Valtiovarainministeriön budjettiesitys ja EU:n liikennetavoitteet: Suomalainen EU näkökulma

Joitain pikahuomioita valtiovarainministeriön budjettiluonnoksesta .

Valtion talousarvioesitykset (vm.fi)

Alla yhteenveto ja numerisille tiedoille vastaavat kommentit ,  Suomen valtiovarainministeriön budjettiesitystä liikennejärjestelmän osalta.

Erityis huomio on siinä,  miten esitys suhtautuu EU:n liikennetavoitteisiin ja keväällä Liikenne ja viestintävaliokunnan antamaan ultimaatumiin sisävesiliikenteen mukaan otosta liikennejärjestelmä tutkimukseen sen kautta suunnitteluun toteutukseen  ja hallintoon,

Suomi on Saari -liikennemalli

Valtion budjettiesitys ottaa huomioon vain liikennerevoluution ja sen avulla vuodesta 2010 jälkeen toteutetussa lain säädännässä ja vastaavissa liikenteeseen annetuissa asetuksissa mainittuna liikennemuotojen kehittämistavoitteita. Sen avulla ei ole käytetty bujdettivaroja sisävesin alueellisen saavutettavuuden toteuttamisiin eikä rekka liikenteen siirtoja raiteille ja vesille EU tavoitteisesti

Malli on ollut vallalla vuodesta 2011 budjetista lähtien.

Tämä “Suomi on Saari” -liikennemalli keskittyy raide- ja maantieliikenteeseen, jättäen huomiotta erityisesti lähimeri- ja sisävesiliikenteen yhdistämisen tuomat edut . Tämä on huolestuttavaa, koska valitun raide- ja maantieliikenteen  osalta ylläpitokustannukset raideliikenteessä ovat kymmenkertaiset kilometriä kohden verrattuna Järvi Suomen alueen ja maamme 30% viennin ja tuonnin volyymistä meri- ja sisävesiliikenteen vaihtoehtoiseen malliin verrattuna Liikenteen tarvitsijoille etua on raportoitu jo vuosia sitten tutkimuksissa  – Itä Suomessa , jossa se näkyy , jopa viidennekseen laskevine rahteineen nykymalliin verrattuna..

EU:n liikennestrategia

EU:n liikennestrategia pyrkii kestävään kehitykseen, mutta Suomen hallinto ei ole merkinnyt näitä tavoitteita omikseen. Sen sijaan se pyrkii kestävään kehitykseen omalla tavallaan, jättämällä intermodaalisen liikenteen ja yhden liikennemuodon pois hallinnon budjetoinneista ja tavoitteista.

Liikenteen kokonaiskulut

Suomen liikenteestä johtuvat liikenteen ulkoiset kustannukset eli valtion kokonaiskulut ovat noin 7,4 miljardia euroa vuodessa, joista 96% johtuu maantieliikenteestä. Nämä kustannukset voidaan pienentää tehokkaimmin siirtämällä raskasta maantieliikennettä raiteille ja vesille.

Vesiväyläverkon korjausvelka

Vesiväyläverkon minimikorjausvelka on vain 30 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että sisävesiliikenteen mahdollisuuksia toteuttaa EU:n TEN-T-liikenneverkkoa ei ole suunniteltu eikä vaikutuksia ole arvioitu.

Johtopäätökset ja suositukset

On selvää, että Suomen nykyinen liikennepolitiikka ei ole linjassa EU:n liikennestrategian kanssa. Suomen tulisi tarkastella uudelleen liikennepolitiikkaansa ja ottaa huomioon EU:n tavoitteet. Tämä voisi johtaa merkittäviin kustannussäästöihin ja edistää kestävää kehitystä.

EU haluaa liikennejärjestelmästä “raatorehellisyyttä” Ministeri Ranteen haastattelu julkaistiin tämän päivän hesarissa. Sivu 10 | 9.8.2024 | Helsingin Sanomat (hs.fi) Odotan tätä kuvitteellista ministeri Ranteen haastattelua… (uusisuomi.fi)

Hallitusohjelmien muutostarpeet : Orbanin ja Orpon vertailu   Suomi ja Unkari kohtaavat saman haasteen: EU:n säännökset ja yleinen kehitys vaativat hallituksilta muutoksia hallitusohjelman politiikkaan . Orbanin ongelma on… (uusisuomi.fi)

Länsiratahanke, jäänne  vihreän siirtymätoteutuksen puutteellisesta hallinnasta ?   Länsirata hanke puhuttaa .  Ministereitä myöden. Paine kasvaa ja Turun ratahanke joudutaan ilman muuta lakkauttamaan. +++ Se mitä sen jälkeen;… (uusisuomi.fi)