM kysyy jälleen lobbareilta merenkulun tuista – Missä EU:ssa vuonna 2011 sovitun liikenteen rakennemuutoksen tutkiminen ?

Maaseudun tulevaisuuden liikenteen ja kestävän kehityksen mukainen vesiliikenteen "konttirekka"

On todella hienoa,  että Väylämaksut otetaan hallituksen pikaiseen käsittelyyn merenkulun tämän hetken Korona ongelmien selvittämisiksi.

On vaan tunnistettu ongelmaksi  se,  että valtio /LVM ja sen tutkimus sekä sen asettamat työryhmät ovat vuosikymmenen käsitelleet ikään kuin merenkulku olisi  pelkkää meriliikennettä .

ja unohtaneet tutkia tuoda mediaan ja kansalaisille kaiken muun mm EU:ssa sovitun sen kaiken  mitä muuta voitaisiin tehdä merenkulun edistämisiksi .

Hyvänä esimerkkinä on muistot ja faktat

Rikkidirektiivi keskustelusta ja sen päätöksen teosta. Joista  ei ole ilmeisesti opittu yhtään  mitään ?

Nyt lobbarit -vienti ja tuonti organisaatioiden edustajat – edellyttävät jälleen tukia.

ja LVM edellyttää lobbareilta uusia arvioita tukimuodoista

https://www.lvm.fi/-/vaylamaksujen-poisto-uudelle-lausuntokierrokselle-1039324

 

++++

Käykö näin kuin kävi 2010-2013

Jolloin VUONNA 2012 TEKNOLOGIA TEOLLISUUS EDELLISEN MERENKULUN TUKI PIIKKI TARPEEN OLLESSA KUUMIMMILLAAN: YHTEENVETI TILANTEEN SEURAAVASTI:

https://docplayer.fi/6587139-Rikkidirektiivi-aiheuttaa-vakavan-uhan-kilpailukyvylle-matti-spolander-11-4-2013.html   9.10.2012

Joiden perusteella valtio teki seuraavan päätöksen .  Valtio aloitti rikkipesurien tukipolitiikan avulla jakaa tukea niille laivoille ja varustamoille, joille rikkipesuri oli ratkaisu.  Hyvä niin MUTTA

Valtion merenkulusta aiheutuvia tukia päätettiin pelkästään kompensoida,  ja unohdettiin 100% merenkulun muiden kehittämis mahdollisuuksien tutkiminen vuoden 2050 liikenne logististen EU tavoitteiden mukaisesti etsimällä aktiivisesti ratkaisuja ,  joissa edellytetään raskaan maantieliikenne volyymien siirtoja mm sisävesiliikenteeseen.  Vaan tehtiin lobbarien mukaisia ja tahtomia  päätöksiä   maalogistiikan raskaan maantieliikenteen ja raideliikenteen kehittämishankkeilla joilla pidettiin maantieliikenne volyymien kasvu tasaisena ,sen sijaan että olisi aloitettu raju EU ssa sovittu jopa 76% pienentäminen kaukoliikenne osuuksilla.

Joista päätöksistä  ensimmäinen oli 6.6.2013 Hallituksen antaman asetus jolla  kasvatettiin suurilla odotettavissa olevilla valtion liikenne infra kustannusten -ylläpito kasvuilla kun nostettiin rekka kuorma autojen akselipainoja https://www.lvm.fi/-/kilpailukykya-parannetaan-raskaan-liikenteen-uusilla-mitoilla-ja-massoilla-790532

 

 

Miten kävi.

Lanseerattiin ja tuotiin uusilla tutkimuksilla mediaan ja valtion sanastoon termi : Liikenne infran  korjausvelka.  minkä  pienentämistä  sitten aloitettiin 2010 luvun puolessa välin suunnitella paralmentaarisesti

Ja siinähän kävi näin:    Merenkulun mahdollisuudet kehittyä sisävesiliikenteen osalta jätettiin huomioimatta

 

 

Vaikka

VTT totesi jo vuonna 2009 ,  että matalilla sisävesi väylillä voidaan harjoittaa kauppamerenkulkua ympäri vuoden , ja näitä väyliä on tuhansia kilometrejä  niin  LVM ei ole kuitenkaan ottanut näitä uuden tekniikan mahdollistamia 2,4 metrin väyliä,  joissa on liian pienet ja vanhan aikaiset sulut ja liikenteen sujuvuuden kannalta jopa vesistöissä puuttuvat  kanavat ja sillat ovat liian matalalla jne.. niin näitä ei ole otettu lainkaan huomioon korjausveloissa niin että niillä parannettaisiin mahdollisuuksia raskaan maantieliikenne volyymien poistamisiin maanteiltä ja samalla tuomaan kokonaislogistiikkaan lisä taloudellisuutta kun ne  saatettaisiin niillä suoritettavan kauppamerenkulun mahdollistamaan kuntoon.  Sama vuoden 2012 kalvo sarja toteaa korjausvelasta näin:

Kuintekin  menneen vuosikymmenen ainoa sisävesiprojekti ollut pelkästään Saimaan alueella.( Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöt ovat  kokonaan arvioimatta.)   Savonlinnan syväväylän siirtäminen kaupungin toiseen päähän niin, että ainoa konkreettinen hyöty oli se että Oopperavieraat eivät häiriinny rahtilaivojen melusta oopperajuhlien aikana.

Muistutus:  Koko korjausvelka on arvioitu olevan noin 2,5 miljardia.  Josta puuttuu sisävesiliikenne verkon mahdollistaman  uusien 2,4 metrin syväydellä kulkevien laivojen tuoma maantieliikenne volyymien siirroista saatavien etujen arviointi ja kustannusvertailut kun jopa 75 % pääasiassa Järvi Suomen rekka liikenteestä rannikoille voitaisiin korvata suorilla keski eurooppa laivayhteyksillä.

+++

eli

Olisiko aika jo aloittaa tutkimukset miten EU Liikennestrategian edellyttämiä 76% raskaasta maantieliikenteestä voidaan maksimimäärä siirtää taloudellisempaan, ilmasto ystävällisempään ,kestävän kehityksen mukaiseen sisävesiliikenteeseen koko Järvi Suomen alueella.

Yhdeksi syyksi tutkimisiin voi vaikka ottaa laivatekniikan kehittymiset niin em sisävesi kuin valtameriliikenteen aluksissa.

Otetaan vaikka Helsingin satama :

Helsingin satama ja Suomen kontti liikenne.

 

Helsingin satama :  maaliskuussa 2020 vienti ja tuonti  oli noin 40 000 konttia eli vastaa yhden  laivakäynnin lastimäärää – nyky moderneilla max valtameri laivoilla.

Se on ainoa syy miksi Suomen ei enää kannata ajatella suoraa valtameriliikennettä Suomesta.

Mutta

Suomen kannattaisi tutkia se  miten noita päivittäin keski euroopassa käyviä suuria laivoja optimaalisesti täytetään ja puretaan kaikista Suomen (ja erityisesti Järvi Suomen ) eri osista   itämeren yli valtameri satamiin.

 

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu