Suezin haveri; nopeusrajoitukset ja laivakoot?
Yle uutiset https://yle.fi/uutiset/3-11860370
Tuo esille, että laiva on irti:
Pelastusyhtiökonsortio Smit&Nippon Salvege Co Suez Canal remains blocked despite efforts to refloat grounded Ever Given :: Lloyd’s List (informa.com) jolle varustamo siirsi vastuun eilen pelastustöistä Lloydsin open contract:illa Lloyd’s Open Form – Wikipedia – toppuuttelee hieman innokkaimpia…
+++
tuo toppuuttelu perustuu seuraavien asioiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja varmisteluun, ennen kuin laivaa voidaan alkaa siirtää mihinkään muun liikenteen tieltä joista ainakin seuraavat on tehtävä :
- aluksessa on penkkaan ajon seurauksena havaittu ”sagging”-ketka- kun keula ja perä olivat tiukasti hiekassa ja keski osaa ei ole tuettu. Tämän sagging tilanteen aiheuttamat rasitukset laivan rungolle tulee tutkia ; mahdolliset repeämät alukselle, kun laiva on selkeästi kuvienkin mukaan keula ylhäällä, joidenkin kuvien mukaan vaikuttaisi että jopa useita metrejä….Huom max syväys 14,5 metriä veden pinnan alapuolella,myös kuvissa näkyvä laivan bulb – ulkoneva keulan osan tulisi olla veden alla
- eli keulan saamat vauriot tarkistettava ennen kelluntaa ja siirtoja :
- samoin laivan kaksoispohja ja
- mahdolliset potkureiden rikkoutumiset
Jos noissa on ongelmaa niin siitä seuraa yksinkertaisesti että :
- poltto aine tankkien tyhjennys- mahdollisten runkovaurioiden takia on tehtävä
- mikäli em asioissa ilmenee tarvetta niin alusta ei kelluteta ennen kuin lastia on purettu
jolloin ongelmat voivat olla yhä suurempia- ja on arvioitava tarvitaanko lastin siirtoja pelkän kelluntaan saattamisen lisäksi ,ennen laivan siirtoa telakalle… jolloin taas seuraavat logistiset kysymykset ovat ratkottava
- tarpeeksi suurten nostureiden saaminen purkamaan lastia molemmilta puolin laivaa. …
- noin 300 proomun tarve= 20 000 konttia
- lisäruoppauskalusto että laiva saadaan kellumaan jälleen.
++++
Muuta myöhemmin tarkemmin tehtävää nyt vielä spekulointia vahingon syystä
Kanavan läpimeno säännöt ilmoittavat
SCA – Navigation System (suezcanal.gov.eg)
että kanavassa on 16km/t nopeus rajoitus tavallisille aluksille = 8,5 solmua. Ja tankkereille 14 km/t = 7,5 solmua.
video tapahtumien kulusta esittää,
että laivalle alkoi tulla ohjaus ongelmia, kun laivan nopeus ylitti 10 solmua. Laiva lisäsi nopeuttaan – ilmeisesti parantaakseen ruorin vaikutusta- ohjailun käytyä ongelmalliseksi, tuloksena se, että kanavan molemmat reunat käytiin useaan kertaan – molemmin puolin nuolemassa- aina 13 solmuun eli 25 km/t vauhtiin asti
+++
Mikä oli niin sanotun squat ilmiön vaikutus tässä yli 13 solmun nopeudessa jää tulevien tarkempien laskelmien arvioitavaksi. Nyt käytössä olevat mallit ovat tehdyt vähän alle 400 metrin tankkereille ja max 12 solmun vauhdille, jossa ne eivät missään tapauksessa kykene Suezilla ajamaan (PDF) The analysis of squat and underkeel clearance for different ship types in a trapezoidal crosssection channel (researchgate.net)
Itse olen ollut 70 luvulla perämiehenä mt Tiiskerillä ajamassa kanavan läpi. Alus oli noin 100 metriä lyhempi ja otti hieman yli puolet penkalle ajaneen lastista. Silti aluksessa pidetty max 8 solmun vauhti tuntui suurelta ja kanavan reunat näyttivät olevan lähellä….
https://twitter.com/AgenciesLeth/status/1376440593237295107?fbclid=IwAR0DrcyltMbfd0S0Z8vfOdaDvATdU-4y6gf10vw_a0RJF-e08G_DGX2s8LY
Ilmoita asiaton viesti
Vääksyn kanavassa, alle 5 metrisellä aluksella ei ole pelkoa squat-efektistä. https://en.wikipedia.org/wiki/Squat_effect
Todella mielenkiintoinen informaatio pläjäys, Kiitos.
Tuuli aiheutti pienen ongelman, jota laivan kapteeni yritti korjata, lisäämällä vauhtia ja squat-efekti vei ohjattavuuden lopullisesti? Ymmärsinkö oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Niin Jos minulta kysytään niin Vääksyn kanava pitäisi suurentaa rahtialus tasoon samaan mitä Keitele Päijänne ”uudet” venäläisten 90 luvulla tekemät kanavat.
Ja etenkin sen kauppamerenkulun tutkimattomalle osuudelle, millä EU toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti rekka liikenne volyymien siirtoja : rekka liikenteen korvaamiseksi laivaliikenteellä. Joilla pienennetään niin liikenteen päästöjä kuin Valtakunnan logistisia kustannuksia. Tähän piikkiin ei tarvittaisi edes tehdä Vääksyn kanavan korvaava – norjan mallin mukaista tunnelia Vesijärveltä Päijänteeseen : .https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/paivan-vertailu/
Vääksyn kanavan mittojen kasvattaminen kauppamerenkulun tavoitteisiin olisi osa kolmen Suomen pääsisävesistön tekemiseksi yhdeksi liikenne verkoksi. Niin matkailun kuin kauppamerenkulun tarpeisiin.
Saimaan kanavassa kyseinen squat on tunnettu ilmiö jo hinaajien työntöproomukuljetuksissa. ja sen takia siellä on nopeusrajoitukset aluksen syväyksien ja laivan leveyksien mukaisesti voimassa…
https://vayla.fi/documents/25230764/35414154/VENELIIKENNEOHJEET+2019.pdf/0500b5fd-3888-447d-bf15-c1d63aebee23/VENELIIKENNEOHJEET+2019.pdf?t=1558364494589
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti hiekkamyrsky siitä on keräämissäni tiedoissa ,…joitain mainintaa… silloinhan voi olla ja onkin tuulta…. mutta kyllä minun mielestäni videossa näkyy tuo nopeuden nostaminen ja sen aiheuttama squat kanavan reuna osuuksilla… kun on pyritty keskelle väylää ja ei ole onnistuttu siinä …on ollut se ratkaiseva tekijä….
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli mielenkiintoinen kirjoitus.
Sinällään ilmiö oli jo lapsuudesta tuttu – m/s Pielinen joutui reittinsä matalimmassa kohdassa alentamaan nopeuttaan ’imun’ takia…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitti Veikko, pää on tullut vetävän käteen, sanonta realisoitui, ehkä onneksi näin pienin vaurioin ? Kanavallahan oli aikanaan suunnitteluperusteet, po laivakoot, syväykset, nopeudet + ulkoiset olosuhteet, vedenkorkeudet ja itse kanavan rakenteelliset ominaisuudet !
Mitkäköhän näistä parametreista ovat olleet ” rahastajien ” muistissa, kun jatkuvan ylityskuorman vallitessa on menty, onnella.
Epäilen Afrikan kierron olevan tulevan merirahtitoiminnan perustaso, tulevissa hinnoitteluissa, ainakin mammuttialusten suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kanavan syvyyttä(kin) on pitkin matkaa kasvatettu: https://www.suezcanal.gov.eg/English/About/SuezCanal/Pages/CanalCharacteristics.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuollaisissa aluksissa ole keulapotkureita?
Ilmoita asiaton viesti
En ole katsonut laivan tarkkoja yksityiskohtia. Joku voisi löytää ne netistä. Yleisesti voin keulapotkureista sanoa sen, että niiden teho/vaikutus häviää aluksen nopeuden kasvaessa. Ja 13 solmun nopeudessa voisin arvioida niiden vaikutuksen hyvin pieneksi. mikäli nopeutta, kymmenestä solmusta (silloin kun vaappuminen alkoi) olisi laskettu 5-6 solmuun tai se alle , sen sijaan että nostettiin 13 solmuun niin keulapotkureistakin (mikäli niitä oli) olisi voinut olla apua…
Ilmoita asiaton viesti
https://gcaptain.com/hard-aground-ever-given-rudder-is-freed-but-bow-is-hard-on-a-massive-rock/ tuossa kuvassa näkyy että laivassa on jopa kaksi keulapotkuria….
Ilmoita asiaton viesti
Miten se tuosta kuvasta näkyy?
Azipodeja lähinnä ajattelin, niin voi kääntää sivusuunnassakin.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä nimen alapuolella mustaan osaan on piirretty kaksi potkurin kuvaa, lähinnä hinaajille varoituksena, etteivät mene potkurivirtaan… ja sitten kolmas piirros esittää keulan bulb jatketta… ettei kukaan aja moottoriveneellä liian läheltä sitä- esim kaijassa töijättynä (suomennus : laiturissa kiinnitettynä) ollessa.
Ilmoita asiaton viesti
https://gcaptain.com/mv-ever-given-partially-refloated-in-suez-ship-still-blocking-canal/?subscriber=true&goal=0_f50174ef03-13f3db8b32-139805281&mc_cid=13f3db8b32&mc_eid=5d2cdfff1e# Vaihtoehtoja tutkitaan sen perusteella että : ”Runko on vaurioitunut”
Ilmoita asiaton viesti
nyt taitaa olla irti https://yle.fi/uutiset/3-11860370
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jos palataan squat -ilmiöön, niin laivan lähestyessä kanavan reunaa (kanavan pohjan leikkaus rannan lähellä lienee hitaasti mataloituva?), olettaisi paine-eron kanavan keskilinjan ja rannan välillä painavan laivaa rannan suuntaan sekä samalla kallistavan sitä rantaan päin?
Mutta miksi laivan perä keulan iskiessä matalaan kääntyisi toiseen rantaan päin?
Ilmoita asiaton viesti
Jos laiva oli kääntymässä rantaan, niin sen liike-energiasta osa jää kääntämään laivaa, kun keula törmää rantaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä luulet, olisiko irroitus helpottunut, jos kanavassa olisi sulkuportteja?
Ilmoita asiaton viesti
Niin odottivat nousuvettä nyt viimeisellä yrityksellä. Kun se tuli niin sehän tietenkin helpotti. Sulkuportit taas pitävät veden pinnan ja syväyden tasaisena suunnitellulla tasalla. jos jostain sulun osasta päästetään ylimääräistä vettä toiseen ”liikaa ” niin toinen jää tyhjäksi vastaavasti. Toisaalta, jos olisi ollut mahdollisuus nostaa vedenpintaa ”mekaanisesti” niin olisihan siitä varmasti ollut apua.
Ilmoita asiaton viesti
Alan miehenä-ja asiantuntijana tietänet, tai pystyt arvioimaan montako laivakonttia ko aluksessa on lastina?
– Siitä voikin jo sitten nähdä esim. ”rekkalastienkin” lukumäärän…?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ilmoittivat että täysi lasti eli 20 000 20 jalan konttimäärä. tarkoittaa jos rekka ottaa neljä 20 jalan konttia = 5000 rekka autollista. Osa on tyhjiä. Koska painoa oli vain tuo 200 000 tonnia eli keskimäärin 10 tonnia per kontti….
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
– Uutiset juuri kertoivat, että potkuri-ja muita vaurioita olisi kuitenkin sen verran, että joutunevat kuitenkin purkamaan nuo kontit jossakin satamassa, ennen lopullista määränpäätä…?
Aikamoinen laiva ja lasti-lieneekö niitä kaikkein suurimpia ”lasteja…?”
Ilmoita asiaton viesti