Suomen näyteikkunan (Helsinki) hyödyt, kustannukset ja edelleen kehittäminen, kuka hyötyy ja keiden kukkarosta kulut ?

Helsingin Keskusta pitää säilyttää elinvoimaisena.”   Huutaa Hesarin pääkirjoitus tänään 25.7.2022 ja summaa kirjoituksen: ”Tarvitaan kulttuuria, ravintoloita, kauppoja ja hyviä kulkuyhteyksiä.”

Kulttuurin, ravintoloiden ja kauppojen määrän ja toiminnan varmistamisiin tarvitaan lasketut määrät ihmisiä sekä palvelujen tuottamisiin että kuluttajia kustannusten peittämisiin, ja yritysvoiton saavuttamisiin.

Helsinki on toiminut esimerkillisesti tässä suhteessa. Jolle media on antanut kehittämisille kaiken ja täyden tukensa, kuten tänäänkin hesarin pääkirjoitus sen osoittaa.

Kysymys on vaan siitä, että onko menty jo liian pitkälle yhden paikkakunnan ja sen näyteikkunan rakentamiseksi Suomen kansalle ja valtiolle.

Saman lehden samana päivänä julkaistu mielipide osaston kirjoituksessa ilmaistaan selkeästi, että huoli edellä olevaan ylilyöntiin on todellinen:

” Uuden ratainfran tarpeellisuus on arvioitava uudelleen” Mielipiteen kirjoittaja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen Hannele Kerola.

Kulkuyhteydet Helsinkiin 

Joita on aloitettu suunnittelemaan valtion ja kuntien yhteisvoimin Liikenneministeriön kuntien vastuulle 50% laittamien hankkeiden avulla ,on kirjoittajan mielestä erityisen vastuutonta koska mm.

  1. kannattavuus rajat ovat paukkuneet jo ennen suunnittelu päätösten tekoa.  Yhteiskunnan itse asettama raja on 1,0 ja tässä lähtökohta on 0,44 Turku Espoo välillä ja Salo Espoo välillä ainoastaan 0,12
  2. Suunnitteluun on varattu 75 miljoonaa euroa, josta Espoon osuus on jo tässä vaiheessa 10 miljoonaa euroa.
  3. Kirjoittajan mielestä on mahdollisuus ajautua tilanteeseen, jossa EU tukea on saatu niin paljon, että on ”pakko” rakentaa kannattamaton rata.

Jo pelkästään näistä perusteista johtuen paikallisesti asiaan perehtunyt ja asiasta hyvin informoitu edellyttää, että hanke tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn, eri näkökulmia painottavaan harkintaan. … Kysymys on hänen mielestään arvovalinnasta, kun jopa terveydenhuollon henkilöstövaje ja palkkojen parantamisiin ei löydy varoja.

Kun eduskunta ottaa asian uudelleen harkintaan ja käsittelyyn, niin seuraavat liikennepoliittiset näkökohdat, jotka Helsinki näyteikkuna politiikassa on koko 2000 luvun ajan pidetty jäissä, tulee huomioida 

  • Liikenne ministeriön kautta liikenne järjestelmämme käyttää 2,5-3 miljardia euroa / vuosi valtion verorahoja, joista se osa mitä infran kehittämisiin käytetään, niistä panostetaan 95%  raide ja maantieliikenteeseen. Sen lisäksi raide hankkeita on edelläkuvatun mukaisesti -50-100 miljardin arvosta. Tämä vääristymä tulee voida korvata koska:

EU ssa tuki ja kehittämisliikenne muotoja viisi niin Suomessa, vain neljää liikennemuotoa tutkitaan ja niille rakennetaan liikenne verkkoja EU liikennestrategia hengessä ja TEN_T sopimusten perusteella.  Suuri motiivi tälle on ollut Helsingin Vuosaaren rakentaminen, minkä yhteydessä poliittinen valinta kävi ja päädyttiin Helsingin Sataman kehittämisiin ja Alueellisen saavutettavuuden vesiliikenne yhteys -Kymi joen kanavointi Järvi Suomeen jätettiin toteuttamatta.  Edelleen vuonna 2010 valtio jätti toteuttamatta sisäsuomen kanavajärjestelmän selvän ja sisävesien silloin korjausvalaksi tunnistettavan hankkeen, vaikka yhteiskunnallinen kannattavuus olisi ollut äärimmäisen korkea eli jopa 13,9.

Mikäli Helsingin tavaraliikenne hubiksi tehty -noin 4 miljardia euroa Helsingin alueelle liikevaihtoa tuova -paljon työllistävä Vuosaaren satama olisi vaarassa hiljetä -niin sen eteen varmaan tehtäisiin töitä.  Ennakoivaa työtä tehdään raide ja maantieliikenne infraan panostamalla nykymallilla.

  • Vaihtoehto, jossa nykyisin Vuosaareen tulevat Itämeri laivat korvattaisiin osaltaan Itämeri-sisävesiliikenne (2500-4000 dwt ) laivoihin, jotka nousisivat aina Joensuu Kuopio Jyväskylä Keitele pohja Keuruu linjalle ja siitä rekoilla pohjoiseen, voisi pienentää Vuosaaren liikennettä jopa 30-50% .  Sillä olisi jopa katastrofaaliset vaikutukset Helsinki näyteikkunan rahoittamismahdollisuuksien infra kuluihin – jopa mahdoton yhtälö nykymallin toteuttamisiksi.  Virallisia tutkimuksia kaivattaisiin   SISÄVESI ALUE – www.sisavesiliitto.fi 
+1
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu