Yle: Kuljetusala kärsii poikkeuksellisesta kalustopulasta! – onko vaihtoehtoja…?

Yle tänään 22.09.2022 :   Kuljetusala kärsii poikkeuksellisesta kalustopulasta – kuorma-autoa saa odottaa liki vuoden, perävaunun saattaa saada vasta 2024 (yle.fi)

Artikkelin kommenteissa todetaan:

”Tämä ala kun kyykkää, niin ei ole mitään missään eikä mikään toimi.”

Ihan oikein arveltu.

Artikkelissa tosin käsitellään ainoastaan rekka liikennettä.

HUOMIOT

1 Rekka autoilu

ei yksin ole vastuuta maamme kuljetusalasta koska se on vain yksi kuljetusalan viidestä liikennemuodosta.

Eri liikennemuotojen optimaaliseksi kehittämistavoitteiksi EU ssa on tehty paljon työtä ja direktiivejä, alkaen ensimmäisestä multimodaali liikenteen suunnittelu direktiivistä vuodelta 1997. jossa edellytettiin liikenneverkkojen TEN_T suunnittelua ja rakentamista liikenteen eurooppalaisen sujuvuuden edistämiseksi. Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T – Väylävirasto (vayla.fi)

perustuen seuraaviin faktoihin

Poltto aine kustannukset

päästöt

liikenteen ulkoiset kustannukset

Tosin tuossa Suomen väyläviraston kuvauksessa edelleen väitetään Saimaan alueen olevan ydinverkon osa, vaikka se on/ jo muutettu/muutosprosessi hyväksytty eduskunnassa ?/  alueellisen kattavuuden sisävesiliikenne verkoksi.  Tarkoittaa että meillä ei Suomessa ole lainkaan sisävesien liikenteelle toimivaa ydinverkko yhteyttä Euroopan muihin sisävesi verkkoihin saati sitten sisävesiltä rannikolle

Koska Suomessa vain osaa EU liikenne strategia tavoitteista on noudatettu ja osaa ei.

Maantieliikenne alan EU tavoite

on jätetty Suomessa tosia-asiallisesti totaalisesti tavoittelematta, vaikka EU liikennestrategiaa tulisi toteuttaa, samalla kun kansallisista valtakunnan tason liikennejärjestelmä suunnitelmista päätetään. tästä on perussopimus olemassa, jota EU tilintarkastus tuomioistuin tulkitsee näin :

Tarkoittaa että Suomessa ei ole noudatettu tavoitetta raskaan maantieliikenne volyymien siirroista raide ja vesiliikenteeseen lainkaan.,

Toteuttamatta jättäminen on mahdollistanut maamme viimeisen 25 vuoden aikana rekka liikenteen ylimitoituksen, mikä ilmenee ylisuurena rekka liikenteen tarpeena.

Sen seurauksia ovat juuri – tässä maailman tilanteessa – mm Yle artikkelissa mainitut seikat kuten ylisuuresta rekka autoilusta aiheutuvien kustannusten lisäksi muut teollisuuden vaarat ja ongelmat….

+++

Mikäli valtakuntamme liikennesuunnittelussa

olisi otettu huomioon kaikki viisi liikennemuotoa niin rekka liikenteemme pääpaino olisi alueellisen ja paikallisen liikenteen suoritukset ei -suuret valtakunnan rekka liikenteen hubeihin ja kansainvälisenkontti liikenteeseen keskittyneiden ketjujen kanssa kilpailu.   Koska suora laivaliikenne Euroopasta kykenisi tuomaan kontit ja lastit alueellisiin lähilaitureihin, joista laivan ja rekan suoralla yhteistyöllä -ilman kalliita terminalia ja laivaus käsittelyjä – sisävesi-itämeri laivojen omilla laitteilla tapahtuvilla lastinkäsittelyillä – matkat alueellisiin loppukäyttäjiin voidaan lyhentää ja optimoida.  Ja EU ssa asetettu tavoite siirtää maantieliikenne volyymejä voidaan toteuttaa.

+++

Kun EU liikennestrategia tavoite

on että 50% raskaasta kuljetuksista siirrettäisiin raide ja vesiliikenteeseen. Tarkoituksen toteuttamiseksi tulisi ottaa maamme liikkenne maantietomme- ja siinä olevien sisävesien 8000 km väylät ja Järvi Suomen laaja vesialue  huomioon .  Ne  mahdollistaisivat kyseiset siirrot ja laivatekniikkahan meillä on VTT>:n mukaan siirtoihin ja sisävesien ympärivuotiseen käyttöön olemassa.


Poliittinen lobbaus raide ja maantieliikenteen puolesta on estänyt EU tavoitteiden toteuttamisen.

Muutokseen tarvittaisiin  –

EU liikennestrategia tavoite vuodelta 2011 toteutukseen kaikilta osin, jotta saada raskasta maantieliikenne volyymiä siirrettyä minimissään 50% raiteille ja vesiliikenteeseen, ilmasto energia tavoitteisesti kestävän kehityksen mukaiseen tavaraliikenteeseen pyrittäessä.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi jo vuonna 1997 aloitettiin multimodaali direktiivien toteuttaminen ns TEN_T liikenneverkkojen rakentamisilla optimointi eri liikennemuotojen välillä piti tehdä niin alueellisen saavutettavuuden kuin EU jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä.

Meillä tähän alueellisen saavutettavuuden toteuttamisiksi nimettiin ja sovittiin vuoteen 2050 mennessä rakennettavan EU tuella maantie, raide, ilma ja meriliikenteiden kotimaan liikenneverkot satamat ja lentokentät vuonna 1997 ja siinä on pysytty. Nyt EU on muuttanut kuitenkin Saimaan alueelliseksi liikenneverkoksi.

Valtio on kuitenkin suuressa viisaudessaan jätti alueellisen saavutettavuuden liikenneverkko toteuttamisista yhden EU ssa sovituista alueellisen kattavuuden liikenneverkoista suunnitteluista ja toteuttamisista pois – eli otti ainoastaan noin 10% mukaan maamme 8000km sisävesiväylästöstä.

Jäsenvaltioiden väliseen ja EU jäsenmaiden ulkopuoliseen liikenteeseen, liikennestrategian mukaisesti aloitettiin toteuttamaan alueellisen kattavuuden liikenneverkosta koottavasta liikenteestä mahdollistettavaa-  ydinverkko liikennettä .  Tämä ydinverkko verkko käsitti -poiketen Suomen alueelliseen verkkoon poisjättämän sisävesiliikenteen myös meillä

                       

 

Venäjän hyökkäysota muutti tilanteen.

Kaikki EU ydinliikenneverkko yhteydet Venäjään katkaistiin ja rajoille saakka suunnitellut ydinverkko yhteysrakentamiset, jotka olivat jo valmiina tai olisivat valmistuneet suunnitellusti valmiiksi vuoteen 2030 mennessä, statukset muutettiin jäsenvaltioiden sisäisten alueiden kattavaksi liikenneverkoiksi.

Suomessa tämä koski erityisesti sisävesiliikennettä, jossa Saimaan ydinverkoksi nimetty sisävesiliikenneväylästö muutettiin valtakunnan sisäiseksi alueellisen kattavan verkon Saimaan alueeksi.

              

Nyt tuli   vaan eteen sellainen harmittava pikku yksityiskohta.

Se, että meillä on kaksi muuta Järvi Suomen suurta sisävesialuetta, joita ei ole yhdistetty TEN_T alueelliseksi sisävesiliikenne verkoksi,  koska niin ei ole poliittisesti haluttu tehdä vuonna 1997 .

Kymi joen ja Kokemäen joen vesistöjä ei valtion liikennejärjestelmä opin mukaisesti normiteta kauppamerenkulkuun soveltuviksi alueiksi.

Siksi niitä ole nimetty lainkaan Suomen alueellisesti kattavaan sisävesiliikenne verkkoon, koska vuonna 1997 Suomen valtio ei katsonut sisävesien alueellista liikenteen kehittämistä tarpeelliseksi, ja ainoastaan Järvi Suomen yhden alueen EU liikennettä pienaluksilla tahdottiin kehitettävän meriliikenne vaatimusten mukaisesti ainoastaan meriyhteyden omaavalla sisävesialueella laivoilla ei alle 4,35 metrin syväyden väyliä ja laivoja jotka eivät täyttäneet meriliikenne luokitusta hyväksytty väyläylläpitoon eikä laivainnovaatio tukiin ….Käytännössä päätökset johtivat sisävesiliikenteen näivettämiseen Päijanne Keitele  Kymi ja Kokemäen joen alueilla

+´++

Muuhun liikenteeseen valtakunnan tasolla toteutettiin 25 vuotta ns Suomi on Saari liikennemallia, jossa pelkästään maantie ja raideliikenteellä suoritetaan kaikki tavaraliikenne.  Liikenne ja viestintäministeriön budjetit ovat hyvä esimerkki raide ja maantieliikenteiden ”saavuttamista eduista” 95% budjetin infra rahoituksesta kohdistetaan edelleen raiteille ja maanteille.  + raideliikenteeseen suunnitellut ja osittain aloitetut valtionyhtiöiden 50–100 miljardin erillisväylähankkeet….

+++

Nyt EU sopimukset ja säännökset – 25 vuotta niiden solmimisen jälkeen – asettaa Suomen valtion tekemän päätöksen kyseenalaiseksi, ja kieltämättä täysin uuteen ja sanoisinko välttämättömään Eu liikennestrategian uudelleen arviointiin.  Arvioinnin kohde on se mitä EU liikennestrategialla voidaan saavuttaa, mikäli sitä toteutettaisiin kaikilla viidellä liikennemuodolla myös Suomessa.

+++

Suuri kysymys, mikä on edelleen LVM: ssä auki ja siten  myös vailla eduskunnassa vahvistettua tutkimusta ja vastausta.

Mitä voitetaan, mitä maksaa, jos puolet raskaan liikenteemme volyymistä siirretään EU tavoitteisesti raide ja  -erityisesti , ja miten sisävesiliikenteen huomioiminen vaikuttaisi muiden liikennemuotojen EU liikennestrategian mukaisesti toteutettavan liikenne järjestelmästä ja liikenteestä aiheutuviin valtion muihin kustannuksiin ja ilmasto tavoitteiden toteuttamisissa niin liikenteen kuin energia kulutuksen suhteen.,.,.?

+2
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu