Turku – Helsinki radan nimimuutostarve ja raideliikenteen aluepoliittisen multimiljardi rakentamisen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.  

Eilen 16.11 ilmoitettiin, Turun Helsingin ”tunninrata ” ratahankkeen nimi vaihdetaan valtakunnallisesti hanketta paremmin kuvaavaksi -”Länsiradaksi”.

Turun tunnin junasta tulee Länsirata – nimestä halutaan pois viittaukset matka-aikaan ja yhteen kaupunkiin – Tunnin juna – Turun Sanomat (ts.fi)

+++

Suomen liikennepolitiikka on hyvin monimutkainen ja kompleksinen kokonaisuus.

” Länsirata”.

Mihinkähän kokonaisuuteen siinä viitataan vai rakennetaanko edelleen kokonaisuutta osakokonaisuuksia tuottaen ja niille pelkkiä mielikuva labyrinttejä, joiden perusteella investointeja perustellaan ja mediassa niistä keskustellaan ?

+++

Suomen liikenteen – Nykymalli. 

Nykyinen mielikuva ”liikenne hallinnon labyrintti” perustuu seuraaviin asiakirjakokonaisuuksiin:

Suomen liikennepoliittiset aluejaot perustuvat maakunta- ja kuntajakoon. Suomessa on 19 maakuntaa ja 311 kuntaa 1Maakunnat on ryhmitelty seitsemän aluehallintoviraston toimialueiksi 1Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten toimialueita on 15 kappaletta 1Suomen vaalipiirit koostuvat maakuntien yhdistelmistä 1Suomi on jaettu viiteen NUTS-suuralueeseen 1.

ja länsi Suomessa on ihan oma Länsi-Suomen liikennestrategia – Hämeen liitto (hameenliitto.fi)jonka osaksi nyt tupataan länsi rataa…

+++

Mitä jos kokonaisuutta ja erityisesti tätä raideliikenne kehittämistä arvioitaisiin faktojen ja EU ssa sovittujen menetelmien mukaisesti ; nykymallin avulla tuotettujen   mielikuvien ja  ylläolevien dokumenttien, joista on jätetty yksi liikennemuoto pois, sijaan.

-Ja arviointi tehtäisiin niin että hanke vastaisi myös muihin yhteiskunnassa sovittuihin pelisääntöihin, esimerkiksi siihen miten 3 miljardin hanke (noin 3 vuoden liikenne infa kehittäminen valtion budjettien lisäksi  ) edistää  EU ssa sovittuja liikennestrategia tavoitteita vuodelta 2011, edelleen tulisi arvioida miten kokonaisuus muuttuisi jos  jopa vuoden 1997 EU / TEN_T liikenneverkoista annettua direktiiviä, ja kansainvälisessä käytössä olevaa liikennemaantiedettä ja sen perusteita otettaisiin arviointiin mukaan ?

+++ 

Kysymyksiä ….-tässä pohdintaa.-..

Suomi on jaettu LVM:n toimesta liikenne maantieteellisesti, käytännössä mielivaltaisesti LVM:n tekemän jaon mukaan, valittuun neljään eri osaan, joissa ei ole muuta jako perustetta kuin kunta ja maakunta rajat -ei siis luonnollisen liikenteen jakorajoja esim.  vesistöjen (kolme suurta sisävesialuetta), merten(Suomenlahti, Selkämeri ,Perämeri  jokien(kymijoki, Kokemäenjoki ,Kemijoki)  tai muitten liikennemaantieteellisten erityis alueiden perusteella 

Liikenne- ja viestintäministeriö on jalkauttanut toimintaansa  neljään alueeseen, jotka ovat Etelä-SuomiLänsi-SuomiItä-Suomi ja Pohjois-Suomi 2   ikäänkuin kaikilla alueilla olisi yhtäläiset liikennemaantieteelliset lähtökohdat, vahvuudet ja tarpeet.

