LVM puhuu merenkulun kehittämisestä, ja kehittää ainoastaan sen toista osaa: meriliikennettä.
Yli kymmenen vuotta kestänyttä EU liikennestrategian sisävesi liikennemoodia ei edelleenkään hallituksen tai/LVM:n toimesta tunnisteta. Nyt valokeilassa on FIT-55 perustaisesti haetut talvimerenkulun etujen huomioimiset. Niitäkin haetaan pelkästään meriliikenteelle. Ei sisävesiliikenteen tehostamiseksi….. Liikennemuotojen (europa.eu)
+++
esimerkki : Liikenneministerit käsittelevät EU:n ilmastopaketin ehdotuksia – liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi)
…..”tarkoituksena on edistää uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä.
Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että asetuksessa huomioidaan merenkulun kilpailukyky ja talvimerenkulun erityisolosuhteet.”
+++
Merenkulun määritelmä: Oikeustiede:merenkulku – Tieteen termipankki
”Määritelmä merenkululla tarkoitetaan yleismääritelmän mukaisesti meri- ja sisävesialueilla tapahtuvaa laivaliikennettä”
+++
Nyt LVM sekoittaa kaksi liikennemuotoa, yhdelle anoo etuja ja unohtaa toisen … ja ilmoittaa että merenkulun ongelmat ovat hallinnassa.
Mitä vielä?
No se, että
+++
EU:ssa on sovittu mm vuonna 2011, että maamme raskaan liikenteen volyymejä tulisi siirtää raide ja vesiliikenteeseen.
Vuonna 2008 edellytettiin LVM ”liikenne 2030”! strategia suunnitelmassa näiden molempien raide ja sisävesiliikenteen yhteisterminaalien ja liikennemuotojen kehittämistä EU tavoitteisesti vuoteen 2030 mennessä. sivu 31lvm_strategia_070330 (valtioneuvosto.fi)
”Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää tehokkaita, monen
kuljetusmuodon yhteisiä terminaaleja ja uusia kuormaus- ja kuormatilaratkaisuja ”
Nyt vuonna 2022 voidaan todeta, että vain toista on toistaiseksi kehitetty – hyvinkin aktiivisesti, toista taas ei edes tutkita saadaksemme maanteiltä mahdollisimman paljon liikennevolyymejä vesiliikenteeseen.
Em tavoite edellyttää ehdottomasta laivoja talviliikenteeseen, myös sisävesillä.
+++
Tulos tästä vuosikymmenen tutkimatta jättämisen ajasta:
Meiltä hävisi 24.02.2022 EU liikennestrategia sopimus ja suunnittelu perusteiset sisävesien TEN_T sekä ydin-,että alueelliset liikenneverkot.
+++
Niiden muut kuin Saimaan alueen kuljetusreitit ja vaihtoehdot ovat olleet tutkimatta ja rakentamatta samalle tasalle mitä esim. raideliikenne on nyt ja erityisesti vuonna 2030/2050 niin, että käyttäjät voisivat valita kumpaa kannattaa käyttää.
Ehdotuksia tutkimuksista on tehty useita sitten vuoden 2011, jatkuvasti LVM;lle eduskuntaan ja hallituksille ilman vastetta.
Talviliikenteeseen kohdistuvia EU: ssa mainittuja meriliikenteen tukia ja avustuksia tulisi saada myös sisävesien osalle.
Mutta sitä ennen Sisä Suomen, erityisesti tavara liikennevaihtoehdot tulisi tutkia parhaiden käytäntöjen ja kestävän kehityksen mukaisen liikenne järjestelmän voimaan saattamiseksi.
Mitä sellaista teollisuutta Suomesta löytyy, jolla olisi käyttöä sisävesiliikenteelle talvella? Montako uutta jäänmurtajaa tarvittaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Manu , Olet asian ytimessä.
Tutkimus käyttäjistä ja mahdollisuuksista on tekemättä edelleenkin.
2000 luvun vaihteessa Jyväskylän energia totesi hankintaketjunsa muutostarpeen kestävän kehityksen, ilmasto ja energia tavoitteiden mukaisiksi.
Tuloksena lähes koko vuosikymmenen kestänyt suunnittelu , vaihtoehtojen etsintä ja mallin kehittäminen.
Vuonna 2009 VTT totesi hankkeesta ja hankkeeseen kehitetystä laivasta http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/16.1-muutoshakemus-valitus-Finnpulp-Kuopio-2017.-.pdf ,”
”Alusratkaisu tekee mahdolliseksi ympärivuotisen liikenteen sekä matalien lastaussatamien käytön, joihin ei tarvita lastausinfrastruktuuria, koska lastauslaitteisto kulkee laivan mukana.”
Lappeenrannan yliopiston kanssa yhteistyössä tehty logistinen malli vv. 2007-2010 mahdollisti jopa 2-3 miljoonan m3 metsä raaka aineen käyttöä volyymien siirrot maanteiltä ja raiteilta vesiliikenteeseen.
Taloudellisemmaksi kuljetusvälineeksi mitä rekoilla ja junilla tuotettuna. sivu 13/17 em linkki.
Valtio kuitenkin tutki järjestelmän edut konventionaalisin lastaus ja purkausmenetelmin toteutettuina ja totesi että asiaan tulee palata, kunnes saadaan suurempia kuljetusmääriä alueelta, joilla voidaan perustella kolmen liian matalan sillan korotuksia. https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-keiteleen-kanavan-parantaminen-ei-ajankohtaista-725230
Siltojen korotukset olivat ainoa LVM muutostarve (noin 30 miljoonaa euroa) sisävesien tavaraliikenteen aloitukseen, tarve oli, että sisävesien laivaliikenteelle tehdyt Keiteleen kanavasillat 3 kappaletta (3,5-5,5m ) olisi voitu korottaa alkuperäiseen suunnittelukorkeuteen( satojen miljoonien uusien kanavien teon yhteydessä -90 luvulla jätetty toteuttamatta ) eli 10 metrin vedenpinnan yläpuolisen osan alikulkuun laivoille ,
koko tarinan 9 näkökulmaa/ yksityiskohdat : http://www.sisavesi.fi/?page_id=326
Vertailun ja hankkeen suuruuden kokoluokan arvioimiseksi: koko Saimaan kanavan volyymi on noin 1maksimissaan 2 miljoonaa tonnia /vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on, mutta jollei ole eväitä ajatteluun, miten sitä voi mitään kehittää kuin istuskella ministerikausi loppuun. Itse olen ihmetellyt, ettei EU tasollakaan ymmärretä isoakuvaa kokonaisuudesta, logistisen ja ympäristökuorman todelliseksi pienentämiseksi, vaiko lobbarit ovat ne jotka hallinnoivat rahallisen kehityksen. Pistän vielä kerran LOFS keksintömme, yli 10 patenttia / pendingiä, tuplat keksintöjä ja sovellettavissa moneen toimialaan kokonaismerenkulussa.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
Niin tämä on sitten jälleen päivittäistä havainnointia siitä miten merenkulku käsitellään Suomessa pelkkänä meriliikenteenä rannikkokaupunkien ja ulkomaan satamien välisenä liikenteenä. https://www.bsag.fi/fi/vastuullinen-merenkulku-webinaari-8-6-2022/?fbclid=IwAR0lPVqVGevx1qYWxLkLf6j0CzmY1-lwdBu0hpgn-Gl0I8o252MuNyhwKZs
Ilmoita asiaton viesti