Suomen satamien ja taajamien merkitys sisävesiliikenteen mahdollistajina/estäjinä?  

Suomi

Väylävirasto perustelee 3.6.2022 julkaistussa tekstissä  nettisivullaan, vuonna 2013  sisävesien TEN_T  liikenneverkoista annettua asetusta ja sen toteuttamista TEN-T-verkon kriteerit ja niiden toteutuminen sisävesiväylillä | Tieto Traficom ja kriteereitten täyttymistä , kohdassa 4 väylävirasto toteaa kaksi erittäin merkittävää huomiota:

” Sisävesiväylien kattavaa verkkoa ei ole Suomessa.

 Myöskään satamat eivät kuulu TEN-T-verkkoon, eikä niille ole siitä syystä vaatimuksia.”

jolloin koko merenkulun käyttöön sisävesialueeksi jää:

ja 24.2.2022 jälkeen ei sitten mitään.

+++

lähtökohtana TEN:T verkoille oli seuraavat sopimukset EUssa

  EU

Vuonna 1996 heinäkuun 23 EU parlamentti teki päätöksen Sisävesiliikenteen kehittämisistä niin,  että TEN_T verkon tehtävänä

”  olisi erityisesti mahdollistettava teollisuusalueiden ja suurten taajamien välinen yhteen liittäminen ja yhdistettävä ne satamiin. ” Euroopan laajuinen sisävesiliikenneverkko – Wikipedia

ja itse asetuksessa

EUR-Lex – 32013R1315 – EN – EUR-Lex (europa.eu)  Suomessa toteuttamatta jääneestä TEN_T kattavasta verkosta seuraavaa, asetuksen ensimmäisessä pykälässä

: ”Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevat suuntaviivat, joiden mukaan verkko on kaksitasoinen rakenne, joka käsittää kattavan verkon sekä sen pohjalta kehitettävän ydinverkon.”

Eli Suomesta Puuttui / puuttuu edelleen asetuksen määräämä alueellinen vesiliikenne mahdollisuus, -rakennelma, minkä pohjalta Saimaan kanavan TEN_T ydinverkko olisi ollut mahdollista kehittää ja nimetä ydinverkoksi.   Eli yhteys Kymi ja/ Kokemäen joen sisävesiliikenteisiin.

+++

Taajamat Suomessa :

Wikipediasta löytyy taajamat Suomessa Taajamat Suomessa – Wikipedia  ,joita on yhteensä 723, joista on otettu esille seuraavat väestötiheydellisesti suurimmat:

Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Pori Joensuu ja Vaasa.

jos tätä taajama joukkoa voitaisiin pitää lähtökohtana Suomen sisävesien satamiin yhdistämisissä EU TEN_T määritelmän mukaisesti ,niin se tarkoittaisi kolmen sisävesialueen Vuoksen ,Kymijoen ja Kokemäen joen – vesiliikenteellistä yhdistämistä niin,  että alueella Suomen sisäisesti ja rannikoille olisi mahdollista purhjehtia aluksilla joilla sisävesi/Itämeri nykylaivamitoituksin pituus olisi noin 110-120 metriä , noin 12metriä leveyttä  (niin että 12 metrin kontti mahtuu poikittain laivaan, ja noin 10 metrin alikulku korkeudella olevat väylät siltoineen /ja/tai losseineen) joilla mahdollistetaan liikenteen 2,4 metrin syvyydellä kulkeville  laivoille ympärivuotisesti.

Talvimerenkulun tukeen kuuluu ottaa huomioon myös merenkulun toinen haara eli sisävesiliikenne.  Meiltä esimerkiksi puuttuu oma tonnisto sisävesiliikenteemme ympärivuotiseen liikenteeseen kokonaisuudessaan.  viite: Laiva 2050 – www.sisavesiliitto.fi

+++

Satamien merkitys sisävesiliikenteessä

Konventionaalisesti ajateltuna laivaliikenne tapahtuu satamien välillä myös sisävesillä.  EU:ssa on menneillään tarkastelut joissa esim. konttiliikennettä suunnitellaan sisävesisatamien, joiden etäisyys toisistaan on hieman yli 60 km. Suomessa ei ole aiheeseen liittyvää tutkimusta hyväksytty rahoitettavaksi

Suomessa satamien merkitys ja historia osoittaa toista.

Matkustaja laivoilla oli Järvi liikenteessä aikataulutetut reitit, joilla sisävesihöyrylaivat liikkuivat aikataulujen mukaisesti. Kaikilla kolmella sisävesivesistöllä liikennöivät laivat kuitenkin ottivat lähes jokaisesta niemennokasta, johon laituri oli rakennettu, niin matkustajia kuin myös kauppa tavaraa.  kuvasta selviää sisävesiliikenteen alueellinen merkitys

Tavaraliikenne oli lähes yksinomaan metsäraaka aineinen kuljettamista nipuissa lautoissa tai polttopuina ja propseina tuottajilta sahoille, tehtaille ja suurkuluttajille/tukkumyyjille.   Nykyisin käytössä olevat nippu uiton pudotuspaikat

Mikä tärkeintä tulevaisuuden sisävesiliikenteelle on,  että nämä esi isiemme valitsemat  puutavaroiden veteen pudotuspaikat ovat edelleen tallessa ja voivat toimia uusien ympärivuotisten laivatyyppien logistiikan alue/paikkakuntakohtaisina laitureina ,minisatamina niin puutavaran kuin konttiliikenteen jakelu ja koonti operaatioissa,( ilman uusia kalliita lastinkäsittelyinfra investointeja ) joissa satamien tärkein tehtävä,,, siirtää liikuteltava tavara/tuote jakeluliikenteessä pienenpään liikennevälineeseen suuremmasta, ja koontiliikenteessä päinvastoin pienemmästä suurempaan yksikköön. toteutuu.  Mallilla ”lähin laituri paras laituri” myös sisävesillä lähimpänä loppukäyttäjiä ja tuottajia

.

VTT tarkastetut – tavaraliikenne tutkimukset osoittavat VTT raportin 37/73/2009 mukaan että uusimman laivanrakennustekniikan tuomat sisävesi/itämeri/EU- jokiliikenne alukset kykenevät niin metsä raaka aine kuljetuksissa hyötykäyttämään logistiikassaan (LUT -2010 tutkimukset) näitä sisävesien vanhoja hyväksi havaittuja kuljetustapoja uusin menetelmin, joissa kilpaillaan niin kuorma autojen, raideliikenteen kuin meriliikenteenkin ,  kanssa nimenomaan  sisävesiliikenteen  omilla erityisvahvuuksilla, ,jotka tulisi vihdoinkin ottaa huomioon kestävän kehityksen fossiilittomaan liikenteeseen pyrittäessä.

Tämä oli jatkokirjoitus eiliseen blogiini:Saimaan kanava- mallin mukainen tulevaisuus vs. EU asetusten mukainen sisävesiliikenne väylästö Suomeen. | Uusi Suomi Puheenvuoro

ja lisätietoa, yksityiskohtia:

www.sisavesi.fi

SISÄVESI ALUE – www.sisavesiliitto.fi

Tekijä: bionavigaattori | Uusi Suomi Puheenvuoro

ja

Inland Navigation Europe