Saimaan kanava on kiinni ; Eduskunnalla on suuri työ lakaista pois meriliikenne tavoitteet sisävesiliikenteen kehittämisistä

Koska sisävesiliikenne kilpailee maanteitten ja raideliikenteen kanssa rahdeista.

ja

Meriliikenne ei sitä tee

+++

Eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunta käsitteli valtioneuvoston tekemää esitystä  EU sisävesiliikenteen kehittämiseksi Suomessa EU  budjettikaudella 2021-2027 ns Naiades III paketin  yhteydessä-

11 asiantuntija lausunnon jälkeen valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan

9.2.2022 , DEM874A.tmp.xml (eduskunta.fi)  jossa yksiselitteisesti todettiin että Suomalaisessa  Sisävesiliikenteessä

tulee edelleen pyrkiä jo aloitetun tavan mukaan meriliikenne säännöstöön ja määrittelyihin.

Kun vaihtoehtona olisi EU tapa ,jossa sisävesiliikennettä kuitenkin kehitetään pelkästään sisävesiliikenne tutkimuksin etsittyjen vahvuuksien avulla.

Milloin tämä otetaan Suomessa   huomioon , ja milloin Valiokuntaan tuodut sisävesiliikenne kehittämisvaateet joilla tavoitellaan pelkästään  sisävesiliikenne kilpailu asetelman vahvistamista niin, että  sisävesiliikenne EU ssa sovittuna vuonna 2030 voisi infra ja innovaatioperusteisesti ottaa vastaan maantieliikenne volyymeja.

EU ssa toimiva Inland Navigation europa on käsitellyt aihetta seuraavasti . mikä tukee liikenne ja viestintävalio, kunnalle  toimitettua sisävesiliikenteen kehittämisvaadetta EU tavoitteisesti meriliikenne tutkimusten ja tavoitteiden sijaan. esimerkkejä valiokuntaan tuodusta Sisävesiliikenne kehittämistavoitteista.

Esityksen otsikko (eduskunta.fi)  ja   EDK-2021-AK-409142.pdf (eduskunta.fi)

EU ssa maaliskuussa julkistettiin edellisen vuoden ”sisävesitavoitteet ja saavutukset” joista poimin seuraavia kohtia.,

Aihe: Annual-Report-2021-final-draft_07032022.pdf (inlandwaterwaytransport.eu)

Yleistä

Sisävesiliikenteen uudet markkinat ovat  yksilöity:

1) Kaupunkien matkustaja- ja rahtiliikenne sisävesialuksilla.

2) Kiertotalousstrategioiden vauhdittamat uudet rahtivirrat.

3) Uusiutuvien energialähteiden tai niiden komponenttien kuljetus niiden tuotantoa varten.

Raportista käy ilmi, että sisävesiliikenteen uudet markkinat ovat olemassa, ja niillä on suuret mahdollisuudet.
Sisävesiliikenne ei kuitenkaan ole vielä kehittänyt niitä riittävästi tai niitä ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti.

Sisävesiliikenne kehittämisen toimenpide alueet on kartoitettu

 Liikennemuotosiirtymä: rahti maanteiltä sisävesiväylille

1. Sisävesiliikenteen viherryttäminen
2. Digitalisaatio ja autonominen merenkulku
3. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, työolot sekä tutkimus ja innovointi (T&I)
4. Tulevaisuudenkestävät satamat: energia- ja kiertokeskus

Innovatiivinen liikennemuotosiirtymä tavoitteet ovat selvitetyt  toteuttamista varten

 Vuonna 2021 liikennemuotosiirtymän käsite oli saamassa vauhtia.

 Eu:n strategian kulmakivi on siirtää liikennettä, olipa kyse sitten tavara- tai henkilöliikenteestä, raskaammista ja vähemmän ympäristöystävällisistä liikennemuodoista, kuten teistä ja ilmailusta, vihreämpiin liikennemuotoihin, kuten rautateihin ja sisävesiliikenteeseen.

 Kuten edellä mainittiin, sisävesi- ja lähimerenkulun pitäisi kasvaa 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

 Vuoteen 2030 mennessä rautatie- ja vesiliikenteen intermodaalisen liikenteen olisi voitava kilpailla tasavertaisesti eu:n maantieliikenteen kanssa. Odotukset tai pikemminkin tavoitteet, jotka on saavutettava, ovat siis hyvin selvät; miten ne saavutetaan, ei kuitenkaan ole.

 Alana koko sisävesiliikenteen alan on oltava rohkea ja innovatiivinen yhdessä satamien, terminaalien ja lastinomistajien kanssa. Ponnistelujen on oltava yhteisiä.

  Keväällä 2021 IWT Platform käynnisti oman tutkimuksensa modaalisesta vuorosta täydentääkseen sitä, mitä oli jo tutkittu ja raportoitu viime vuosina.

 Tutkimuksen tulokset on tarkoitus julkaista vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Se ruokkii meneillään olevaa Platina 3 -projektia, jossa modaalinen muutos saa oikeutetusti paljon huomiota.

Päätelmä 

Suomi ei ennätä enää toteuttaa vuodelle 2030 EUssa asetettuja sisävesiliikenne tavoitteita.  Ja todellinen kiire saada vuoteen 2050 kasvatettua volyymeja vuoden 2015 tasosta 50% mikäli välittömiä tutkimuksia TEN_T molempien (ydin ja kattavien )   sisävesiliikenne verkkojen  ja liikennemuotosiirtojen toteuttamisista ei aloiteta.