Lapsemme tarvitsevat meitä enemmän kuin koskaan!

Me tarvitsemme toisiamme, nyt vielä enemmän kuin koskaan,  ketään ei saa jättää yksin. Ukrainan sota sai ihmiset liikkeelle, Toisiamme on autettava,  varsinkin avuttomia ja viattomia lapsiamme. Elämme suurten muutosten aikaa.  On kehiteltävä uusia tapoja ihmisten elämänilon ja toisiimme luottamuksen  takaisin saamikseksi. Meidän on vaan  kohdattava toisemme, sen sijaan että kyyhötämme tietokoneiden ja älypuhelinten viedessä meitä yhä kauemmaksi toisistamme. Vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa ei korvaa mikään. Lapsemme kasvavat yhä teknillistyvämmässä maailmassa. Meidän tulee opettaa heille taitoja,  jotta he selviäisivät myös kasvokkain tapahtuvassa  vuorovaikutuksessa. Monet vanhemmat ovat  hukassa, kun lapsille on tarjolla niin monenlaisia houkutuksia. Kaikista tärkein on kuitenkin läheisen antama lämpö ja rakkaus. Lapsemme eivät tarvitse jatkuvasti virikkeitä ja elämyksiä ympärilleen. Lapsemme tarvitsevat  vain syliä ja tunteen siitä että heitä rakastetaan, heidät hyväksytään sellaisina kun he ovat, ehdoitta. Lapsemme ovat tulevaisuuden aikuisia,  meidän on annettava heidän olla lapsia. Heidän on annettava  kokea auringon lämpö ja sade kasvoillaan, lastemme on saatava kuulla lintujen laulua. Lastemme tulee saada kokea luonnon pyhä kosketus, virtaavan veden lumo. Lastemme tulee saada yhteys kaikkeen ympärillämme olevaan. Me olemme osa luontoa ja meidän on kunnioitettava sen koskemattomuutta. Antakaamme lapsillemme tulevaisuus, silloin annamme heille sen kaikkein tärkeimmän, toivon siitä että elämä jatkuu. Muuta he eivät tarvitse.