Väyläviraston pääjohtajan uutiskirje 19.09.2024

Suomen EU-tavoitteista poikkeavaa liikennepolitiikkaa

Väyläviraston pääjohtajan uutiskirje 19.09.2024  Väylien korjausvelan purkamisessa on nyt oikea suunta (creamailer.fi)      osoittaa selkeästi Suomen EU-tavoitteista poikkeavan ja erityisesti  rekkaliikenteen kehittämisessä EU-tavoitteiden vastakkaisen kehittämissuunnan.

Tämä näkyy sekä investointien liikennemuotokohtaisissa valinnoissa, että EU:lta haettavien rahoitusten kohdistamisessa pelkästään raide-, maantie- ja meriliikenteisiin

Näillä valituilla toimilla vahvistetaan liikennerevoluutiossa eduskunnan vuonna 2010 Suomen lainsäädäntään  hyväksymää  “Suomi on Saari” -liikennemallia, jossa Järvi-Suomen alue on jätetty rannikkojen liikenteellisiksi takamaiksi, josta lopetettiin Järvi Suomen merenkulkupiiri joka huolehti vuoteen 2006 saakka sisävesiliikenteen ajanmukaisesta kehittämisestä.

Huomionarvoisaa on, että eduskunta on aloittanut liikennerevoluution ”vastaiskun” keväällä 2024 , ottamalla aiemmin valitun linjan vastaisen ensimmäisen askeleen, jossa edellytetään tutkimuksista ja suunnittelusta poisjätettyjen sisävesiliikenteen mahdollisuuksien perusteellista tutkimista.

LiVL 5/2024 vp (eduskunta.fi) perustelut kohta 4

Huomiot kirjeen yksityiskohdista

1) Sisävesiliikenteen EU-tavoitteet ja TEN-T-verkkojen rakentamisen laiminlyönti

EU:n liikennestrategian mukaisesti vuodelta 2011, sisävesiliikenteen kehittäminen on olennainen osa liikennemuotojen siirtoa maanteiltä vesille ja raiteille.

Suomessa sisävesiliikenteen potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi, mikä näkyy TEN-T-verkkojen rakentamisen laiminlyönnissä. On tärkeää, että sisävesiliikenteen kehittäminen aloitetaan , jotta EU liikennestrategia tavoitteet voidaan saavuttaa.

jossa kolmen vesistön avulla saavutettava alueellinen saavutettavuus on EU ssa sovitun liikennestrategian kulmakivi joka on heitetty Suomessa pois. Totaalisesti,   lisätietoa blogissani :  .Tietoon perustuvan liikennepoliittisten päätösten teon näkyvistä ongelmista Suomessa? | Uusi Suomi Puheenvuoro

2) EU:n liikennestrategian vuodelta 2011 rekkaliikenteen volyymien siirto tavoitteiden laiminlyönti

EU:n liikennestrategian tavoitteena on siirtää merkittävä osa rekkaliikenteestä vesille ja raiteille. Suomessa tämä tavoite on jäänyt toteutumatta, mikä näkyy maanteiden ylikuormituksena ja ympäristöhaittoina.

Olisi tärkeää, että liikennesuunnittelussa otetaan huomioon nämä tavoitteet ja tehdään tarvittavat investointi suunnitelmat

3) Intermodaaliliikenne direktiivin 92/106 laiminlyönti

Intermodaaliliikenne  direktiivi 92/106 edellyttää, että eri liikennemuodot integroidaan tehokkaasti

Suomessa tämä direktiivi on jäänyt huomioimatta liikennesuunnittelussa, mikä heikentää liikennejärjestelmän tehokkuutta ja kestävyyttä.

Olisi  tärkeää, että direktiivin vaatimukset otetaan huomioon ja toteutetaan käytännössä.

Meillä kotimaan liikenteen osalta toteutetaan multimodaali liikenteen peruskaavaa jossa sataman ja lähtöpaikan välille optimoidaan Suomi on Saari liikennemallin mukaisesti rekka ja raide kuljetukset ,  ilman EU tavoitteista EU:n sisäisen liikenteen huomioimista, jossa sisävesiliikenteen väylästön käyttö ,mukaanluettuna suoralaivaus mahdollisuuksien tutkiminen Järvi Suomen ja Euroopan jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä, tulisi huomioida kaikessa liikenne järjestelmä tutkimuksissa ja  suunnittelussa.

4) Korjausvelan tuottaminen Sisävesiliikenne väylästölle (8000 km ) on laiminlyöty,

Yllämainitun kolmen EU asettaman tavoitteen suhteen on jätetty sisävesiliikenteeseen sopivasta vesistöstämme (yht 8000 km)  ja niiden yhteisestä TEN_T liikenneverkosta korjausvelka arvioit tuottamatta.

Suomessa kysymys on kulminoitunut ja johtanut  siihen, että merenkulun tutkimus ja Suomen viranomaiset ovat voineet toteuttaa eduskunnan hyväksymänä liikennerevoluutiota, ilman sisävesiliikenteen vaikutus arviointeja EU tavoitteisesti.  Tarkoittaa että Suomen lakia liikennejärjestelmä toteuttamisesta on voitu toteuttaa ilman viitteitä ja vaikutus arvio menettelyjä  EU tavoitteiseen  lainsäädäntään    liikennestrategian toteuttamisissa.

Olemme tilanteessa jossa korjausvelka määritystäkin tulkitaan em puutteellisten Suomi on Saari liikennemalli- tavoitteiden valossa .määritelmässä on vesiväylät mukana muttei toteutuksessa ,koska väyläluokitukset ovat annetut asetuksella niin että 90% sisävesiliikenteen ympärivuotiseen toimintaa on voitu jättää  kauppamerenkulun väyliin -ja siten vaikutus arviointeihin ja kehittämistavoitteisiin , ja nyt korjausvelka arvioihin mukaan ottamatta.

”Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen
ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.”

Microsoft Word – LTS 44-2017_Liikenneväylien korjausvelka_6.9.2017 (doria.fi)

Väyläviraston julkaiseman kirjeen mukaan korjausvelka on merkittävä haaste.

Rataverkon korjausvelka on 1,5 miljardia euroa (= 250 000 euroa/ km )  ja

Maantieverkon 2,6 miljardia  euroa.  ( = 37 142 euroa/km )

ja

Sisävesiliikenteen väylästön korjausvelka  0 euroa 

On tärkeää, että myös sisävesiliikenteen väylästö huomioidaan korjausvelan vähentämisessä niin että EU ssa sovitut liikennestrategia tavoitteet voidaan toteuttaa  ja optimoida valtion kulut eri liikennemuotojen parhaalla yhteiskäytöllä. Nyt sitä ei ole toteutettu lainkaan. vaan on keskitytty sekä raiteiden että rekka liikenteen kalleimpiin vaihtoehtoihin. Korjauksissa raiteille.  Ja tavaraliikenteen kuljetusvalinnoissa maanteille.

5) EU:ssa hyväksytyn liikenne strategian kehittämistavoitteiden vastainen Investointiohjelma

Vaalitettavasti voidaan havaita että Väyläviraston investointiohjelmassa sisävesiliikenteen kehittämiseen ei ole varattu lainkaan rahoitusta.

Tämä on merkittävä puute, joka heikentää sisävesiliikenteen kehittämismahdollisuuksia.

Olisi tärkeää, että investointiohjelmassa huomioidaan myös sisävesiliikenteen tarpeet ja varataan riittävästi rahoitusta sen kehittämiseen EU tavoitteisesti jäsenvaltiossa jossa sisävesiväylästön tiheys on lähes Hollannin tasoa ja ympärivuotinen käyttö matalalla vesillä on VTT:n mukaan täysin mahdollista.  Ongelma on että valtio ei ole noteeranntu em faktoja .

Sisävesien kehittämisen sen omien vahvuuksien sijasta aloitettiin vuonna 2010 ,liikennerevoluution mahdollistamilla toimilla: yhdistämällä sisävesi ja meriliikenne ja asettaa valtion viralliseksi tavoitteeksi kehittää sisävesiä meriliikenne tutkimuksilla  ja tiedoilla,  ilman sisävesiliikenteen jatkuvaa tutkimista ja kehittämistä kansainvälisesti tunnustetuin menetelmin  EU tavoitteiden toteuttamisiksi.