Tulevan liikenne ja logistiikka ministerin tietoon saatettavaksi.
SKAL: Kuljetus- ja logistiikka -ala tarvitsee oman ministerin! (msn.com)
Olen samaa mieltä Skalin kanssa siitä, että Suomen olisi harkittava jakaa viestintä ja liikenne omiksi hallinnon aloikseen.
Skal haluaa erityisesti edelleen kehittää, ja joita se väittää erityisongelmiksi.
”….Suomen syrjäinen sijainti, ohuet tavaravirrat, pitkät kuljetusetäisyydet ja merirahdin merkittävä osuus johtavat siihen, että kustannuksia lisäävät liikenteen päästövähennystoimenpiteet vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn enemmän kuin monilla kilpailijamailla.
– Erityisesti päästövähennystavoitteiden kiristyminen haastaa alan kannattavuutta. Tieinframme on pidettävä kunnossa, ja hyvässä kunnossa olevan tiestön vaikutus myös päästöjen vähentämisessä on huomioitava.”
Skalille joka ajaa pelkästään maantieliikenteen toimijoiden etuja, ja sen ei tule huomioida muita liikennemuotoja erityisesti niitä, jotka voivat olla kilpailussa rahtiliikenteen volyymeistä.
Skalille tiedoksi: Tällä hetkellä parempaa tilannetta rekka liikenteen kehittämisille ei ole eikä tule. Koska olette onnistuneet kasvattamaan kuljetettavan volyymin erityisesti vuoden 2011 jälkeen ilman EU liikennemuotosiirto vaatimusten huomioon ottoa.
Edellä mainitusta syystä, maamme keskeinen ja suurin ongelma kuljetusalalla on tällä hetkellä se, että kestävän kehityksen suunnitelmat ovat erityisesti vuodesta 2011 tutkitut ja tehdyt pelkästään neljälle liikennemuodolle. Pohjautuen rannikkosatamien kautta kulkevaan Itämeren meriliikenteeseen, ilmanvaihtoehtojen eli viidennen liikennemuodon tuomia mahdollisuuksia säästää energiaa ja liikenteen ulkoisia kustannuksia. Ilman tutkimista tai /ja kehittämistä, mukana oloa budjeteissa ja infran kehittämiskohteissa. Alkaen aina TEN_T liikenneverkoista EU tavoitteiden mukaisesti ,jopa vuodesta 1997
Ja se viides liikennemuoto, jota ei ole vielä huomioitu, on sisävesiliikenne.
Josta
++++
EU liikenne strategiassa EN (europa.eu) edellytetään tehtävän tutkimuksia ja toimenpiteitä multimodaalisten liikennemuotojen kehittämistä EU tavaranvaihdossa. Meillä esimerkiksi virtuaaliset tutkimukset maamme sisävesien käytöstä pienentämään energian tarvetta puuttuvat kokonaisuudessaan vaikka
sekä IEA toteaa juuri tänään julkaistussa julkaisussaan mm seuraavaa:
”Tehostetut tehokkuuteen liittyvät toimenpiteet tarjoavat kolmanneksen päästövähennyksistä, joita tarvitaan nollanettopäästöihin” Highlights – The value of urgent action on energy efficiency – Analysis – IEA
js kun EU itse toteaa liikenteestä sen että:
” Sisävesiliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto maantie- ja rautatieliikenteelle.
Erityisesti se tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon sekä energiankulutuksen, että melupäästöjen kannalta.
Sen energiankulutus kilometriä/tonni kuljetettavia tavaroita on noin 17 prosenttia tieliikenteen energiankulutuksesta ja 50 prosenttia rautatieliikenteestä. ”
niin oletettavaa olisi, että myös Suomessa tutkittaisiin sitä, miten sisävesiliikennettä kehitettäisiin vuoden 2007 LVM tavoitteisesti ennen vuotta 2030 . lvm_strategia_070330 (valtioneuvosto.fi) sivu 31:
” Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää tehokkaita, monen kuljetusmuodon yhteisiä terminaaleja ja uusia kuormaus- ja
kuormatilaratkaisuja sekä panostusta liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmiin. ”
+++
Mikäli SKALin tekemää ehdotusta aloitetaan tutkimaan ja toteuttamaan, Suomen merenkulun hallinto ja tutkimus malliksi tulisi ottaa nyt käytetyn meriliikenne mallin sijaan, ( jolla pyrittiin katastrofiin ajautuneeseen -näivettyneeseen sisävesiliikenteeseen päätyneellä tuloksella sisävesiliikennettä hoitamaan, ) esimerkiksi Saksassa käytetty kahden liikennemallin jako.
Jolla EU tavoitteet myös sisävesiliikenteen osalta tulisivat huomioiduiksi tasapuolisesti myös kahden merenkulun /vesiliikenteen liikennemuodoilla.
+++
Saksa Vesitiet ja laivaliikenne osastot : organizational-chart-08022022.pdf (bmvi.de)
WS 1 | WS 2 |
Vesiväylät | Laivaliikenne |
WS 10
Kansallinen vesiliikenne politiikka ja Infrastruktuuri suunnittelu Kansalliset vesitiet ja laivaukset
|
WS20
Kansainvälinen ja eurooppalainen meriliikennepolitiikka, Integroitu meriliikenne politiikka, Energia systeeminen muutos koordinaatio |
WS 11
Suurten vesiväylien hallinto
|
WS21
Meriliikenne politiikka strategiat Avustukset ja niiden hallinta ja tuki satamien ja meriliikenteen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
|
WS12
Vesiteitten infrastruktuuri suunnittelu ja ylläpito, Kansallisten vesiväylien suunnittelu, ylläpito ja tutkimus
|
WS22
ilmastomuutos, ympäristö lainsäädäntä meriliikenteessä, kansallinen meri ja hydrologinen tutkimus |
WS 13
Pienvesiväylien hallinto
|
23 Merenkulun turvallisuus |
WS 14
Vesiväylien ympäristöhallinta Ilmasto muutosten hydrologiset vaikutukset vesiväylille Hydrologian tutkimus
|
WS 24
Meriliikenteen varmistaminen, Luotsaus laitos Merenkulun onnettomuuksien toiminta ja hälytys keskus |
WS 15
Vesiväylä lainsäädäntö Sopimushankinta keskus ja lainsäädäntö
|
WS25
kansainvälinen sisävesiliikenne Sisävesiliikenne politiikka laki ja kestävä kehitys, huviveneily. |
WS 26
Merenkulun lainsäädäntö Merenkulun onnettomuus tutkinta.
|
Kommentit (0)