Onko jatkuva suorittaminen tehnyt meistä levottomia?

Olen siivoamassa sähköpostiani, siellä on vanhoja ja jo unohtuneita  viestejä yli  vuosikymmenen takaa. Olin yllättynyt lukiessani viestejä, miten kiire ihmisillä jo silloin  oli! Monilla oli koko ajan niin paljon  hoidettavia asioita etteivät he ehtineet tavata tai nähdä, jos asia oli sen luonteinen. Asiat  varmaankin hoidettiin suuremmaksi osaksi sähköpostien välityksellä ja maapostin käyttäminen alkoi hiljalleen vähetä. Ihmiset suorittivat elämää ja suoritamme sitä yhä, kiire tuntuu vain lisääntyneen. Olisiko meillä pysähtymisen paikka? Osa ihmisistä viettää päivänsä yksinään mitään tekemättä, vain älylaitteet seuranaan. Meidän on täysin  turha ihmetellä miksi kansamme ei lisäänny ja miksi mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Miksi taloutemme pitäisi nousta kun me uuvumme markkinavoimien alle? Kaikki eivät jaksa työskennellä työelämän yhä vaativammaksi käyvien  tulostavoitteiden alla. Tarvitsemmeko  sitä  kaikkea tavaramäärää  mitä meille jatkuvasti tarjotaan? Kuvitellaanko meidän  tulevan onnellisemmaksi, kun omistamme enemmän? Meidät on harhautettu uskomaan että talouden nousu luo hyvinvointia. Jokaisen meistä pitäisi  pysähtyä miettimään, miten me voisimme paremmin. Esimerkkejä löytyy monia, television  kiinni pitäminen iltaisin, se on useammassa kodissa auki vaikkei sitä kukaan edes katso. Television sijaista voisimme kuunnella mieltä  rauhoittavaa musiikkia. On monia muitakin asioita, jotka  ovat vain unohtuneet kaiken suorittamisen keskellä. Yksinkertaisesti yhteiseen ruokapöytään istuminen arjen keskellä olisi luksusta. Sekin on täysin unohtunut taito mikrojen, valmis-, ja noutoruokien keskellä. Otetaan elämä takaisin omiin käsiimme, lapsemmekin siitä varmasti ilahtuisivat.