Merenkulun markkinaselvitys : jälleen uusi isku – sisävesiliikenteen kehittämistavoitteen – vyön alle
Raportin tilanneen organisaation LVM:n huomioon jälleen kerran : Merenkulun markkinaselvitys 2021 (valtioneuvosto.fi)
Merenkulku = sisävesiliikenne + meriliikenne
Kun käsittelette Meriliikennettä ja Saimaan kanavaliikennettä ja jätätte sen varjolla kaiken sen mitä EU ssa on sovittu sisävesiliikenteestä ja sen kehittämisestä mm liikennemuotosiirtojen maanteiltä vesille – avulla tekemättä , on selvää että raportti ei vastaa otsikkoa Merenkulun markkinaselvitys.
Vaan olette tehneet Saimaan kanavaliikenteellä laajennetun meriliikenteen markkinaselvityksen– jälleen kerran.
+++
Tilanne on täysin sama mitä mm Sipilän hallituksen ohjelmaa laadittaessa vuonna 2015 , jolloin Pellervon tutkimuskeskus ja liikennevirasto tekivät vertailun Suomen ja Ruotsin liikennejärjestelmästä. Se oli perustana koko hallituskauden yksipuolisille raideliikenne kehittämisille ilman vesiliikenteen huomioimista tavaraliikenteen tehostamisiksi ja vuoden 2011 EU liikennestrategian toteuttamisille 5.3-suomi-ruotsi-vertailut.pdf (sisavesi.fi) Tuloksena yltiöpäiset yksipuoliset raideliikenne liikennejärjestelmä kehittämiset.
++
Tiedoksenne esimerkki mitä CCRN -saksassa kaavailee ja miten sitä pitäisi ymmärtää Suomessa: cp22_03en.pdf (mcusercontent.com)
quote(käännös) :
Tilastotietojen, kirjallisuustutkimuksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella on yksilöity seuraavat sisävesiliikenteen uudet markkinat:
CCNR THEMATIC REPORT – NEW MARKETS INLAND NAVIGATION
1) Sisävesialusten kaupunkimatkustajaliikenne julkisen paikallisliikenteen muodossa (esimerkkejä löytyy Antwerpenistä, Brysselistä ja Rotterdamista).
2) Kaupunkien rahtiliikenne sisävesialuksilla (rakennusmateriaalit, elintarvikkeet, lohkot jne.) suurissa kaupungeissa, kuten Amsterdamissa, Lontoossa, Pariisissa, Lyonissa.
3) Kiertotalousstrategioiden vauhdittamat uudet rahtivirrat (esim. jätteenkuljetus).
4) Uusiutuvien energialähteiden tai niiden tuotantoon tarkoitettujen komponenttien (biomassa, biopolttoaine, vety, tuuliturbiinit) kuljetus.
Näiden aiheiden yksityiskohtainen analyysi paljastaa yhden yhteisen piirteen: sisävesiliikenteen uudet markkinat ovat olemassa ja niillä on suuret mahdollisuudet. Nämä markkinat eivät kuitenkaan ole vielä riittävän kehittyneet, jotta ne olisivat helposti käytettävissä sisävesiliikenteen alalla.
unquote:
Järvi Suomen uudet mahdollisuudet – kun pelkän Saimaan sisävesinaamio riisutaan ja otetaan koko Järvi Suomi sisävesiliikenne tarkastelun piiriin.
Meillä Suomessa voi tähän Saksalaiseen uusimpaan markkinaraporttiin lisätä vielä vuonna 2009 VTT raportin 37/73/2009 mukaisesti että meidän metsäteollisuuden raaka aine kuljetuksiin soveltuvan Suomessa mallisuojatun laivatyypin ja sen mahdollistaman uuden sisävesilogistiikan avulla voidaan saada EU tavoitteiden mukaisesti – sisävesi alueilta raskaasta maantieliikenteestaä volyymeja sisävesille ,
sen lisäksi EU tavoitteinen liikennemuoto siirtoja edistävä liikennemuoto siirrot puhtaasta meriliikenteestä , rannikoiden satamista tapahtuva Eurooppaan suuntautuva merilaiva vienti ja tuonti (mukaan luettuna konttiliikenne ) voidaan osaltaan siirtää suoran sisävesi-itämeri liikenteen piiriin ja edistämään Järvi Suomen paikallista työllisyyttä ja yleistä aktiivisuutta – tällä hetkellä Helsinki keskeisen liikenteen ja muihin Rannikkosatamiin tapahtuvan maaliikenteen ja terminaalitoimintojen sijaan
Huomautuksena se että volyymiltaan Järvi Suomen alue vastaa noin 1/3 Suomen viennistä ja tuonnista jotka kuljetetaan rannikko satamien ylimääräiseen käsittelyyn siltä osin mitä voidaan siirtää suoraliikenteeseen..
Karkeat arvioit esim. Helsingin satama volyymien siirtovaikutus Järvi Suomelle on maksimissaan 1,5-2 miljardia / vuosi kun Helsingin satama toiminnat siirtyvät ilman satama infra rakentamista suoraan väylä infran mahdollistamana uusilla aluksilla Järvi Suomeen..,.
lisä viite ;keskustelut eilisessä blogissani Hesarin nopea vastaisku Karjalaisen 29.04.2022 Kymi kanava jutulle | Uusi Suomi Puheenvuoro
Varoitus mustasta j… huumorista.
Jos liikennejärjestelyjä tulisi rakentaa sodan tärkeyteen liittyvällä tavalla, olisi tosiaan erilaisia taisteluun liittyviä ratkaisuja, ja niiden yhteispeliä kootusti, ts toisiaan tukevasti.
Sodissa ei käytännössä muuten pärjätä. Kun liikenteessä voidaan, kiitos ilmaisöljyn, maasta voi tehdä vaikka jenkkilät, ja koko maapallosta.
Sota on sen verran tärkeämpi, että kun sitä kautta hoituu, jätetään ekonomiat sinne. Lopullisempi tulos.
Ilmoita asiaton viesti