Muistin kanssa kamppailevilta ei viedä toimintakykyä

Liian monet muistinsa kanssa kamppailevat ihmiset ovat tekemistä vailla. Näille ihmisille ei  ole  hyväksi  että he viettävät aikansa  päivästä toiseen mitään tekemättä. Muistisairaat ihmiset ovat tulleet  keskuuteemme, jääneet kulkemaan rinnallemme. Kuka tahansa meistä voi sairastua  tuohon hitaasti hiipivään ja   kavalaan sairauteen. Näille ihmisille olisi kuitenkin pyrittävä   järjestämään mielekästä tekemistä mahdollisuuksien mukaan. Pelkästään näiden ihmisten fyysisistä tarpeista huolehtiminen ei luo heille merkityksellistä ja mielekästä   elämää. Se ei riitä, että ihminen saa ruokaa, lääkkeitä ja puhtaat vaatteet ylleen. Ihmisen sairastuessa muistisairauteen, hän ei ole  pelkästään muistisairas, vaan hän on myös läheisyyttä, arvonantoa ja rakkautta kaipaava ihminen.  Virikeohjaajia ja luovan alan ihmisiä  tarvitaankin nyt yhä enemmän myös muistisairaiden ja yleensäkin vanhusten pariin, heidän elämänlaatunsa  parantamiseksi. Me voisimme elää myös rikkaan vanhuuden, jos niin haluamme. Kukaan meistä ei vanhetessaan  haluaisi kulkea päämäärättä pitkin vanhainkodin ankeita käytäviä. Valitettavasti niin monet joutuvat nyt virikkeiden puutteessa tekemään. Et varmaankaan haluaisi tulevaisuudessa  olla yksi heistä.