Suomen kuljetusalan ongelma : Imago vai rakenne ?
Hesarin mielipide kirjoittaja Harri Pasanen väittää SKAL tutkimukseen perustuen Kuljetus alan työpaikkojen täyttämisvaikeuksia imago ongelmiksi, joita tulee ja voidaan parantaa muun muassa työn arvostamisen lisäämisellä, palkkojen nostolla ja työn kehittämisillä henkilöstön mukaan ottamisten avulla.
Sivu 63 | 20.5.2023 | Helsingin Sanomat (hs.fi)
Arveluttavaksi toimista voidaan todeta ainakin käytävissä hallitusneuvotteluissa paljon puhutun työperäisen maahanmuuton lisäämistä rekka kuljettajien saamiseksi.
Olennaista on sivuutettu
Etenkin -tässä tällä tavalla käytävässä keskustelussa ja sen perusteella tehdyissä valtiollisissa päätöksissä on jo puolitoista vuosikymmentä sivuutettu se EU liikennestrategian osa
että juuri maanteitten raskaan kuljetusten osuutta,, valtakunnan sisäisessä tavaraliikenteessä on sovittu jo vuodesta 2011 vähennettävän volyymiltaan puoleen .vuoteen 2050 mennessä:
Raide ja maantieliikenne lobbarit SKAL ja ATK ovat onnistuneet niin poliittisen mielipiteen tuottamisessa kuin valtion poliittisissa päätöksissä olla toteuttamatta EU ssa sovittuja liikennemuotosiirtoja maanteiltä vesiliikenteeseen ja raiteille. Vaan päinvastoin ovat onnistuneet kasvattamaan raskaan maantieliikenteen volyymejä
Raiteille tosin on käynnissä mittavat panostukset mutta niiden avutta ei tapahdu käytännössä tavaravolyymi siirtoja koska niillä ei saada taloudellisia, ei energia eikä ilmastollisia hyötyjä aikaan monilastausten, varastointien jne tarpeitten syödessä edut.
Liikennemuoto siirrot vesiliikenteeseen
Suurin mahdollisuus ilmasto energia ja valtion liikenteestä johtuvien ulkoisten kustannusten karsimisissa saadaan, kun viennin ja tuonnin avulla tapahtuvaa laivakuljetusmatkaa voidaan lisätä. Yksinkertaisten laskutoimitusten avulla on voitu jo todeta, että jopa viisinkertaisesti kustannukset voivat nousta Järvi Suomen ja Euroopan välisessä liikenteessä nykymallin multimodaali ja tehtaan lähilaiturista tapahtuvan suoralaivakuljetusten välisenä erona Vesitiet jopa viisi kertaa edullisempi – Navigator Magazine
Mainittu sisävesien yhteys merelle, toimivuus edellyttää myös alueellisen saavutettavuuden sisävesiväylien pullonkaulojen poistoa joilla erilliset väylät noin 7000 km Järvi Suomen alueella saadaan liikenneverkoksi josta on sovittu EU direktiivissä jo vuonna 1997, mutta sen toteuttamista ei ole vielä aloitettu koska vasta 1990 oli tehty päätökset Saimaan öljykuljetusten siirroista raiteille ja rekoilla ,joille oli saatu hyvä kehittämisbuumi jota jatkettiin Vuosaaren rakentamisilla.
Karmein Skenaario
Ja nyt sitten olla tilanteessa, jossa rekka liikennettä, sen poltto aine kulutusta subventoidaan, sähkörekkoja subventoidaan, maanteitten kulutusta lisäävää akselipainoa nostetaan ja maahan muuton avulla etsitään henkilöstöä, jotka voivat kuljettaa ulkomaille rekisteröidyillä/ tai ulkomaisten omistajien suomessa rekisteröityjen yhtiöitten rekoilla Suomessa , korjausvelkaa odottavilla teillä vesiliikenteessä aiemmin kuljetettuja volyymeja biopolttoaineiden valtion tuki tuotannolla tehdyllä dieselillä tai akuilla , jotta valtio ja kunnat voivat ottaa lisävelkaa joilla voidaan rakentaa lisää raiteita satamiin ja satamista sisämaahan. Satamat jotka saavat sitten uudet tehdas sijoituspäätökset ,tehtaat joita muuten voitaisiin rakentaa sisämaahan mutta nyt ei voida koska kuljetuskustannukset ovat liian suuria. Unohtaa ei sovi sitäkään että meriliikenteen ulkomaisille varsutamo- omistajille maksetaan varustamotukea
Ja vastineeksi jätetään koko sisävesiliikenne infra ja kaikki sen kehittämisen tukimenettelyt käyttämättä vuosikymmenen ajan EU ssa.
Vaihtoehtona
olisi Suomen sisävesiliikenne verkot, Suomessa mallisuojattujen laivojen tekeminen Suomessa, aloittaa nolla tasolta Suomen liikennejärjestelmä kehittäminen, joilla vähennetään vähintään puolet Suomessa tällä hetkellä ajettuja tonnikilometrejä EU tavoitteisesti ja EU sopimusten mukaisilla tuilla tuettuina, joita valtio ei vielä ole ottanut omaan ohjelmaansa lainkaan. esim. EU tuella tehdystä hankkeesta jonka Suomi hylkäsi.
ja siksi olemme tässä sisävesiliikenne vertailussa aika heikoilla kuten kuvasta näkeen…
kysyin bingin koneälyltä saman kysymyksen -blogin otsikon – mukaisesti ja pyysin sitä kirjoittamaan pitkän vastauksen:
Tässä tulos :
” Raskas maantieliikenne on yksi Suomen kuljetusalan suurimmista ongelmista. Se aiheuttaa merkittäviä päästöjä, ruuhkia ja infrastruktuurin kulumista. Raskaan maantieliikenteen imago on myös heikko, mikä vaikeuttaa alan työvoiman saatavuutta ja houkuttelevuutta. Onko raskaan maantieliikenteen ongelma siis vain imago-ongelma, vai onko kyse syvemmästä rakenteellisesta haasteesta?
Suomen Sisävesiliitto ry:n mukaan raskaan maantieliikenteen ongelma on ennen kaikkea rakenneongelma, joka vaatii liikennemuotojen siirtoja sisävesiliikenteeseen ja raiteille.
Sisävesiliikenne on ympäristöystävällinen, kustannustehokas ja turvallinen kuljetusmuoto, joka hyödyntää Suomen laajaa vesiväyläverkostoa. Sisävesiliikenteen kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin EU:n Naiades III -ohjelman mukaisia toimia, kuten TEN-T-verkon uudelleenarviointia, sisävesien pullonkaulojen poistamista ja vesiliikenteen innovaatioiden tukemista.
Raskas maantieliikenne ei ole ainoa vaihtoehto Suomen kuljetusmarkkinoilla.
Sen sijaan tarvitaan monipuolista ja kestävää multimodaalista liikennettä, joka ottaa huomioon eri kuljetusmuotojen vahvuudet ja heikkoudet.
Raskaan maantieliikenteen imagon parantaminen ei riitä ratkaisemaan sen aiheuttamia ongelmia, vaan tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia liikennepolitiikassa ja -strategiassa ”
Ilmoita asiaton viesti