Joissa on yhteensä  Raideliikenne väyliä 6000km. Maanteitä 70 000 km Meriliikenneväyliä 8000km ja samoin Sisävesiliikenneväyliä 8000km. 

Jossa liikenne muodot ovat jaetut EU sta poikkeavasti neljään yhdistämällä sisävesi ja meriliikenteet yhdeksi vesiliikenteeksi ja supistamalla liikennekelpoisen sisävesiliikenne alueen Venäjä yhteyteen, missä nykytilannetta ei oltu otettu riski analyyseissä huomioon 24.02.2022 mennessä lainkaan.

+++

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edelleen Suomi on liittynyt vuonna 1995 EU: hun jossa on voimassa sääntö, että EU ssa sovittuja strategioita – kuten vuonna 2011 sovittua liikennestrategiaa toteutetaan kansallisten järjestelmä kehittämisten avulla, niin että jokainen jäsenvaltio ottaa huomioon sovitut tavoitteet ja niiden toteuttamisen omissa liikennejärjestelmissään.

Suomessa suunnittelu toteutetaan Liikenne 12 järjestelmä suunnittelussa, jossa toteutetaan EU sta poikkeavaksi Eduskunnassa liikennerevoluution nimellä hyväksyttyä neljän liikennemuodon järjestelmää, jonka avulla virkamiehet voivat esittää käytännössä lähes mielivaltaisesti meri ja sisävesiliikenteen tavoitteet ja toimenpiteet päätettäväksi eduskuntaan, perustellen niitä pelkästään meriliikenne tutkimuksin ja vaikutus arvioiden kokonaisuuksilla  –  ilman sisävesiliikenne vaihtoehdoista tuotettua  tietoa.  viite : naiades iii suomen eduskunta bionavigaattori – Haku (bing.com)

 +++

Mitä tapahtuu, jos pyrittäisiin  tuottamaan valtakunnan päättäjille

liikennemaantieteeseen ja EU

tavoitteisiin perustuva liikenneinfra rakentamistavoitteiden vaikutus arviointi?

Päästäisiinkö sillä lähemmäs ja suurempaan Yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen? 

Arvion tulisi  voisi pitää sisällään arvioita siitä, miten EU ssa sovittua liikennejärjestelmää Suomessa toteutetaan.  

Tätä arviota ei ole vielä LVM:n toimesta tehty vaan LVM:ssä on valittu jo ennen vuoden 2011 liikennestrategian toteuttamista vaihtoehtoinen tie:

Eduskunnan hyväksymä Sitran ja LVM:n yhteisesti suunnittelema liikennerevoluutio strategia. Jossa siirryttiin sopivasti vuotta ennen EU liikennestrategian hyväksyntää Suomen omaan malliin, jossa kaksi (meri ja sisävesiliikenteet) liikennemuotoa yhdistettiin yhdeksi vesiliikenteeksi, jota aloitettiin kehittämään pelkästään meriliikenne tavoitteisesti ja jolle alistettiin niin hallinto kuin liikenteen tutkimus, vaikutus arviot ja valtion budjetit. 

Tuloksena 2010 luvulla kehitetty EU tavoitteista ja Suomen liikennemahdollisuuksista ratkaisevasti eroava ”Suomi on Saari liikennemalli. ” jossa kaikki kotimaan tavaraliikenne hoidetaan raiteilla ja rekoilla.  Piittaamatta EU tavoitteesta siirtää raskasta maantieliikenne volyymiä halvempaan (niin valtiolle kuin käyttäjille) raide ja vesiliikenteeseen: 

+++ 

 

+++

Yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä

voisi arvioida seuraavin Suomeen soveltuvan liikennemaantieteellisen aluejaon ja EU tavoitteiden perusteella, vaikka seuraavan pisteytyksen avulla, pistemäärät voi kukin painottaa haluamallaan tavalla, esimerkin vuoksi olen painottanut kaikkia 5 pisteellä, jolloin % saadaan suoraan viiden liikennemuodon summasta. 

   tulisi voida lähteä pohtimaan mm seuraavista peruslähtö arvoista: 

Rannikko alueet           
  TEN_T   
   ydinverkko  alueverkko  tavaraliikenne  henkilöliikenne  yht 
Raideliikenne  5  5  5  5  20 
Maantieliikenne  5  5  5  5  20 
Meriliikenne  5  5  5  5  20 
Sisävesiliikenne  0  0  0  0  0 
Ilmaliikenne  5  5  5  5  20 
  20  20  20  20  80 
TEN_T verkosta toteutettu           80 % 
 

Järvi Suomi  

         
  TEN_T   
   ydinverkko  alueverkko  tavaraliikenne  henkilöliikenne   
Raideliikenne  5  5  5  5  20 
Maantieliikenne  5  5  5  5  20 
Meriliikenne  0  0  0  0  0 
Sisävesiliikenne  0  0  0  0  0 
Ilmaliikenne  5  5  5  5  20 
  15  15  15  15  60 
TEN_T verkosta toteutettu           60 % 
 

Kainuu – Lappi alue 

         
  TEN_T   
   ydinverkko  alueverkko  tavaraliikenne  henkilöliikenne   
Raideliikenne  5  5  5  5  20 
Maantieliikenne  5  5  5  5  20 
Meriliikenne  0  0  0  0  0 
Sisävesiliikenne  0  0  0  0  0 
Ilmaliikenne  5  5  5  5  20 
TEN-T verkosta toteutettu         60% 

  Tarkoittaa että

1.Rannikkoalueiden TEN_T tavoitteisesta liikenneverkko rakentamista on toteutettu vuodesta 1997 alkaen 80 % rannikko alueilla

2. Ja muun Suomen osalta vain 60%

ja sitä , että Rannikko alueita ei kehitetä TEN_T EU liikennestrategia tavoitteisesti vaan niistä poiketen multimiljardi panoksilla, mitkä edelleen kärjistävät ja heikentävät tuon muun Suomen  60% osuuden saamista TEN_T Eu junaan ennen vuotta 2050.

Koska on ilmeistä, että Suomen maassa ei katsota olevan tarvetta toteuttaa sisävesiliikennettä EU tavoitteisesti, -siirtämään raskaan maantieliikenteen volyymejä kestävän kehityksen mukaisesti raiteille eikä sisävesille.  Edelleen ei löydy tarvetta tuottaa analyysejä siitä voitaisiinko maanteitten korjausvelkaa vähentää rekka liikennettä siirtämällä vesiliikenteeseen.

Vaan 

vuonna 1997 sovittua TEN_T liikenneverkkoa on tietoisesti ja puutteellisesti toteutettu; jossa tuloksena on, että EU liikennestrategian yksi tärkeimmistä tavoitteista – kestävän kehityksen mukaisen tavaraliikenne järjestelmän luominen Suomeen on totaalisesti jätetty huomioimatta ja vaikutus arvioit ovat jätetyt siitä tekemättä: Vuoden 2011 liikennestrategian tavoite on edelleen siirtää 50% rekka liikenne volyymista raide ja vesiliikenteeseen vuoteen 2050 mennessä

+++ 

Media ja Raideliikenne

Käytännössä tämä on tarkoittanut, että EU tavoite keskustelut ovat sisävesiliikenteen sijaan onnistuneesti vuosikymmenet fokusoitu ministeriön toimesta koskemaan pelkkää EU tavoitteista henkilöliikennettä ja sen kehittämistä.  

Siitä esimerkkinä mm Rail Baltica, jonka perustamisiin Suomi osallistui, myöhemmin irroten rahoitusvastuusta. Rail Baltica – Wikipedia , jonka kokonaissuunnitelma on tehty (oma arvio kustannuksista Suomelle yli 100 miljardia) , jossa Suomen resurssien ja liikenne volyymien vähäisyyden johdosta  on jäljellä ainoastaan Turku Helsinki radan toteuttaminen 

Turku – Helsinki tata raidehanketta puolustaa käytännössä ainoastaan LVM:n informointiin luottavat  poliitikot, viranomaiset, radasta hyötyvät kaksi kaupunkia Turku ja Helsinki, niiden kasvuun perustuva kaupunki suunnittelu ja kiinteistä liiketoiminta 3 miljardia Helsingin kaupunkisuunnittelun mukaiseen liikenteen kehittämiseen, vaihtoehto 8 maakunnan EU tavoitteinen TEN_T liikenneverkko | Uusi Suomi Puheenvuoro

Kaikki yllä mainittu perustuu Suomen eduskunnan hyväksymään, pelkästään Suomeen valitun EU sta poikkeavaan neljään liikennemuotoon perustuvilla akateemisiin ja viranomaistutkimuksiin, joista sisävesiliikenne vaihtoehdot ovat karsitut pois. 

  Tutkimusten taso ja saavutettu tulos on kommunistivaltioiden taloudellis /poliittis / tieteellistä tutkimus tasoa, joita Suomessa tuotetaan ja hallitus toisensa jälkeen sokeasti niitä toteuttaa … Kokoomus istui ( ongelma ) pöydän päähän…. | Uusi Suomi Puheenvuoro

Siitä hyvä esimerkki on Turun yliopiston Brahea keskuksessa ja Kotkan merikotkassa toteutetut merenkulun ja sisävesi/lähimerenkulun tutkimukset aina 2023 saakka , joista puuttuivat lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen, muun kuin Saimaan kanavan syväväyläliikenteen  tuomat merenkulun -sisävesiliikenneverkkomme kehittämismahdollisuudet ja vaihtoehdot – valtion tutkimuksille valitseman linjan mukaisesti eli liikenteen revoluutioperusteisesti toteutettuna sitten vuoden 2014 ”Antisote” ja valtion raideliikenne kehittämisen edellyttämä liikennetutkimuksen laiminlyönti. | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

Yhteenveto 

Onko yhden liikennemaantieteellisen alueen: Suomen rannikko alueen, kahden kaupungin kaupunkikehittämisen ja erityisesti niiden kiinteistöbusinessten edellyttämien toimenpiteiden suurin vaade: Raideliikenteen ja sen henkilöliikenne osuuden kehittäminen 3 miljardilla eurolla, tärkeämpää mitä Järvi Suomen alueen puutteelliseksi jätetyn TEN_T verkon avulla saavutettava viennin ja tuonnin kestävä kehittäminen EU liikennestrategia tavoitteen toteuttamiseksi. Järvi Suomen vienti ja tuonti vastaa noin 30% Suomen kokonaisviennistä ja tuonnista. Ja sen suurin kehittämisen alueellinen este on TEN_T verkon puutteellinen tutkiminen, kehittäminen ja ylläpito, mitkä kaikki on totaalisesti laiminlyöty, mikä koskee EU sopimuksia, kestävän kehittämäisen tavoitteita ja suunnitelmia.  

bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

Merikapteeni, EMLog, Pyhtäällä asuva eläkeläinen jne....

Kokemusta eläkepäivien viettoon hankitun laivapäällikkö tehtävien lisäksi mm.

Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelusta hankinnasta kuljetuksista ja logistiikan johtamisesta,

Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johdosta

Öljyporausalusten suunnittelusta, niiden rakentamisten telakka aikaisesta valvonnasta sekä yleissatamien satamasuunnittelu toiminnoista.

Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen aloituksen johtaminen Suomessa.

Sisävesiliikenne logistiikan, intermodaali liikenteen ja EU liikennestrategian tutkimisista

Suomalaisen jäissä kulkevan, itselastaavien sisävesi-itämeri mallisuojatun kontti ja bulk laivamallien kehittäjän töistä www.sisävesi.fi

Ja vuonna 2020 perustetun Sisävesiliiton asiamies www.sisavesiliitto.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu