Orpo ja Purra : Hallituksen muodostamisen kaksi ongelmaryhmää  :  Linja kysymykset ja rahanpuute. / Liikenne

Purra tiivisti ja Orpo mainitsi eiles-illan yhteenvedossa Hesarin mukaan

Sivu 8 | 18.5.2023 | Helsingin Sanomat (hs.fi)

Kumpaan liikennepolitiikkamme kuuluu.  ?

Yleistä Liikenne politiikasta

Parlamentaarinen yksimielisyys on olemassa ”Liikenne 12 ” mukaisesti .

Eli kansallisen politiikan noudattamisessa on selkeästi olemassa yhteinen selkäranka ,johon tukeudutaan

MUTTA

Ristiriita löytyy EU  sopimuksista:

Olen ymmärtänyt vuosien saatossa seuraavaa:

Perussuomalaiset tahtovat ajaa kansallista politiikkaa.  Tarkoittaa, että he pyrkivät löytämään kotimaata ,kotimaassa tehdyillä päätöksillä edistäviä ja kehittäviä toimenpiteitä ,joita on vietävä aktiivisesti EU politiikkaan niin kauan kun ollaan EU ssa.

Kokoomus RKP ja KD taas haluavat noudattaa EU ssa tehtyjä sopimuksia, jotka otetaan kotimaan päätöksen teossa huomioon.

+++

Liikennepolitiikka on EU liittymissopimusten mukaisesti politiikkaa jossa

ja EU ssa on sovittu viiden liikennemuodon liikennejärjestelmästä

Eli Suomessa noudatetaan neljän ja puolen liikennemuodon järjestelmää .  Selkeä esimerkki siitä on vuonna 1997 tehty TEN_T direktiivistä eroava liikenneverkkojen kehittämis suunnitelma mitä edelleen noudatetaan ja mikä on noussut todelliseksi ongelmaksi :

TEN_T vaatimus : kaikille viidelle liikennemuodolle rakennetaan vuoteen 2050 mennessä

• alueellisen saavutettavuuden liikenneverkot
• Eurooppalaisten alueellisten liikenneverkkojen yhdistämisen kansallinset ydinverkot viidelle liikennemuodolle.

Meillä rakennettiin ainoastaan alueellisen saavutettavuuden liikenneverkot ja alueellinen liikennejärjestelmän kehittämis ja ylläpitojärjestelmä  ainoastaan neljälle liikennemuodolle.

ja toinen esimerkki

EU liikennestrategian toteuttaminen vuoden 2011 liikennestrategian mukaisesta suunnitelmassa  jätettiin raskaan maantieliikenteen volyymi siirrot vesiliikenteeseen tutkimatta , ja toteuttamatta .

Sen sijaan -poliittisilla- kotimaan päätöksillä valittiin kansallisesti, vuotta aiemmin sovittu  liikennerevoluutio kehittämisen perustaksi.

Revoluutio perusteilla toteutettiin Suomeen 2010 luvulla tieteellinen tutkimus tietoisestin puutteellisesti rajatuilla tavoitteilla  -ottamatta huomioon kansallisia vesiväyliä, ja niille sovellettavaa uutta  tekniikkaa, logistiikka ja kansainvälistä EU tuettua tutkimusta joissa  EU:ssa sovittuja liikenne siirto tavoitteita ilmasto ja energia  tavoiteltaisiin yhteisesti sovitusti

Näitä toteutettiin erityisesti  vuodesta 2014  jolloin Turun yliopisto ja Tampereen liikenteen tutkimuskeskus Verne 2011 aloittivat toimintansa. Pelkkä vetytalous nykyisen liikenteen ja alue talouden eriarvoisuuskehittämisen muuttaja ? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Tämä valittu revoluutio perusteinen tutkimus ja liikennejärjestelmän totetuttamis  malli on osoittautunut katastrofiseksi Suomen liikenteen ja logistiikan  kustannusten , osalta erityisesti nyt kun maailmanpoliittisen tilanteen takia ainoa vesiliikenne reitti Saimaan kanava  sisämaasta muuhun Eurooppaan on kiinni ja vaihtoehtoiset reitit ja alueelliset vesiliikenteen saavutettavuus  jätettiin tietoisesti EU sopimusten mukaisten kehittämis toimenpiteitten ulkopuolelle.

Tuloksena rapautunut sisävesiliikenne,  jolle ei  ole tehty minkään tason hankkeita EU tuetusta liikenteen kehittämis hankejärjestelmästä sitten vuoden 2011

Yhteenveto ja kysymys 

Kumpi valitaan.

Suomessa tehty EU tavoitteista poikkeava , jo huonot puolensa osoittanut vuoden 2010 liikennerevoluutioon perustuva ”Liikenne 12” malli , mikä on  sekä valtiolle että Koko Järvi Suomen alueen kehittämiselle epäedullinen Vuonna 2010 LVM:n ja Sitran aloittaman ja edelleen käynnissä olevan toteutuksen : Liikennerevoluution – mahalaskun merkit ? | Uusi Suomi Puheenvuoro

vai

EU ssa vuosina 1997 ja 2011 sovitun liikennejärjestelmän toteuttamisen aloittaminen, jossa liikenteen tutkimus ,suunnittelu ja toteutus tulee uusia kokonaisuudessaan mahdollistamaan maamme lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen huomioimisen liikennemaantieteellisin perustein ,jossa samoin otetaan huomioon taloudelliset ilmastolliset ja energian säästövaihtoehdot  joilla voidaan toteuttaa taloudellisesti kansallisia etuja  Vesitiet jopa viisi kertaa edullisempi – Navigator Magazine