Väyläviraston 5.3.2024 julkisuuteen tuomat kolmen ”liikennemuodon” kokonaiskuvaraportit vuodelta 2023

Otsikon selvennys 
Liikennemuoto otsikossa lainausmerkeissä, koska raporteissa käsiteltyjä EU ssa käytössä olevia  liikennemuotoja on neljä,  väylävirastolla otsikkoja ja raportteja on vain kolme,  koska Suomen liikenne hallinto toimii systemaattisesti EU direktiivien vastaisesti yhdistämällä Suomessa sisävesi ja meriliikenteet yhdeksi vesiliikenteeksi ja käsittelee kahta liikennemuotoa yhtenäisillä toisen-eli  meriliikenteen tutkimuksilla ja tavoitteilla.
+++
Väylävirasto toi  5.3.2024 julkisuuteen nettisivuilleen marraskuussa 2023 päivitetyt kolme raportti joita se väittää  liikennejärjestelmän liikenne verkkojen  kokonaiskuviksi
Maaliikenteen puolelta : erilliset

Raideliikennettä koskeva     Rataverkon kokonaiskuva (doria.fi)

ja Maantieliikennettä koskeva Valtion tieverkon kokonaiskuva – Doria
Vesiliikenteen yhdistetty kaksi liikennemuotoa käsittävä meriliikenteen ja sisävesiliikenteen raportti kokonaiskuvaksi.
++++
Tuli mieleen erään tunnetun koomikon sanat :
”Nasse setä on vihainen ,erittäin vihainen…..”
olin ilmeisesti aivan ihan yhtä vihainen kuin Nasse setä – jopa niin vihainen, että laitoin  emailin kyseisen vesiliikenne raporttien tekijöille:
quote ( kuvia lisätty tähän tässä  julkistettuun,   viestin lähettämisen jälkeen niin, että  asiantuntijoille ”itsestään selvyydet” selviävät niille, jotka ole asiasta ennen kuulleet  ) :
Arvoisat ”Valtion vesiväyläverkon kokonaiskuva” raportin tekijät 
 
cc Liikenneministeri
cc Eduskunnan liikennevaliokunnan jäsenet ja varajäsenet
cc Järvi Suomen vesiliikenne vaikutus alueen maakunta johtajat ja liikennesuunnittelusta vastaavat
 
viite:    Raporttinne no 74/2023   vj_2023-74_978-952-405-116-3 (doria.fi)
Suomen Sisävesiliitto ry  on perustamisestaan alkaen edellyttänyt STRATEGIA – www.sisavesiliitto.fi,  että Suomen tulisi aloittaa sisävesiliikenteen itsenäinen oma tutkimustoiminta sen omien vahvuuksien esiintuomiseksi  omana liikennemuotonaan. Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi
Muutos tarkoittaisi ensisijaisesti sitä , että Tutkimusten ja EU sopimusten mukaisesti eriytetään vesiliikenne kahdeksi omaksi itsenäiseksi,  EU ssa käytössä olevan mallin mukaiseksi liikennemuoto kokonaisuudeksi  Mobility and transport – European Commission (europa.eu).
joilla on sekä erilaiset tavoitteet että kalusto optimaalisen tuloksen saavuttamisiin.
Joissain tapauksissa ristikkäisten/ päällekkäisten toimintamalli valintojen takia nämäkin kaksi liikennemuotoa  joutuvat jopa kilpailu asetelmaan keskenään.  Kuten esim. juuri tällä hetkellä  Itä Suomi liikenne järjestelmää koskevilla  valinnoissa eduskunnan liikennevaliokunnassa pohditaan  LiVP 7/2024 vp – Pöytäkirja [PDF] (eduskunta.fi)  kohta 5.
Mikäli muutos liikennemuotovalintojen suhteen siirtymä toteutettaisiin EU malliin Suomen nykymenettelyistä, niin  tutkijoitten , suunnittelijoiden , päättäjien ,median ja asiasta kiinnostuneiden olisi selkeästi helpompaa  seurata kokonaisuutena Suomen yksittäisten liikennemuotojen osalta liikennejärjestelmä suunnittelua  ja  EU ssa   sovittujen liikennemuoto jakojen – Suomen liikennejärjestelmä kehittämisen toteutuksessa huomioitujen liikennemuoto vaihtoehtojen toteutusta , nyt kahden yhdistetyn tutkimuksen ja raportoinnin sijaan  Transport modes – European Commission (europa.eu)
Tällä hetkellä Suomen vesiliikenne järjestelmän suunnittelu- mukaan lukien väyläviraston raportti 74/2023  on hieman ”sottuinen ” jopa hämärä kokonaisuus ,  koska tätä jakoa vesiliikenteen osalta ei ole tehty vaan sisävesiliikenne kokonaisuutta tutkitaan, arvioidaan ja sovelletaan pelkästään meriliikenne tavoitteisesti sisävesien ”kehittämistavoite väylä osioissa. ” .
Suomen sisävesiväylien suunnittelussa ja arvioinneissa  on systemaattisesti jätetty kahden suuren  sisävesi alueen käyttöön otto arvioimatta,  tarkoittaen selkeää   EU liikennestrategian ,EU  TEN_T verkko rakentamisen ja jo vuonna 1992 annetun Intermodaali direktiivin vastaista päätöksen tekoa ja  toimintaa.
Suomessa  on otettu käyttöön vesiliikenteen yleisnimitys ja mitta,  sen toteuttaminen on jätetty pelkän meriliikenteen tutkimisen ja tavoitteiden varaan.
  Sisävesiliikenteen omia vahvuuksia ja vaihtoehtoja ei ole huomioitu sitten vuoden 1990 jolloin ensimmäinen EU tavoitteita vastaan tehty päätös siirtää sisävesialueen laivaliikennettä raiteille ja tuetulle rekka liikenteelle eduskunnassa tehtiin. Jopa vihreä puolue sitä vastusti.  Professori kansanedustaja -Erkki ”Susi” Pulliainen Saimaan liikennerajoituksista-1990  :   ”Siperian tiikerin rauhoitus Suomessa” (uusisuomi.fi)
päätös tarkoitti sen aloittamista,  että liikennejärjestelmän kehittämispäätöksiin päästettiin vahvat lobbarit sanelemaan omia tarkoitusperiään.  Uolevi Raade ja Saimaan kanava (uusisuomi.fi)
Tämä malli vietiin huippuunsa vuonna 2007 metsäteollisuuden havitteleman liikennejärjestelmä mallilla aikaan saadun raaka aine hankinta monopolin hyväksynnällä .  sivu 6 2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi)
Lobbareiden ajama tavoite , sitten vuonna 2010 oli jalostunut siihen , että koko sisävesiliikenne omana itsenäisenä  liikennemuotonaan hävitettiin liikennerevoluutiossa nimen vesiliikenne alle sekä hallinnon että tutkimuksen uusien organisaatiomallien, aluejakojen ja tavoitteiden rajausten avulla.  Liikennerevoluutio – Sitra, ja Brahea-keskus | Turun yliopisto (utu.fi)
 Sisävesiliikenne vaihtoehdon jäädessä pelkän Saimaan syvävesiväylän liikenteelle -kuten raportissa 74/2023 on tehty.  Josta on huomioitava,  että mainituilla hallinnon toteuttamilla rajauksilla  otetaan vain noin 10% koko Järvi Suomen sisävesiliikenteen laivarahti liikenteeseen kelpoisista sisävesiväylistä käyttöön.
 
EU tavoitteisesti pyritään vähentämään niin liikenteen ulkoisia kustannuksia juuri siirtämällä raskasta maantieliikenne volyymiä sisävesiliikenteeseen  (Suomessa tällä hetkellä liikenteen ulkoiset kulut ovat  yli 7 miljardia/vuosi-joista 96% maantieliikenteestä ,jossa raskaan liikenteen osuus 40+% )   -jota EU tavoitteet pyrkivät puolittamaan sisävesiliikenteen ollessa yksi suurimpia kehityskohteita tämän suunnitelman mm intermodaali liikennteen avulla  toteuttamisiin.
Vesiliikenne otsikkoisessa raportoinnissa paistaa sisävesiliikenteen osuuden verhoilu merikokonaisuus tavoitteiden ja vesiliikenne sanan taakse.  .
Suomen termipankin sivustolla Oikeustiede:merenkulku – Tieteen termipankki  ”
 
Määritelmä merenkululla tarkoitetaan yleismääritelmän mukaisesti meri- ja sisävesialueilla tapahtuvaa laivaliikennettä ”
Suomen Sisävesiliitto on vedonnut vuosikausia sen puolesta, että Suomeen tehtäisiin harjoitetun liikennerevoluutio politiikan edellyttämän neljän liikennemuoto raportointi otsikkojen  sijaan viisi.
Ensimmäinen tehtävä olisi luoda koko vesiliikenteen haluttu strategia.vesiliikennestrategia-2014.pdf (sisavesi.fi)  jonka avulla jaettaisiin selkeästi kahteen eri liikennemuotoon,
Jossa lopetettaisiin pelkän meriliikenteen ehdoilla toteutettu liikennejärjestelmä kehittäminen Suomen meriliikennestrategia 2014–2022 – Valto (bing.com)     , joissa sisävesiliikenteen jopa väylämitoitukset määritetään pelkästään meriliikenteen ehdoilla.
Voimassa oleva suunnitelman   .Meriklusterin Strateginen tutkimusagenda 2017-2025 (bing.com)   vaihtoehtona on kaksi totaalisesti erillistä strategiaa omat  klusteristrategiansa molemmille : sisävesiliikenteelle  ja meriliikenteelle  :
Eduskunnan talousvaliokunnalle vuonna 2013 ehdotetun mukaisesti. TALOUSVALIOKUNTA-0730-8.02.2013.pdf (sisavesi.fi)
Voidaanko ja miten pitkään tässä talous  ja liikennepoliittisessa tilanteessa hyväksyä, että  valituilla poliittisilla ”liikennerevoluutio menetelmillä , ottamatta Suomen 8000 km sisävesi väylästön antamia mahdollisuuksia  mukaan,  maamme sisävesien rahtilaiva liikenne saatu erittäin heikkoon tilaan.
 Lopullisen kuolin iskun antoi Venäjän hyökkäysota Ukrainaan .
  Vuodesta  2022 alkaen rahtilaiva liikenne käytännössä loppui koko Järvi Suomen alueelta .
Se on vahinko ja suuri tappio Suomelle.
Vielä vuonna 2008, vuonna 2010  lakkautetussa MKH:ssa vielä suunniteltiin intermodaali liikenteen kehittämistä  Sisävesiliikenne ja –väylät näkymät ja mahdollisuudet (sisavesi.fi),   mutta niistä suunnitelmista luovuttiin liikennerevoluution toteuttamisilla vuonna 2010.
Mielenkiintoista on aikajana ,  Suomi siirtyi eduskunnan hyväksynnällä , vuotta ennen EU liikennestrategian voimaantuloa , toteuttamaan  puutteellisesti EU tavoitteita – erityisesti raskaan liikenteen siirtoja edellyttävissä osioissa harvinaisen systemaattisesti vuonna 1990 aloitetun linjan mukaista toimintaa jatkaen.  :  Vuonna 2010 LVM:n ja Sitran aloittaman ja edelleen käynnissä olevan toteutuksen :  Liikennerevoluution  –  mahalaskun merkit ? (uusisuomi.fi)
+++
POHDINTAA 
Voisiko sisävesiliikenne strategia tarpeen määrittelyssä auttaa seuraavat pohdinnat siitä,  voidaanko meriliikenne perusteisesti jatkaa sisävesien ylläpitoa ,arviointia ja kehittämistä Suomen liikenne järjestelmän saattamisessa EU
Mitä  infralle voi  tapahtua mikäli meriliikenne perusteisi arvioidaan sisävesiliikenteen kauppamerenkulun väyliä 
 
Infrastruktuuri: Meriliikenteessä keskitytään suuriin satamiin ja merireitteihin, kun taas sisävesiliikenteessä keskitytään sisävesiväyliin ja pienempiin satamiin ja uusimmilla lähimeri/sisävesiliikenteen aluksilla, rekan peruutukseen soveltuvat  , 2,5 metrin syväydellä kulkeville laivoille, pelkät  laiturit riittävät kontti liikenteen optimaaliseen suorittamiseen ympärivuotisessa sisävesiliikenteessä  viite : VTT raportti 37/72/2009
Kysymys :  Raportin sivu 13 :
Sisävesiliikenne Infra ja nykylaivatekniset uutuudet: 
Voidaanko katsoa että pelkkä Vuoksen vesistön alue vastaa  kauppamerenkulun väylästön maksimaaliseen  sisävesiliikenne käyttöön kehitettyjä uusia laivamalleja, joilla voitaisiin  toteuttaa kolmella päävesistöllä yli 7000km  Järvi Suomen alueella,
Sisävesiliikenne väylät, EU direktiivit ja vuoden 2011 liikennestrategia vs Suomen liikennerevoluutio 2010
EU direktiivissä  92/106 ety edellytettyjä  intermodaali liikenteen vaatimuksia , suunnittelemalla ja pitkän aikavälin  rakentamisilla vuonna 1997 sovitun TEN_T verkoston  sisävesiliikenteelle edellytetty raskaan maantieliikenne volyymien siirtovaatimus ja alueellinen saavutettavuus  sen sijaan että tyytyisimme nykytilaan jossa intermodaali liikennettä ei sisävesillä ole lainkaan josta syystä  koko Järvi Suomi erityisesti itä suomi on todella alueellisessa liikennemotissa
Järvi Suomen aluekehittäminen ja tavaraliikenne kustannukset ilman sisävesiliikenteen hyödyntämistä 
 josta puuttuu EU ssa sovittujen perussisävesiliikenneväylien hyötykäyttö  :    Vesitiet jopa viisi edullisempi -Navigator Magazine   tuloksena rannikkosatamien selkeä takamaa asema tulevaisuuden investoinneista kilpailussa alueellisesti , heti ”kättelyssä” karsinta sarjaa joutuminen Akkuteollisuuden Kiina – buumi ja liikenne inframme tietoisesti rakennettu ”coastal power” vs Järvi Suomi (uusisuomi.fi)
linkkejä
josta kaikesta johtuen aluehallinto on jättänyt kaiken liikennemaantiedon ja sisävesiliikenne vaihtoehtoisen intermodaali liikennemallin käsittelemättä omissa ”Liikenne 12 ” perustuvissa malleissaan.
Vaikka Liikenne 12 ja Orpon hallitus ohjelma pitävät sisällään selkeitä virheellisiä tietoja juuri sisävesiliikenteestä, mikään instanssi ei niitä nosta korjattavaksi.-Koska eduskunta on hyväksynyt
virkamies toiminnan Suomen lakien mukaisesti toimittavaksi vastoin EU tavoitteiden huomioimista.
Suomen maakunnat kartta
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

Merikapteeni, EMLog, Pyhtäällä asuva eläkeläinen jne....

Kokemusta eläkepäivien viettoon hankitun laivapäällikkö tehtävien lisäksi mm.

Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelusta hankinnasta kuljetuksista ja logistiikan johtamisesta,

Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johdosta

Öljyporausalusten suunnittelusta, niiden rakentamisten telakka aikaisesta valvonnasta sekä yleissatamien satamasuunnittelu toiminnoista.

Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen aloituksen johtaminen Suomessa.

Sisävesiliikenne logistiikan, intermodaali liikenteen ja EU liikennestrategian tutkimisista

Suomalaisen jäissä kulkevan, itselastaavien sisävesi-itämeri mallisuojatun kontti ja bulk laivamallien kehittäjän töistä www.sisävesi.fi

Ja vuonna 2020 perustetun Sisävesiliiton asiamies www.sisavesiliitto.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu