Meriliikenteen väylämaksu alennus -merenkulkupoliittinen vakauttamistoimi -vai este sisämaan logistiikka kustannusten halpuuttamiselle ?
Valtioneuvosto pyysi lausuntoa, väylämaksujen noin 50 miljoonan euron osalta kokonaisuudessaan noin 100 miljoonan euron suuruisista vuotuisista väylämaksuista; niiden alentamisen mahdollisuudesta.
Suomen Sisävesiliitto tutki hieman tarkemmin väylämaksuja ja sen osuutta maamme liikennepolittiiseen kokonaisuuteen, käymällä läpi LVM:n tekemät 30 aiheeseen liittyvää asiakirjaa ja tutkimusta 2000 luvun alusta vuoteen 2023 Uusimmat julkaisut – Liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi)
vertasi niitä maassa harjoitettuun liikennepolitiikkaan; tuloksena lausunto lausuntopalveluun, Lausuntopalvelu.fi josta yhteenveto osuus tässä:
Yhteenveto
Väylämaksuja kerätään nykyjärjestelmän mukaisesti osalta valtakunnan noin 10 miljoonasta laivamatkustajasta ja noin 100 miljoonasta tonnista merivientiä ja tuontia.
Väylämaksuista on kehittynyt poliittista vaikuttamista, jopa ” kikkailua” 2000 luvun aikana.
Väylämaksuja on perusteltu kannettavaksi vastaamaan väylien kunnossapidosta johtuvia kuluja.
Väylämaksu politiikkaa on kuitenkin toteutettu ns. ”Suomi on Saari” liikennemallin liikennepolitiikkana, jolla vahvistettiin ja erotettiin lopullisesti EU liikennepoliittisista liikennemuoto siirto tavoitteista, joilla vesiliikennettä olisi voitu aktiivisesti kehittää -vaihtoehtona Suomi on Saari -raide ja maantieliikenne kehittämistavoitteista, joita pelkillä meriliikenteen väylämaksualennuksilla aktiivisesti tuetaan..
Väylämaksu keskustelu on ollut osana maamme liikennepoliittista keskustelua, jolla on erityisesti onnistuttu omana osanaan hämärtämään meriliikenteen ja merenkulun kahden liikennemuodon meri ja sisävesiliikenteen ominaispiirteitä ja vahvuuksia.
Väylämaksujen jatkuvalla tutkimisilla ja niiden hallituskausittaisilla, ns. väliaikaisilla pienentämisillä on voitu antaa meriliikenteen maaosapuolten toimijoille, aina tarvittaessa, signaali hallituksen myötämielisestä suhtautumisesta poliittisesti valitun ”Suomi on Saari” liikennemallin edistämisiin.
”Suomi on Saari” liikennemalli tarkoittaa erityisesti liikennemallia, jossa maamme vienti ja tuonti hoidetaan maksimaalisesti rannikkosatamien kautta , merilaivakuljetuksin, ei lähimeriliikenteen ja sisävesiliikenteen yhteiskuljetuksina ilman rannikkosatamalaivauksen tuomia lisätöitä ja kustannuksia.
Poikkeukseksi hyväksyttiin Saimaan syväväyläliikenne ja sen kehittäminen meriliikennetavoitteisesti.
Saimaan syväväylä liikenteen avulla valtio on voinut jatkaa liikennepoliittista toimintaansa pelkkien meriklusteri ja meriliikenne strategioiden mukaisesti, tuottamatta valtiolle kokonaisvaltaista Vesiliikennepolittiista ohjelmaa , jossa olisi mukana molemmat EU ssa tunnustetut, tutkitut ja tuetut vesiliikennemuodot, vastoin Suomen vastakkaisia valintoja joissa valtio ei tunnista sisävesiliikennettä omaksi liikennemuodokseen ,ei tutki sitä eikä hae eikä tue yksittäisten toimijoiden hakemuksia EU sisävesikehittämishankkeisiin.
kaksi vesiliikennemuotoa ovat:
Meriliikenne
mikä jaetaan edelleen kahteen eri osaan lähimeriliikenne ja meriliikenne
ja
Sisävesiliikenne
Liikennepolitiikan avulla tuotetut ongelmat ovat moninaisia.
Suurin ongelma on 9 Järvi Suomen alueen vesiliikenteen alueellisen tavoitettavuuden toteutettavuuden laiminlyönnin vaikutusten näkymisissä , maakunnan viennin ja tuonnin liikenne logistiikan kalleutena , mitkä voidaan selkeästi todeta , kaikesta teollisuuden sijoittumiskartoista ja toiminnan taloudellisista kuvaajista
Ongelma on onnistuttu median avulla kääntämään ”Suomi on Saari” liikennemallin lobbaajien ja edunsaajien toimesta päinvastaisiksi siten, että sisämaan alueet esitetään heikkoina rannikkoalueiden elätettävinä alueina, joita artikkeleita lukien sisävesiliikenteen kehittäminen ei edes tule kenenkään mieleen :
Vaikka tilanne on juuri päinvastainen:
Liikennepoliittisilla päätöksillä tietoisesti kasvatettu raide ja maantieliikenteitä pelkästään kehitettäessä, rannikko alueiden satamien takamaita ja kehitystä niin että on estetty Järvi suomen viennin ja tuonnin itsenäinen toiminta .
Poliittisilla päätöksillä alkaen vuodesta 1990 on jopa viisinkertaistettu sisämaan kalleimpien kuljetusalueiden kuljetuskustannuksia verrattuna optimitilanteeseen. Vesitiet jopa viisi kertaa edullisempi – Navigator Magazine
+++
Tästä syystä perustettiin vuonna 2020 Suomen Sisävesiliitto . STRATEGIA – www.sisavesiliitto.fi Liiton strategian mukaisesti myös tämän lausunnon tarkoitus on tuoda esiin valtion hallintoon merenkulun kokonaisvaltaisen kehittämisen näkemys ja sen merkitys Suomelle .
Suomen Sisävesiliitto ry. on huolestunut nyt Orpon hallitus ajan ensimmäisen esityksen symbolisesta ja merkistä niin LVM:lle kuin eduskunnan päättäjille antamasta merkityksestä enemmän kuin tämän yksittäisen esityksen rahallisesta vaikutuksesta merenkulun pitkän aikavälin kehittämistavoitteissa.
Toteutuessaan tämä esitys antaa vahvan signaalin siitä että valittu meriliikenteen kehittäminen ilman sisävesiliikennettä edellyttää kasvavaa raskaan maantieliikenne volyyminen kasvattamista EU ssa sovitun puolittamisen sijaan. .
EU liikennestrategiassa on maantieliikenteen pienentämisvaihtoehto on ollut selkeästi tavoitteena , jota Suomessa on toteutettu ilman maanteitten raskaan liikenteen siirto tavoitteita , mikä vastoin vuonna 2011 sovittua kestävän kehityksen mukaista liikennejärjestelmä tavoitetta.
Joten voidaan selkeästi todeta että:
Väylämaksu puolittaminen, nyt esitetyssä muodossa, toteuttaa eduskunnan hyväksymää “Liikenne 12 “ liikenneinfrasuunnitelmaa ja sen avulla tapahtuvan liikennelogistiikan tavoitteita vuosillle 2030 ja 2050
ja edelleen huomata että :
väylämaksut vahvistavat meriliikennettä, mutta yksinomaisesti -ilman sisävesiliikenteen kehittämistavoitteita- ne heikentävät samalla radikaalisti tulevaisuudessa sisävesiliikenteen kehittämismahdollisuuksia
++++
Väylämaksuesitys yhdistettynä siihen, että eduskunnan liikenne ja viestintävaliokuntaa esityksin ja tiedollisesti “syöttävä” Liikenne ja viestintäministeriö on omassa toiminnassaan jo vuonna 2010 siirtynyt eduskunnan hyväksymänä neljän liikennemuodon kehittämistavoitteisiin, tuloksena on, että Suomi on tietoisesti jättänyt yhden EU ssa sovitun liikennemuodon kaikki kokonaisvaltaiset tutkimukset tieteellistä tasoa myöden pois omista toimintamalleistaan .
Valtion suorittamista liikennevaikutus arvioista ja parlamentaaristen työryhmien käsittelyistä ovat jätetyt jo yli vuosikymmenen ajan pois lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen kokonaisarvioit ja em. puute antaa aiheen esittää koko väylämaksujen puolittamis esityksen jäädyttämistä kokonaan, tai vähintään siksi, kunnes asianmukaiset viiden liikennemuodon liikennemaantieteelliset tutkimukset, joissa otetaan EU liikennestrategia kokonaisuudessaan vaikutusarvioihin mukaan, ovat aloitetut ja toteutetut.
Suomen Sisävesiliitto ry esittää minimivaatimuksenaan että,
- Väylämaksujen tasoa pudotetaan rannikkosatamiin tulevilta laivoilta 50% sijaan 25% , asetuksella , jossa jatketaan sisävesille tapahtuvien – ilman rannikkosatamapysähdystä tehtävien lähimerenkulun suoraliikenne laivausten väylämaksujen pitämistä väylämaksuista vapaana. Asetuksessa lisäksi säädetään, että Suomalaisille laivanvarustajille palautetaan 100% väylämaksut niiltä, osin mitä varustamo käyttää Suomen sisävesiltä tapahtuvien suoralaivausten kehittämis ja tutkimus hankkeisiin varoja seuraavan viiden vuoden aikana.
- Mikäli väylämaksujen alentamiset saatetaan osittain tai kokonaan esitetyssä muodossa voimaan niin samalla aloitetaan EU liikennestrategian mukaiset raskaan maantieliikenne volyymien siirto tutkimukset viiden liikennemuodon ja kolmen päävesistömme hyötykäyttöön mukaan oton avulla niin viennin tuonnin kuin kotimaan –erityisesti alueellisen tavaraliikenne kuljetusten edistämisiksi TEN_T puuttuvien vuodesta 1997 poisjätettyjen väylien yli 7000km käyttöön oton mahdollistamiseksi
unquote
neljä kuvaa mitkä tukevat ylläolevaatekstiä :
1 kuva Suomen viennin alueellisesta volyymistä. Siinä on selkeä raja jossa rannikko maakunnat lyövät selkeästi sisämaan vienti volyymit.
Yksi syy on varmasti logistiikka kustannukset, jotka sisämaan viennille ovat jopa viisinkertaiset rannikkoalueisiin verraten, koska maksavat ensin rannikkosatamille toiminnoista, jotka tulisi voida hoitaa omassa Järvi Suomessa sijaitsevan teollisuuden alueellisessa laiturissa, ilman kalliita tuotteiden siirtokustannuksia maanteillä ja raiteilla kotimaan rannikkosatamiin.
Toisekseen uuden teollisuuden sijoittuminen ilman sisävesiliikennettä on utopiaa nykyisellään Järvi Suomeen, mikäli kysymys on viennin volyymi kuljetuksista.
2) LVM:n tukemat EUssa menestyneet liikennehanke tuet. Huomio. Ei sisävesihankkeita lainkaan .yksi EU yhteishanke jonka kustannuksiin oli kaikkien sisävesiliikenne valtioiden osallistuttava.
3) Tulos EU:n sisällä kilpailumielessä 2000 luvun liikennepoliittisesta toiminnasta:
4) vaikka Suomessa on Euroopan toiseksi eniten sisävesiväyliä käytettävissä pinta alaan nähden….niin silti Suomi toimii ikäänkuin meillä olisi ainoastaan vajaa 800 km (eli noin 10%) noin 8000km sijaan.
Kommentit (0)