Onko Järvi Suomi ja erityisesti sen suuret kaupungit (Tampere, Lahti, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kouvola) hädässä ?

 

Jokunen päivä sitten Hjallis totesi: ”Suomi hädässä, jos laivat eivät kulje”

Hjallis perusteli näkemystään ja sanomistaan pelkästään meriliikenteen osalta.

+++

Laivat voivat kulkea meriväylien lisäksi myös sisävesialueella.

EU jakaa liikennemoodit 5 eri luokkaan, jossa laivat ovat sekä meriliikenteen, että sisävesiliikenteen ”toimijoita” jotka ovat liikennejärjestelmän niitä osia joilla rakennetaan tulevaisuuden liikennejärjestelmät mm. EU tukien avulla.

https://ec.europa.eu/transport/modes_en

 

+++

Järvi Suomessa laivat kulkivat ja kanavat syntyivät 1700-ja niitä käytettiin aina 1900 luvun alkuun asti.

Ajanjaksolla rakennettiin jatkuvasti, Venäjän ja Ruotsin vallan aikoina, uusia vesiväyliä sisävesille. http://kanaler.arnholm.nu/skandinavien/ofullbordadefs.html

+++

Suuri osa silloisista rahtiliikenteen suunnitelmista ja rakennelmista, erityisesti Järvi Suomen länsi osassa on saanut nyt kuitenkin uinua ”Ruususen unta ” koko 1900 luvun . Suurin syy oli laivojen tekninen puute kulkea matalissa vesissä ympärivuotisesti.  Nyt tämä puute on pois ja lisänä laudentuneet talvet ja sitä myöden jään siirtyminen pohjoisemmaksi.

+++

Ympärivuotinen taloudellinen sisävesillä itsenäisesti kulkevien (ilman jäänmurtajien apua) laivojen sisävesiliikenne voidaan ulottaa noin Joensuu ’Vaasa linjalle, jonka eteläpuolella on keskimäärin alle 60sm jäätä (VTT 37/73/2009)

+++

Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa valtakunnan noin 8000 km sisävesistä ainoastaan sen itä osan – Saimaan kanavaa – korjattiin 1960 luvulla liikennöitävään kuntoon . Ja nyt 60 vuotta siitä ensimmäiset radikaalimmat korjaukset niin että hieman suuremmat laivat kykenevät Saimaan liikenteeseen, ovat eduskunnan hyväksymistä vailla.

Kaikki muut rahtiliikenteen sisävesiväylät (noin 90% volyymista) ovat olleet Hallitusten silmistä pois. jopa 200 vuotta.

+++

Nyt Järvi Suomen alueen noin 30 miljoonan vuositonnin vienti ja tuonti hoidetaan rekka ja pieneltä osin raideliikenteen avulla, rannikkokaupunkien satamien ollessa lisärasitteena kustannuksissa.  Nämä kustannukset voitaisiin monilta osiltaan käyttää väylä investointeihin, joilla Järvi Suomen alueen liikenteen tarvitsema työn tekeminen voitaisiin  suorittaa pelkästään lähtö ja tuonti päässä, tavaran tuottajan ja loppukäyttäjän toimesta, oman alueen, väellä ilman monia välivarastointeja ja ulkoisia lisä kustannuksia.

.  Esim.  Helsinki saa paljon sataman generoiman noin 4 miljardin vuotuisista tuloistaan, juuri siksi, että Järvi Suomen liikenne ohjautuu suora / ja tai järvi suomen laivaliikenteen puutteen tai muun rannikolle ohjatun puutteen takia pelkästään Helsinkiin. (vrt kuvat Hamina / Venäjän sisävesiliikenne ja Ruotsin toimet), Ja tätä kehitystä yritetään tukea lisäraideliikenne volyymien ohjaamisilla Helsinkiin.

++

Ja kun sisävesiohjelmat ovat olleet pois hallituspuolueiden ohjelmista, niin se on tietenkin tarkoittanut, että kaikki liikennejärjestelmä kehittäminen tehdään ilman vesiväyliin paneutumista. Näin on tehty koko 2010 luku.  Hyvänä esimerkkinä ovat korjausvelka arviot, jotka   sisävesiliikenteen mahdollisista käytöistä ilmastomuutoksen torjumiseksi olisivat tehtävissä, ovat vielä edelleenkin tekemättä.  Nyt Hallitus tulee esiin sillä, että se ilmoittaa 9% vesiliikenne investointi osuudesta.  Se on

  • Ensimmäinen vuosikymmeniin ( ks sisävesiliikenne budjetit kuva)
  • Siinä ei ole eroteltu sisävesi ja meriliikennettä keskenään. Meriliikenne hoitaa 80% viennistä ja tuonnista. Sisävesiliikenne on ilmastotehokkaampaa mitä rekka ja raide liikenteet ja valtiolle halvempaa ylläpitää sisävesiverkko kuin raideliikenneverkko.  Meiltä vaan puuttuu se sisävesiliikenne verkko ja sen suunnittelu

+++

Kun Suomessa on kuitenkin sisävesiväyliä noin 33% enemmän mitä rautateitä ja sisämaan tavaraliikennettä kuljetukset Järvi Suomen sisävesillä ei tulisi sivuuttaa kuten se on koko 2010 luvun poliittisissa piireissä tehty.  Kolmea erillistä sisävesiväylästöä ei saada tehokkaaseen maantierahtiliikenteen volyymien EU ssa sovituksi korvaajaksi ilman kolmen erillisen väylästön tekemistä yhtenäisesti liikennöitäväksi sisävesiliikenneverkoksi

+++

Yle teki eilen kovan jutun Suomen liikennejärjestelmä kehittämisistä.

Siinä ministeri ja raideliikenteen päälobbari esiintyivät samassa artikkelissa.

Artikkelissa ilmenee ja artikkelin luettuaan, tulee täysin selväksi se, että Ministeriö/ministeri ja yhdyskunta rakentajat havittelevat ainoastaan suurten kaupunkien ja radanvarsien rakentamista, jota hallitus on tukemassa 50-100 miljardin euron ratahankkeillaan- kaikki muu liikenteen kehittäminen on em. tavoitteelle alisteista. Ja kun tiedetään että

Raidehankkeet ovat jo ministeriön ja suurimpien radasta hyötyvien rakentajien ja rakentajakaupunkien työpöydillä, niin Ylen on helppo olla tämän rahansiirron liikenne osuuden suurin päivittäisen yksipuolisuuden propagandamedia ja samalla se toimii  LVM:n täydessä kontrollissa:

Ja unohtaa kaikessa muistuttaa siitä että

EU:ssa tehdyn yhteisen liikennestrategian mukaisesti siirtää vesille ja rautateille 75% yli 150 km matkoilla (keskipitkät, pitkät ja ylipitkät -rekka liikenteet) ja kyseista tavoitetta ei ole vielä asetettu tutkittavaksi valtakunnan tasolla lainkaan….

+++

Eli Järvi Suomen kaupungit ja alueet eivät ole tietoisessa ”hädässä” vaikka laivat eivät kulje.

Olisi kuitenkin varmaan tulevaisuuteen helpompi suhtautua, jos alueen ja valtakunnan tason päättäjillä olisi tietoa siitä montako miljardia vuodessa (se on enemmän kuin 1 )

  • Järvi Suomen alue ”häviää,” työpaikoissa ja rahallisesti, kun sillä ei ole sisävesiliikenneverkkoa meriyhteydellä
  • Kuinka paljon valtiolle aiheutuu kuluja (suorat hoito ja infra investoinnit + liikenteen ulkoiset kustannukset alk sivulta 6 http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/15.2-Kotka-logistics-2.11.2016.pdf ) enemmän siitä, että se suosii budjeteissaan rekka ja raidekuljetuksia, eikä kehitä sisävesiliikennettä täyteen potentiaaliinsa

+++

vrt .  Alankomaiden sisävesiväylien kokonaispituus ylittää 6 tuhatta kilometriä. Euroopan unionissa (EU) Alankomaat on kolmannella sijalla Suomen ja Saksan jälkeen. Näillä vesiväylillä liikennöidään usein: Alankomaat on EU: n sisävesiliikenteen ykkönen.

https://www.cbs.nl/en-gb/news/2009/48/dutch-inland-waterway-system-plays-important-part-in-goods-transport

Suomessa vain noin 1% osuus hoidetaan sisävesiliikenteen avulla vaikka maantieteelliset – ja tämän hetkiset tekniset mahdollisuudet olisivat todella paljon enemmän.

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu