Tehokkaamman liikenneinfran kuvittelua ääneen – Nato vs EÚ tavoitteiset kehittämistavoitteet!
Aamun Hesarin pääkirjoitus sivun ”muut lehdet” osastolta, ja facebook- somesta leikattua aiheeseen oleellisesti liittyviä otteita- tekstiä ja kuvitusta:
Demari:
”Mihin tahansa suuntaan kääntää pään, vastassa on kiihtyvyyden kierre.” ” Sama kiihtyminen vaivaa myös politiikkaa.”
”Kiihtyvä yhteiskunta ei ole luonnonvoima, johon meidän pitää sopeutua, vaan sosiaalisesti, poliittisesti ja taloudellisesti tuotettu ilmiö.
Erityisesti poliittisesti valta-asemassa olevat ihmiset pystyvät muuttamaan yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja kestävään suuntaan.
Se vaatii paremman yhteiskunnan kuvittelua ääneen.”
+++
Suomen Kuvalehti
”EU journalismissa kaikuu edelleen euroskeptisyys. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä 43% Suomalaisista vastusti unioniin liittymistä.
”Natoon kansa sen sijaan halusi, ja ero on selvä Nato journalismissa.”
” Nato journalismissa näyttää olevan yksi olennainen ero EU journalismiin verrattuna Natoa kuullaan, EU:ta ei ”
+++
Liikenne infra kehittämisesimerkit Mediassa ovat yksi selkeä esimerkki siitä, miten media aiheita em. luokitusten mukaisesti käsittelee.
Nato ja Huoltovarmuus
Yhteenveto bing hakuna : Bing-keskustelu GPT-4:n kanssa , haku tuo esille satoja lehtileikkeitä, joissa asiaa on käsitelty monipuolisesti Suomen infra kehittämistarpeita, tosin pelkästään Suomen liikenneinfra kehittämisrajoitteisesti, joista juuri puuttuu sisävesiliikenteen panos, koska ei valtion viranomaiset , ei eduskunta eikä Media ole tahtoneet ottaa EU tavoitteita EU liikennestrategia tavoitteisesti käsittelyyn, vaan kaikki infra rakentamis- päätökset 2010 luvulta alkaen ovat tehdyt Suomen liikennerevoluutio mallin mukaisesti, jossa yksi liikennemuoto on jätetty pois. eli 8000 km sisävesiväyliä-.liikennerevoluutio suomessa alkaen 2010 bionaivigaattori – Haku (bing.com)
Yhteenveto teksti Bingin kirjoittamana
”NATO-jäsenyys tuo sotilasliikennettä Lappiin Euroopan geopoliittisen tilanteen muuttuminen ja pohjoisen strategisen merkityksen kasvu luovat paineita parantaa Pohjois-Suomen väyliä, vaikka pelkkien liikennemäärien perusteella nykyinen tiestö olisikin riittävä. Huoltovarmuuden lisäksi kyse on Nato-jäsenyyden myötä lisääntyvästä sotilasliikenteestä. Suomen huoltovarmuus on maayhteyksien varassa. Ja ainoat maayhteydet Ruotsiin, Norjaan ja turvallisiin satamiin kulkevat Lapin kautta1 ”
++++
EU ja Suomen maantieliikenne infran sillat
EU liikennestrategia ja Suomen maantieliikenne infan sillat. – Haku (bing.com) ei löydy yhden yhtäkään lehtileikettä mediasta, jossa asiaa olisi käsitelty EU liikenneinfra tavoitteisesti. – Eri vaihtoehtoja siltojen käytön suhteen vertaillen. – Vaan vain ja ainoastaan sitä, että yhtäkkiä meille on 2010 luvulla ilmestynyt siltojen valtava korjaustarve, ja sille täytyy löytyä valtion kassasta korjausvelan pienentämisvarat tavalla tai toisella jopa Neste Oytä myyden, jolla sitten paikataan valtion budjettia poliittisin päätöksin tehdyn muun liikenneinfran kehittämistarpeen tyydyttämiseksi (3 miljardia)
Yhteenveto teksti Bingin kirjoittamana
Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi tulla ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, ja tämän saavuttamiseksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna1. EU:n uuden liikennestrategian tavoitteena on muuttaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta Euroopassa älykkään, kilpailukykyisen, turvallisen, esteettömän ja kohtuuhintaisen liikennejärjestelmän avulla2.
Suomessa teillä on noin 15 100 siltaa3. Siltojen kunnossapito sisältää perus- ja korjaustyöt sekä puhdistuksen. Siltojen kunnossapidon päätehtävänä on varmistaa siltojen turvallisuus ja kantavuus. Sillat pidetään myös puhtaina ulkonäöltään. Sillat tarkastetaan säännöllisesti3.
++++
Ote esimerkki Väyläviraston facebook – sivulta, jossa Väylävirasto buffaa omaa toimintaansa siltojen osalta 3 pv (facebook.com)
++++
Ja alla some- keskustelu-kommentit kyseiseen facebook buffaus – artikkeliin
Kommentit (0)