Matkustaja laivojen tuet – vs tavarakaupan viennin ja tuonnin logistiset vaihtoehdot : merenkulun kokonaisvaltainen kehittäminen

Jälleen uusi raportti valtioneuvostolta : http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161886/VNTEAS_2019_61.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Raportin johdannossa mainitaan mm se että :

”Merenkulku on Suomelle huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää. Viime kädessä viranomaisten ja poliittisen päätöksentekijän on harkittava, saadaanko matkustajamerenkulun julkisella tukemisella riittävästi vastinetta huoltovarmuuden näkökulmasta ”
ja
”Tutkimuksen suositus on se, että Suomessa varmistetaan skenaariopohjaisten, tilastofaktaan nojautuvien, suunnitelmien olemassaolo siitä, mitä Suomeen on tuotava ja Suomesta vietävä eri tilanteissa, mitä kapasiteettia tähän tarvitaan ja on käytettävissä, ja mikä matkustaja-alusten rooli voi olla.”

Edelleen tutkimusosaa selvitettäessä raportin tekijät toteavat että:
”Tutkimuksessa on analysoitu merenkulun tukien vaikutuksia ja niiden muutoksista todennäköisesti seuraavia vaikutuksia sekä suomalaista merenkulkua ja sen kehitystä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan merenkulun roolia Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta…”

+++
Ja tutkijat rajaavatkin tutkimuksen koskemaan ensisijaisesti Ruotsin ja Suomen sekä Suomen ja Viron välistä meriliikennettä, koska noin 90% tuista kohdistuu kyseiseen liikenteeseen. Todetaan kuitenkin että Saksaan suuntautuvan meriliikenteen voidaan osittain katsoa olevan matkustaja liikennettä koska sillä reitillä kulkee tavaroitten lisäksi myös matkustajia.

+++
Toinen rajaus koskee sitä että ei voida suorittaa kvantatiivisiä arvioita siitä mitä ”vahinkoa” matkustaja liikenteen tukeminen aiheuttaa muille toiminnoille maalla.
Huomion arvoisaa on jo tässä vaiheessa huomata että tutkijoiden päättely ei edes tavoita sitä mahdollisuutta että matkustaja liikennemerenkulun tuet voisivat haitata muun merenkulun toimintaa tai kehittämistä. Joten kyseinen muun merenkulun kehittämisen heikentymisen spekulaatio tai tutkiminen on jätetty kokonaisuudessaan tekemättä.

+++
Ja kolmas rajaus koskee sitä, että koko tutkimus perustuu em aiheisiin ja niiden rajoituksin suoritettuihin julkisen tietojen hakuihin…..

+++
Suurin puute koko tutkimushankkeessa on jälleen se valtion kustantamien tutkimusten tapaan se , että tutkijaryhmä ei käsittele koko merenkulkua käsitellessään EU tukimuotoja. Ainoastaan meriliikenne on ymmärretty olevan merenkulkua.

Ja edellä mainitusta syystä raportista ei löydy pohdintaa siitä miten paljon matkustajaliikenne volyymit pienentyisivät mikäli Suomessa aloitettaisiin Ruotsin mallin mukaisesti kehittämään sisävesiliikennettä niin että Suoraliikenne olisi mahdollista Suomesta -Ruotsiin, Viroon ja Saksaan kaikilta kolmelta nyt erilliseltä vesistä alueelta . Vuoksen vesistöltä, Kymijoen vesistöltä ja Kokemaenjoen vesistöltä niin että sama laiva voi käyttää tehokkaasti kaikkia kolmea vesistöä tarvittaessa yhdellä suoraliikennematkalla Vaasa -Joensuu linjan eteläpuolisella alueella.

Em linjaa on ylläpidetty sillä että ei ole myöskään otettu Ruotsin tekemiä merenkulun sisävesiosuuden volyymeja ja tukimalleja esiin Ruotsin merenkulku kehittämisissä. Eli Ruotsinkin merenkulku esitetään ja käsitetään Suomessa edelleenkin tämänkin raportin jälkeen erittäin puutteellisesti. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.3-suomi-ruotsi-vertailut.pdf
+++
Koska Suomessa on jätetty vuodesta 2007 alkaen sisävesiliikenteen kehittäminen pois hallitusohjelmien niin tutkimusten, meri/raide/maantie logististen vertailujen kuin EU likennestrategia tavoitteiden osalta ,on hyvin luonnollista että vaihtoehtoa ei tutkimukseen löydy julkisista lähteistä, aivan kuten raportissa todetaan.

Tämän kyvyn (Suomen matkustaja laivat, vaihtoehtojen logistinen ja huoltovarmuus arviointi -kirjoittajan lisäys) tarkka arviointi, samoin arvio mahdollisuuksista korvata matkustaja-autolauttojen kapasiteetti muilla keinoilla, ei ole kuitenkaan mahdollista julkisiin lähteisiin nojautuen .

Edellämainittu vaihtoehtojen puute on selkeä myytti koska vaihtoja on kuitenkin selvitetty ja ne löytyvät niin kansainvälisistä

esim. https://e-lass.eu/media/2016/08/05-Arctic-logistics-Shipdesign-and-Energy-efficience-in.pdf ja http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/01-Arctic-m-3-2017-m.pdf

kuin kotimaisissa selvityksissä joista vv 2007-2018 yhteenvedot ja kommentit löytyvät .

http://www.sisavesi.fi

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/

++++

Edelleen

Sivulla 84 työryhmä pohtii että : ” Merkittävin mahdollisuus merenkulun julkisten tukien muutoksiin ilman huomattavia käyttäytymisvaikutuksia (ulosliputuksia) olisi yhteistyö Ruotsin kanssa.
Tätä edellä mainittua ei voi kuin tervehtiä ilolla.

Edellyttäen että
Hallitus ja sen ja eri ministeriöt aloittavat ottamaan mallia Ruotsista edellä olevan EU liikennestrategian toteuttamisissa niin terminologiassa ( merenkulku käsittää EU:ssa viisi liikennemuotoa joista vs Suomen neljä kun merenkulku käsitetään ja käsitellään yhtenä liikennemuotona ) hallinnon sisällä kuin hallinnon tilaamissa raporteissa sitten vuoden 2007.

Yhteenveto :
Tämäkin valtion tuottama raportti em puutteineen tulee käsittää Suomi on Saari liikennemallin vahvistamisyritykseksi.

Koska : oli tulos sitten joko se  että merenkulun matkustaja liikenteen tukia jatketaan tai niitä leikataan.  Oleellinen vertailu  on jätetty syrjään – Se miten sisävesiä voitaisiin hyöty käyttää EU merenkulusta tekemän liikennestrategian mukaisesti EU tuilla https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en  koko valtakunnan tavaraliikenne logistiikan kehittämisissä ilmasto jaa energia tavoite päätösten mukaisesti vuoteen 2050 mennessä ( .  vrt myös tätä raporttia kommenttiini hallituksen nimittämästä tulevaisuuden liikenneverkkojen kehittämiskomiteasta. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/liikennepoliittista-naennaisdemokratiaa/

 

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu