Maakuntien liitot ja -Liikenne 12- ?

 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa- Liikenne 12   -on panostettu vahvasti alueiden väliseen saavutettavuuteen.

Maakuntaliitot ovat yhdistetyt neljäksi erilliseksi maantieteelliseksi vaikuttaja ryhmäksi ja yhtenäiseksi vaikuttaja alueeksi – LVM: n toimesta- kehittämään ja arvioimaan nykyisiä ja tulevia liikennepoliittisia päätöksia, kehittämistavoitteita ja niiden toteutusten onnistumista- (Itä/Länsi Suomen maakuntaliitot ja vastaavasti Pohjoinen /Etelä Suomi maakuntaliitot)

Noille neljälle alueelle on LVM:n suunnitelmassa varattu suuri rooli.

Niiden toimena on olla oleellinen – alueellinen osa suunniteltua Liikenne 12 järjestelmää, jolla toteutetaan ja edelleen kehitetään maamme liikennejärjestelmää kokonaisuudessaan.

Järjestelmä ontuu pahasti.

Järjestelmää arvio tutkii liikennemaantieteellisesti epähomogeenisesti luodut ryhmät, joiden päätökset ja tavoitteet valtion suuntaan asetetaan vahvempien ehdoilla. Ja tavoitteita on ollut (omina huomioina -maakuntaliittojen pöytäkirjat) luomassa ministeriön virkamiehet, jokaisessa maakuntien liittojen liikennejärjestelmää koskevassa kokouksessa.

Tarkoittaa Suomeksi että

Meillä on liikennetietojen keruu tutkimus ja suunnittelu on voitu suorittaa pelkästään ja puhtaasti Suomi on Saari”- liikennejärjestelmä mallille, jossa LVM tuottaa meri ja sisävesiliikenne tiedon yhteistietona ei EU: ssa sovittuna- kahtena erillisenä, itsenäisenä liikennemuotonaan.  Lisäksi on huomioitava, että Suomessa vain Saimaan alueen sisävesiliikenteen kehittäminen huomioidaan.

Suomi on Saari liikennemallin vertailuja ei tehdä mm sisävesien suoralaivaliikenteen tuomiin mahdollisuuksiin ja /tai i EU:ssa sovittuja liikennemuoto siirtymiä ei tutkita, vaan bioenergialla korvataan liikennemuotosiirtymät.

 Suomi on Saari liikennemalli tarkoittaa vienti ja tuonti laivauksien suorittamista rannikkosatamista ja tavaraliikenteen sisämaan logistiikkaa rannikkosatamien ja takamaitten välillä pelkästään raide ja maantieliikenteen avulla.  Poikkeuksena malliin sallitaan Saimaan kanavan erillisliikenne – ilman muun valtakunnan tason Sisävesiliikenteen-sen itsenäiseksi EU ssa todettua liikennemuotoa – ja sen kehittämistä.

Tätä linjaa on toteutettu ja yksinomaan kehitetty LVM:n toimesta vuodesta 2007 alkaen.

Vuodet 2011–2016 ilman, että yhtäkään erillistä koko valtakunnan kattavaa sisävesiliikennetutkimusta olisi suoritettu yli neljänsadan LVM: n ja sen alaisten laitosten tuottamasta / tekemästä liikennetutkimuksesta

+++

EU ssa sovitut ilmasto tavoitteet edellyttävät-tehdystä poiketen- kuitenkin henkilö ja tavaraliikenteen mittavia liikennemuoto siirtymiä raskaan liikenteen volyymeissa raiteille ja vesille -vuoteen 2050 mennessä. 

Suomi on toistaiseksi, tietoisesti valinnut pelkän raideliikenne kehitämisen -molempien sijaan, niin, että valituksi on tullut jopa halvimman eurooppa yhteyden-sisävesien yhdistämisen sijaan panostaminen valtakunnan ulkopuolella; raideliikenne yhteyden kehittämisiin Baltian maiden kanssa.  Em vastaa prioriteettina tilannetta, jossa Viro, Latvia ja Liettua olisivat mukana omalla panoksellaan suunnittelemassa kolmen ratahanke yhtiön osakkaina Suomen raideliikenne infran kehittämistä.

Kaikki EU sopimusten mukaiset strategia vaatimukset ovat valtakunnan sisävesiliikenteen osalta tutkimatta ja huomioimatta, niin valtio kuin maakuntien liittojen taso tutkimuksissa ja suunnittelussa.

Alla olevan mukaisesti maakuntien liittojen yhteistyö-ryhmävalinnat ovat suoritetut niin, että Suomi on Saari liikennemallin murtavaa blokkiutumaa Järvi Suomen alueen eduksi -Helsingin ja muiden rannikko satamien monopolin murtamiseksi EU tavoitteilla ei pääse syntymään. :

(tummennettuina ne maakunnat, joiden pitäisi kuulua Järvi Suomen alueeseen – liikennemaantieteellisten faktojen perusteella uudessa ryhmäjaossa)

++++

Länsi Suomi 6 maakuntaa: Keski- Suomi, Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Kanta Häme

   : Josta liikenneväylien strateginen tilanne nyt

  • Pohjoiseen: Olemassa olevat Raide- ja maantie väylät ja verkot
  • Itämeri/länsi: Pohjanmaan satamat jonne maantiet ja osittain raide ok
  • Itään: Raide ja maantieväylät ok.  Sisävesiväylistä Kokemäenjoki, Päijänne Keitele – yhdyskanavat Vuoksen vesistöön suunnittelematta ja tekemättä
  • Etelään: Raide, Maantie -ok.   Kymijoki, jota kautta vesiliikenne mahdollistuisi Itämereen: hanke hylätty 2000 luvun vaihteessa Vuosaari projektin valinnan yhteydessä. Keitele Päijänne kanavan toteuttaminen väylien alikulku korkeuksien saattamisessa projekti suunnitelman mukaiseen kuntoon keskeytettiin 1990 luvulla yleiseen rahapulaan viitaten. Hanke on edelleen kesken ja sen varjolla on myös jätetty tutkimatta vesiteiden mahdollisuus korvata rekkaliikennettä vuoden 2010 Keitele Päijänne kehittämis- raportissa edellytetyn mukaisesti. Kaikki sisävesiliikenne alueen korjausvelka arvioit tekemättä Keitele Päijänne /Kokemäenjoki alueilla

 

Itä Suomi  3 maakuntaa: Pohjois- Savo, Pohjois- Karjala, Etelä Savo 

Josta liikenneväylien kehittämismahdollisuudet

  • Pohjoiseen: Raide ja maantie
  • Länteen:  Raide ja maantie huomioitu.  Kauppamerenkulkuun käytettävät sisävesiväylät ovat nykyliikenteen tarpeille tutkimatta ja siten yhdistämättä Kymijokeen edelleen länsi linkki Kokemäen joen vesistöihin ja Itämerelle puuttuvat.
  • Itään/Venäjä yhteys: Raide, maantie ja sisävesi (Saimaan kanava) .  Korjausvelka – ja hyöty arvioit 2,4 metrin syväys väylästön liittämiseksi TEN-T kattavaan verkkoon vuoteen 2050 mennessä, nyt valitun ydinverkon ja sen 4,3 m syvyyden sisävesiliikenne verkon jatkeeksi ei ole tuotettu.
  • Etelään: Raide, Maantie ja Kymijoen yhteyden kautta toinen väylä Itämerelle Kymi Mäntyharju kanavointi suunnitelma hylättiin samoin Vuosaari projektin valinnan takia 2000 luvun vaihteessa. Ja uusia suunnitelmia laskelmia ja vertailuja itä länsi tai Eurooppaan suuntautuvan suoran laivaliikenteen hyödyistä ja kustannuksista ei ole tehty. Samoin edelliseen liittyvät rekkaliikenne volyymien siirroista aiheutuvat kustannukset ja hyödyt ovat vertaamatta.

 

Pohjois Suomi 4 maakuntaa: Keski- Pohjanmaa, Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu, Lappi

Josta liikenneväylien kehittämismahdollisuudet

  • Pohjoiseen Norja Venäjä: Maantie väylät ja verkot -Raideliikenne suunnitelmia tehty
  • Länteen Ruotsi: Meri Pohjanmaan satamat.  Maantie ok ja raideliikenne suunnitelmia tuotettu
  • Itään: Raide ja maantieväylät itään Venäjälle ok.
  • Etelään: Raide ja maantieväylät ok.

Etelä Suomi 6 maakuntaa Varsinais Suomi, Uusimaa, Etelä Karjala, Kymenlaakso, Häme ja Päijät Häme 

Suomi on Saari mallin suurin hyötyjä jossa/ josta voidaan todeta:

Tulos:

1)  Alueen kehittämisiksi on tehty noin 60 miljardin suunnitelmat, jolla voidaan ylläpitää ja edelleen kehittää vallitsevaa ”Suomi on Saari ” mallin edellyttämää raideliikenteen infraa ja kehittämisjärjestelmää, hyödyntämällä raide ja maantiekuljetuksin rannikkosatamien takamailta tapahtuvaa ulkomaan tavaranvaihtoa.  Hankkeita ja niiden poliittisia valmisteluja tulee voida ajaa edelleen niin valtion keskushallinto organisaatioissa maakunnissa, maakuntaliittojen ja sen asiantuntija organisaatiossa ELY ssä ilman vaihtoehtojen tutkimisia.

Kuten  sitä,  että

2) EU tavoite rekkaliikenne volyymien min 50 % siirroista raiteille ja vesiliikenteeseen on täysin jätetty tutkimatta jo vuodesta 2011 ja edelleen tulevassa liikennejärjestelmä suunnitelmassa -Liikenne 12- .

++++

Asian korjaamiseksi valtakunnan tasolla kyseinen Liikennepoliittinen aluejako tulisi mitä pikimmin muuttaa todelliseen kestävän kehityksen ja EUssa tavoiteltavien toimien saattamiseksi liikennepoliittisiin toimiin, kuten ilmastopäästöjen minimointiin ja energiasäästöja tavoiteltavien mahdollisuuksien realistisiin tutkimisiin – poliittisilla ja hallinnollisilla päätöksillä toteutetun alueellisen vaikuttamis- alueiden sijaan

 

VAIHTOEHTO = KOLMEN ALUEEN MALLI   

Maahan on muodostettavissa   selkeästi tavaraliikenteen osalta liikenteellisesti ja liikenneinfra ja logistisilta tarpeiltaan toisistaan 3 eroavaa liikennemuoto aluetta.

  1. Rannikko alueet
  2. Järvi Suomi ja
  3. Pohjois Suomi ,

Muuttamaan suunnittelu tilannetta siitä, kun nykymalli synnyttää mm. kalliita liikenteen ydinalueita kuten Helsingin Vuosaaren, mikä on malliesimerkki pitkä aikaisesta (3 vuosikymmentä) poliittisin päätöksin tehdystä eriarvoistavasta ja takamaa alueita kasvattavasta liikenne politiikasta.

EU tavoite on pienentää juuri em. takamaa alueita ja niiden tuomia kaiken asteisia haittoja juuri TEN-T järjestelmän avulla.

+++

eli Meillä on hajotettu 9 maakunnan etuja käsittävä noin ⅓ maan tavaran viennistä ja tuonnista vastaava Järvi Suomen alue kolmeen muuhun eli Länsi Suomen ItäSuomen ja EteläSuomen alueiden Suomi on Saari liikennemallin kehittämis ryhmiin, joissa kaikissa ajetaan raideliikenne hankkeita ensisijaisesti, vaihtoehtoja tutkimatta.

++++

Uudet alueet ja niiden vahvuudet

Rannikko Suomi maakunnat: Lapin eteläiset kunnat; Pohjois- Pohjanmaan läntiset kunnat; Keski-Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa; Pohjanmaa; Satakunta, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kymenlaakso

  • Yhteinen piirre alueella.  Itämeren laivaliikenne, Satamat ja liikenteen maksimointi Järvi ja Pohjois- Suomen alueelle maaliikennettä kehittämällä.
  • Alue: Koko alue etelässä lännessä ja pohjoisessa Kilpailutilanteessa samoilla ehdoilla, erityisesti Järvi Suomen sisävesiliikenne kehittämishankkeiden ja niiden vaikuttavuudesta rannikko suomen satamien kehittämisten ja sitä kautta satamien tarvitsemien maaliikenneväylien suhteen.
  • Karkea vaikutus arvio rannikko satamille, mikäli Järvi Suomi strategia toteutuu = maksimissaan 30 %-50 % satamien ja sinne suuntautuvien tavaraliikenne volyymien siirto Järvi Suomeen nykyisestä Järvi Suomen teollisuuden käyttämistä rannikko satamista.
  • viite: EU liikennestrategia vuodelta 2011 ja siinä sovittu liikennemuoto siirtymä tavoite rekkaliikenteestä raiteille ja vesille.

Järvi Suomi maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä Savo, Etelä Karjala, Keski- Suomi, Päijät- Häme, Kanta- Häme, Häme, Pirkanmaa

  • Yhteinen piirre alueella. Järvi Suomen noin 26000 järveä yhdistämättä ja niiden keskisyvyyden (7 m) mahdollistamien sisävesiliikenne väylien hyötykäytön arvioiden tekemättä jättäminen kysymys on alueiden kehittämismahdollisuuksista EU kestävän liikenteen kehittämisistä, missa toistaiseksi EU mahdollisuudet – erityisesti   raskaan liikenteen liikenne muotosiirto tavoitteista on tietoisesti jätetty syrjään ja vastaavasti kaikki tieto liikennemuoto siirtymistä ja niiden vaikutuksista on tuottamatta vuodesta 2011 alkaen.viite : EU liikennestrategia : .

 Pohjois- Suomi maakunnat: Lapin pohjoiset kunnat, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaan itäiset- ja  kunnat,

Ei vaikutusta nykymallin tavoitteisiin eikä toteutuksiin.

 

0
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu