LVM:n loputon suo : Sudelle ( puutteellisesti suunnitellun ja toteutetun liikennejärjestelmän ) hännän tekoa- jälleen ?

Vuonna 2019 LVM:n organisaatiota kehitettiin /muutettiin niin että hallinnollisiin tarpeisiin muodostettiin oma liikenneverkko osastonsa Verkot – liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi)

Sen tehtäviin otettiin liikenneverkkojen osalta mm seuraavat toiminnot, joista verkko osasto oli vastuussa.

EU – Suomessa on viisi liikennemuotoa: raide-. maantie-,lento-,meri- ja sisävesiliikenteet joista valtion liikennejärjestelmä koostuu, joiden avulla uusi kestävän kehityksen mukainen liikenne

ja sen energia säästöt ja päästöt suunnitellaan:

Viisi vs neljä liikennemuotoa – EU tavoite vs Suomen malli vuodesta 2011 | Uusi Suomi Puheenvuoro

LVM:n mukaan meillä on :

raiteita noin 6000km

maantietä 70000 km

lentokenttiä

merisatamia

meriväyliä rannikolla alle 8000km

ja sisävesiväyliä yli 8000km

+++

Liikenteen osalta voidaan ottaa esille seuraavat prioriteetit

Verkko -osaston toimintaan on määrätty kuuluvaksi tavara ja henkilöliikenteen kehittämiseksi, edistämiseksi ja ilmastopäästöjen pienentämiseksi mm. seuraavat toiminnat:

1)      Liikenneverkkojen yhteensovittaminen maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen harjoittamisen kanssa

2)      Liikenteen ilmastopolitiikka

3)      Liikenteen energia ja käyttövoima

4)      Liikenneverkkojen käytön ohjaus ja hallinta

5)      Liikenneverkkojen käyttö ja toimiluvat

6)      Liikenneverkkojen kuluttaja asiat

viite:

kommentti em. tehtävistä LVM:lle 29.03.2019  LVM:n uusi verkko osasto- sama politiikka ? | Uusi Suomi Puheenvuoro ;  tiivistettynä: miksi näistä kaikista suunnitelmista on jätetty sisävesi liikenneverkon mahdollistaman liikennemuoto siirtojen  maanteiltä vesille , mahdollisuus on yhä arvioimatta tai arviointi on tehty mutu perusteisesti -meriliikenne sisävesillä malliin ja  tutkimuksiin:

Valtioneuvoston faktantarkastus pettänyt; virheitä 19- yhdeksällä sivulla. | Uusi Suomi Puheenvuoro

+++

LVM laittoi tänään sekä  22.2022 emaileilla

että omaan nettisivustoonsa   Suomi vaikuttanut aktiivisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon valmisteluissa – liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi)   kattavan selvityksen siitä mitä EU ssa vuodesta 1997 alkaen toteutettu TEN_T liikenneverkko järjestelmä tarkoittaa LVM:n väelle, ja mihin painopisteet tulevaisuudessa laitetaan.

Josta esityksestä voidaan poimia otteita

quote

Keskeisenä kysymyksenä verkon satamat

Suomen kaltaiselle maalle vientiä mahdollistavat infrastruktuurit, kuten satamat, ovat poikkeuksellisen tärkeitä. Tämän vuoksi Suomi pitää tärkeänä, että toimintaympäristö säilyy TEN-T-sääntelyn osalta jatkossakin luotettavana ja ennakoitavana.

unquote

ja että

quote

Mikä TEN-T on?

1. TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Transport Network), joka edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista.
2. TEN-T yhdistää Euroopan rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet laajaksi liikenneverkoksi.
3. TEN-T-verkko koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta.

Erikoishuomio edellä mainitun otsikon alla oleviin kohtiin

5. Uuden ehdotuksen mukaan verkko rakennetaan kolmessa vaiheessa: ydinverkko valmistuu vuoteen 2030 mennessä, laajennettu ydinverkko vuoteen 2040 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä.
6. TEN-T yhdistää 424 suurta kaupunkia satamiin, lentoasemiin ja rautatieterminaaleihin. Kun TEN-T-verkko on valmis, se lyhentää matka-aikoja näiden kaupunkien välillä.

Kysymys koskee sekä kohtaa 4 että 5  : Miksi valtion toimesta ei ole suunniteltu valmisteltu tai vertailtu EU TEN_T ydinverkkojen valinnoissa edellytettyjen alueellisten kattavien verkkojen rakentamistarvetta myös sisävesiliikenteen mahdollistamista, ennen kuin maamme sisävesien ydinverkko Saimaan syväväylä liikenne valittiin.

  Koska tilanne on nyt se että meiltä puuttuu sisävesiltä sekä alueellinen että toimiva ydinverkko, niin mitä valtio/LVM on tehnyt ja/tai aikoo tehdä, että puute korjataan, ja myös sisävesien omat matalaväylä liikenne mahdollisuudet otetaan mukaan niin vuoden 2011 liikennestrategia tavoitteiden että  Direktiivin 7.7.2021 mukaisesti ennen vuotta 2030 ja etenkin ennen vuotta 2050 .  Publications Office (europa.eu)  tehtäviin liikennejärjestelmä muutosten vaatimiin suunnitelmiin ja niiden toteuttamisiin. 

+++

ps meri ja sisävesiliikenteet muodostavat merenkulun:   miten valtiovalta on huomioinut tämän kun se saa muilta EU mailta tukea TALVIMERENKULUN  KEHITTÄMISIIN.  Muistettava on, että VTT:n mukaan sisävesilaivoilla  sivu 12 Vaasan hallinto-oikeus (sisavesi.fi)  voi harjoittaa myös talviliikennettä, jonka voisi huomioida samoin mitä meriliikenteen osuus on LVM:N toimesta vahvasti tehty .Suomi on saanut muilta EU-mailta tukea talvimerenkulusta aiheutuvan lisätaakan huomioimiseksi – Suomenmaa.fi