Valtion budjetista, liikenne infran alueellisesta ylläpidosta ja kehittämistavoitteista -merenkulku osioon kommentteja .

 Liikenteen ja liikenne infran avulla  valtakunnan alueellista saavutettavuutta , alueiden kehittämistä ja  ylläpitoa hoidetaan Suomessa viiden ministeriön voimin budjeteissa vuodesta toiseen joissa :

Sosiaali ja terveysministeriö

Henkilöstön ylläpitämistä Sosiaali ja terveysministeriön alla jossa 16,4 miljardin budjetissa suoria merenkulkijoiden kuluja on nyt  budjetoitu eläkkeisiin 63,3 miljoonaa euroa . Sivu 12 | 6.1.2023 | Helsingin Sanomat (hs.fi)

Sitä minkä osuuden merenkulkijat vievät liikenteen ulkoisten kulujen onnettomuuksien katastrofien jne  johdosta ei ole budjeteissa  eritelty.

Kansainväliset tutkimukset antavat joitain viitteitä . Kotimaan liikenteessä tonnikm kohden sosiaaliset kustannukset ovat raskaalla maantieliikenteellä 0,425€/100 tonnikm.  ja kun raskasta liikennettä Suomessa on noin 30 miljardia tonnikm niin vuosittainen  sosiaalinen kulu on todella suurta  luokkaa oleva valtiollinen kujstannus eli  Microsoft Word – Kurz_Studie_engl.doc (ebu-uenf.org) mukaisesti laskettuna noin 127 miljoonaa euroa  /( vuosi Suomessa nyt.

Sisävesillä vastaava luku on 100 tonnikm kohden on 0,03 €, eli alle sadasosa raskaan maantieliikenteen kuluista.

TEM

Budjetin alla on liikenteen suoria ja epäsuoria kuluja merenkulkuun seuraavasti  miljoonia euroja :

Uudistaminen ja vähähiilisyys 1420
laivanrakennuksen innovaatiotuki 24,3
Työllisyys ja yrittäjyys 985,3
Alueiden kestävä kasvu ja elinvoima 8,7
Alueellinen kuljetustuki 6,3
hallinto 961,9
ELY 210
Business Finland 102,3
VTT 97
Kansainväliset järjestöt 18,6
merimiespalvelutoimisto 2,6

 

Mielenkiintoista tässä kuviossa on että ainoastaan rekka auto liikenteelle myönnetään kuljetustukea , ja samalla meriliikenteen aluksia tahdotaan kehittää.

Ristiriita tulee siitä että alueellista kehittämistä ei saada aikaan mittavilla raide liikenteen kehittämisillä mitkä ovat käynnissä, kun painopiste on ainoastaan kehittää maaliikennettä rannikon ja sisämaan välillä , eikä oteta huomioon EU ssa sovittua kestävän kehityksen eli alueiden suoratavara liikenne yhteyksien luomista sisävesilaivaliikenteen avulla.

 

 

 

LVM

lvm
Väyläverkon  kehittäminen 414,7
Perusväylänpito 1315
liikenteen ja viestinnän palvelut 793,9
Meriliikenne alusten kilpailukyky 89
Saaristo ja yhdysliikenne 17,9
hallinto 658,2
väylävirasto 58,2

 

 

LVM:n strategia on neljän liikennemuodon ja Saimaan liikenteen meriliikenne tavoitteisesti hyväksytyn ”Liikenne 12 ” suunnitelman mukaisesti edetä EU ssa sovitun kestävän kehityksen, liikennestrategiassa vuonna 2011 asetettuihin  tavoitteisiin vuoteen 2050 mennessä

Liikenne 12 suunnitelmasta puuttuu kokonaisuudessaan tavoitteet vuoden 1997 EU multimodaalikuljetusten toteuttamisiksi vuonna 2011 asetetuista raskaan maantieliikenne volyymien siirroista vesiliikenteeseen, eli viiden liikennemuodon mukainen kehittäminen

Tämä EU liikennestrategian puutteellisesti toteuttaminen merkitsee ja on merkinnyt mm  seuraavia faktojen poisjättöjä – ja vaikutus arvioitten tekemättä jättämisiä , sitten vuoden 1997 LVM:n kaikista sen jälkeen tehdyistä budjeteista ja täytäntöön pannuista  suunnitelmista

Alla oleva kustannus valtiolle vuosittaisesta kuorma auto liikenteestä määrälle 31 miljrdia tonnikm/ v

Sama laskelma mikäli 10 miljardia tonnikm siirretään maamme noin 8000 km sisävesiliikenne verkkoon mikä rakennetaan Professori kansanedustaja -Erkki ”Susi” Pulliainen Saimaan liikennerajoituksista-1990 : ”Siperian tiikerin rauhoitus Suomessa” | Uusi Suomi Puheenvuoro

EU liikennestrategia tavoitteisesti CEF tuella suunnitellen ja toteuttaen  Suomeen .

 

Tarkoittaa suoraan lähes noin 800 miljoonan euron kustannusvähennystä valtion budjetteihin. Mikäli vesiliikenteeseen siirretään 1/3 maamme rekka liikenne volyymistä .

vrt Ruotsi ja Hollanti

sekä se että esim. Norja on aloittanut jo robotti laiva liikenteen noin 12 merimailin matkalle – Tehtaalta – Satamaan jossa se on siirtänyt 40 000 rekka autollisen pois maanteitä kuluttamasta -yhdelle robotti laivalle. Yara to start operating the world’s first fully emission-free container ship | Yara International

 

 

Koulutusesitys (sisavesi.fi)

+++

Edellä mainittujen budjettivarausten lisäksi raskaan liikenteen siirto vesille vaikutukset tuntuvat suoraan

myös alueelliseen kehittämisiin ,siten että kaikille uusille satamapaikkakunnille siirtyy toimintoja jotka ovat konventionaalisessa Suomi on Saari liikennejärjestelmässä hoidetut rannikkojen satamakaupungeissa. esim- Pelkästään Helsinki kokoaa takamaa liikenteen avulla satama vaikutusta alueelle noin 4 miljardin euron edestä vuosittain. Tästä siirtoa on vähintään 30- maksimissaan 50% takamaille Järvi Suomeen mikäli liikennemuotosiirrot toteutetaan maksimi määrin sisävesien suoralaivaliikenne yhteyksien rakentamisten avulla.

Nyt sekä Maa ja metsätalousministeriö että Ympäristö ministeriö tukevat järjestelmän kehittämistä samaan suuntaan ilman logistiikka järjestelmä muutoksia tai vertailuja EU tavoitteiden toteuttamista ja niiden vaikutuksista ; mseuraavasti.

MMM
maaseudun kehittäminen 444,7
alueellinen kehittäminen 139
Ympäristöministeriö  
ympäristön ja luonnon suojelu 196,7
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu