Teknologia, poliittiset päätökset ja liikennepolitiikka.
Mielenkiintoinen keskustelu on käynnissä oppimisesta, teknologiasta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta
Sivu 45 | 24.4.2023 | Helsingin Sanomat (hs.fi)
Johon uusimmat argumentit teknologian kehittämisestä yhteiskunnan kehittämiseen lisäsi VTT Katri Kallio ja Leapfrogin Thomas Holm.
Yhteenvetona he toteavat että -Teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, – he kysyvät edelleen
-Miksi algoritmeja ei oteta yhteiskunnalliseen käyttöön, vaikka niillä voisi esim
– parantaa kannustimia
-ketteröittää valtio ohjausta ja kasvua
– tehdä tulevaisuus strategioita
Jonka pohjalta he väittävät että ” mikä tahansa tulevaisuusstrategia, joka ei hyödynnä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia,
Jää historiassa merkityksettömäksi. Halusimme tai emme. ”
Minun osalta kysymys kuuluu :
Onko Suomen liikennepolitiikassa seurattu teknologian kehittämistä ?
+++
Vastaus on ; Ei ole seurattu tutkittu tai edes keskusteltu , toteuttamisesta puhumattakaan. !
viitteet ; tavoite johon oli lipsahtanut sisävesiliikenteen valtakunnan tason kehittämis tavoite Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat – Valto (valtioneuvosto.fi)
muutettu tavoite Liikenne 12 , jossa tätä teknologia tavoitetta ei enää ole : Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (valtioneuvosto.fi)
+++
VTT ja Valtion liikennepolitiikka on
varoittava esimerkkinä juuri siitä miten ei pitäisi toimia. Investoidaan maksimaalisesti sinne missä ylläpito kalleinta. Ja vertailuja vaihtoehdoista ei tehdä.
+++
Valtio on 1980 luvulta saakka Uolevi Raade ja Saimaan kanava | Uusi Suomi Puheenvuoro harjoittanut liikenteen kehittämistä samalla strategialla ,
Rajannut teknologia muutosten havaitsemiset ja käyttöönotot neljälle liikennemuodolle viiden sijaan ja käyttää resursseja vuosittaisesta budjeteista yli 90% pelkkään maantie ja raideliikenne teknologian kehittymismahdollisuuksien ylläpitoon ja edistämisiin.
+++
VTT totesi
kuitenkin jo vuonna 2009 raportissaan 37/73/2009 , että Suomessa on kehitetty laivamalli
Back to the future – www.sisavesiliitto.fi , jonka avulla voidaan tulevan EU tavoitteen mukaisesti siirtää raskasta maantieliikenne volyymiä vesille-ympärivuotisena liikenteenä .
Tämä sen sijaan, että olisi otettu valtion edistämäksi toimeksi , se vahvistikin valtion halua ja toimenpiteitä edistää 1980 luvulla aloitettua Suomi on Saari liikennemallin kehittämistä neljällä liikennemuodolla EU ssa sovitun Viiden sijaan.
+++
tarkoitti että
Suomeen valitun Suomi on Saari
– liikennemallin kehittämisen vastaisku oli vuonna 2011 aloitettu ja edelleen käytössä oleva, liitoksistaan ja sisältä jo hajoamisen aloittanut – nyt natiseva liikenne revoluutio :
+++
Liikennerevoluution avulla tehtiin raamit 2010 luvun aikana , joilla valtio (eduskunta – ) vuonna 2021 vahvisti liikennepoliittisen linjan, jolla edetään 12 seuraavaa vuotta alkaen vuodesta 2022 = tehty edellä mainittu – Liikenne 12 järjestelmä –
minkä tuottamisessa parlamentaarisesti syrjäytettiin sisävesiliikenne , sen uudet mahdollisuudet olla osana koko Suomeen toteutettavaa alueellista sisävesiliikenne verkkoa jolla voitaisiin toteuttaa EU ssa sovittua liikennestrategiaa – erityisesti volyymeiltaan ja taloudellisilta arvoiltaan suuria liikennemuoto siirto tavoitteita maanteiltä vesiliikenteeseen. Valtioneuvoston faktantarkastus pettänyt; virheitä 19- yhdeksällä sivulla. | Uusi Suomi Puheenvuoro
+++
liikennemuoto siirto vaatimukset laitettiin tavoitteista kylmästi täysin parlamentaarisesti -tosin puutteellisilla perusteilla- syrjään ja Sitran huomautukset liikennerevoluution osalta -neljälle liikennemuodolle Sitran korjausliikkeet, raportti no 193 vs EU liikennestrategia ja vesiliikenne. | Uusi Suomi Puheenvuoro huomioitiin.
++++
Tähän voi vielä extra huomioksi laittaa sen että
Eduskunnalle
on tuotu vuosien saatossa hyvin selkeästi sisävesiliikenteen teknologia kehitys esille
Sekä vuoden tuvj_1+2018.pdf (eduskunta.fi) alkaen sivulta 263 että vuonna 2013 talousvaliokunnalle Hjallis ja laivaliikenteen tuet. | Uusi Suomi Puheenvuoro
+++
Mutta
Eduskunta
haluaa edelleen viedä ,mikäli Orpo ja kokoomuksen ajatukset jäävät voimaan ORPON KOKOOMUS, -LIIKENNE ,-TIEDE JA TUTKIMUS sekä niiden merkitys -SUOMEN TALOUTEEN | Uusi Suomi Puheenvuoro maata eteenpäin ilman tämän liikennemuodon omaa tutkimusta infran kehittämistä ja ilman minkään laista EU tason tukea tai sisävesiliikenteen määritelmien tai sisävesiliikenteen hyötyjen arviointeja tai niiden mukaan ottoa.Nautittavaksi ainoastaan raideliikenteen aiheuttamaan poliittiseen kuumeeseen ,,,…. | Uusi Suomi Puheenvuoro
Suomi hoitaa sisävesiliikenteen kehittämisen meriliikenteen logistisilla tavoitteilla ja nimeää ja hoitaa edelleen EU vastaisesti kokonaisuutta vesiliikenteenä-neljän liikennemuodon mukaisesti , erottamatta ja tutkimatta liikennemuotoja toisistaan – meri ja sisävesiliikenteiksi ,vaikka ne eroavat huomattavasti toisistaan niin tavoitteiltaan, tuloksiltaan multimodaali yhteistyö alueilta ja – kilpailulta . Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi
Joten enemmän kuin tarpeellista uudelle hallitukselle (Taikureiksiko Orpo ja Valtonen aikovat -Yle/Taloussanomat /Hesari ? | Uusi Suomi Puheenvuoro ) eduskunnalle, sen niin liikenne ja viestintävaliokunnalle kuin valtiovarainvaliokunnan liikennejaoksellekin olisi ja tarpeeseen tulisi havaita Kallion ja Holmin esityksen tavoin :
—
”Huoltovarmuuskeskuksen vuosikatsaus summaa poikkeuksellisen ajan toimet” (25.4.2023 Huoltovarmuuskeskus)
”Toimintavuosi 2022 oli Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) monin tavoin käänteentekevä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti Suomen turvallisuusympäristöä ja heijastui vääjäämättä huoltovarmuuteen”
s. 73:
11.7 Tunnistettuja jatkotoimien aiheita
Tämän selvitystyön aikana nousi esiin useita kehitys-
kohteita, joiden avulla merenkulun ja satamatoiminnan
huoltovarmuutta ja varautumista vakaviin häiriötiloihin
sekä poikkeusoloihin voidaan parantaa. Keskeisiä
lähiajan jatkotoimien aiheita ovat muun muassa
seuraavat (esitysjärjestys ei indikoi tärkeyttä tai kiireel-
lisyyttä), joissa toimeksiantajina voivat olla esimerkiksi
HVO ja sen eri poolit:
Satama- ja lastilajikohtainen kapasiteettianalyysi
ǂ Ilmiö- tai skenaariopohjaisessa tarkastelussa
tulisi huomioida myös maakuljetusten jatkoyh-
teydet ja kapasiteetti erilaisissa skenaarioissa
tärkeimpien tavararyhmien osalta, joihin
kuuluuvat muun muassa polttonesteiden varas-
tointi ja jatkokuljetukset
ǂ Työ edellyttää yhteistoimintaa poolien kesken
ǂ Työ voi edellyttää mallinnuksia annettujen
lähtöolettamusten pohjalta suhteutettuna
maakuljetusverkon ja -kaluston kapasiteettiin
ǂ Työ edellyttää hyvää yhteistyötä erityisesti
satamaoperaattoreiden ja myös sataman-
pitäjien kanssa
Meri- ja satamahenkilöstön riittävyys erilaisissa
häiriötilanteissa (yksi tai kaksi eri hanketta)
ǂ Seka- ja kotimaisen miehityksen käyttö
suomalaisaluksilla ja näiden vaikutukset
poikkeusoloissa
ǂ Satamahenkilöstön tehtävät ja käyttö poikkeus-
oloissa (satamaoperaattorit ja satamanpitäjät)
ǂ Arvio voisi olla skenaario- tai ilmiöpohjainen,
jotta vaikutuksia olisi mahdollista peilata konk-
reettisia tilanteita vasten
ǂ Työ edellyttää hyvää yhteistyötä erityisesti
satamaoperaattoreiden ja myös sataman-
pitäjien kanssa
ǂ Suomalaiskaluston riittävyys myös ympäristö-
sääntely ja alusten jäissäkulkukyky huomioiden
ǂ Tarkastelu edellyttää tiedossa olevien sekä
valmisteltavien sääntelymuutosten todennä-
köisiä vaikutuksia alusten todelliseen jäissä-
kulkukykyyn tulevaisuudessa
ǂ Tarkastelu tukisi myös arvioita tulevaisuudessa
tarvittavasta jäänmurtokapasiteetista
Suomalaisvarustamoiden potentiaali kasvattaa
toimintaansa Suomen liikenteen ulkopuolelle
ǂ Tavoitteena olisi selvittää, onko Suomeen
rekisteröidyn aluskannan määrää mahdollista
kasvattaa
ǂ Tarkastellussa tulisi myös selvittää, millä
keinoin toiminnan laajentaminen olisi mahdol-
lista, ja millaisia toimenpiteitä se edellyttäisi
elinkeinoelämältä, alan toimijajärjestöiltä sekä
valtiovallalta
ǂ Tarkastelu päivittäisi Merenkulun markkina-
selvitys 2021 -työn tuloksia nopeasti ja merkit-
tävästi muuttuneessa toimintaympäristössä
Alusten ja satamalaitteiden korjaus- ja
huoltokapasiteetin selvitys
ǂ Erityisesti poikkeusoloissa alusten käytettä-
vyys, vaurioituminen, mahdollinen pidättä-
minen sekä alusten huolto, varaosien ja
korjaus työvoiman saanti on rajoitettua ja
saattaa merkittävästi heikentää alusten sekä
satamien todellista käytössä olevaa
kapasiteettia
ǂ Tarkastelun keskiössä tulisi olla vakavien häiriö-
tilanteiden ja poikkeusoloja vastaavien tilan-
teiden edellyttämä korjaus- ja huoltokapasi-
teetti suhteutettuna arvioon mahdollisesta
korjaustarpeesta niin määrän kuin laadun
suhteen
Ulkomaisen tonniston saatavuuden
varmistamiseksi hahmoteltujen mallien jatkotoimet
ǂ Tässä selvityksessä hahmoteltujen kuuden
mallin ja niiden muunnelmien jatkohiominen ja
mahdollinen sopimusten teko; ks. tarkemmin
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/f8a073d180b1e9990749032249c30520b7ed28cc/suomen-merikuljetusten-huoltovarmuus.pdf
https://www.sttinfo.fi/tiedote/huoltovarmuuskeskuksen-vuosikatsaus-summaa-poikkeuksellisen-ajan-toimet?publisherId=3345&releaseId=69974966.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kysymyksiä, joihin saa melko huonoja vastauksia.
Syy: mainitsemasi raportin tekijät :
Lauri Ojala Turun yliopisto/ toimitusketjujen johtaminen
Tomi Solakivi Turun yliopisto/ meriliiketoiminta/logistiikka jne.Sakari Kajander Johtaja/ merenkulkualan koulutus ja tutkimus
Aleksi Palmander asiantuntija Traficom.
ovat sellainen ryhmä toimijoita,
jotka ovat sulkeneet lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen yhteistutkimuksen pois Turun yliopiston tutkimuksista vastoin kansainvälistä käytäntöä.
Quote
Ruotsissa perusteltiin Sisävesiliikenteen mukaanotto seuraavasti
4.4.2. SPC in Sweden There is no distinction between SSS and IWT in the SPC’s consciousness. Both types of transport are very similar, together they form part of the entire transport system and cannot be considered separately. IWT is an extension of SSS inland. While promoting SSS, SPC must simultaneously promote IWT. Therefore, the SPC should combine the tasks of the short sea shipping promotion center and inland navigation.
käännös:
4.4.2.SPC Ruotsissa ;lähimerenkulun ja sisävesiliikenne ovat yksi kokonaisuus SPC ssä. Molemmat kuljetustyypit ovat hyvin samankaltaisia, yhdessä ne ovat osa koko liikennejärjestelmää, eikä niitä voida tarkastella erikseen. Sisävesiliikenne on lähimerenkulun , sisämaan laajennus. Lähimerenkulkua huomioidessaan SPC:n on samanaikaisesti edistettävä sisävesiliikennettä.
unquote
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/pelkka-vetytalous-nykyisen-liikenteen-ja-alueellisen-talous-eriarvoisuus-kehityksen-muuttaja/
+++
Liekö siinä myös syy siihen, että Turun yliopisto on ilmoittanut sulkevansa merenkulun tutkimuslaitoksen . Saa nähdä miten tähän reagoi nyt muodostettava hallitus …. ja mitä tilalle….
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/missa-olet-ja-minne-menet-suomen-merenkulun-tutkimus-ja-hallinto/
Ilmoita asiaton viesti