Onko meiltä unohtunut ihmisenä olemisen tarkoitus?

Maailma kuohuu ympärillämme. Meillä on paha olla. Kuljemme eksyksissä kuin valoa etsien. Olemme unohtaneet miksi täällä olemme, mikä on ihmisen osa. Mikä on elämämme todellinen tarkoitus. Olemmeko unohtamassa tai kadottamassa sen kaikkein tärkeimmän, ympäristöstämme ja  toisistamme huolehtimisen sekä toisistamme välittämisen. Miks olemme ottaneet  luontomme raaka ainevarastoksi omaan käyttöömme?

Ihminen on kadottanut sen kaikkein tärkeimmän, kohtaamisen luonnon kanssa. Meiltä on kadonnut herkkyys, pysähtyminen kaiken olevaisen äärelle.

Mutta kaikkein pahinta mitä olemme ihmisenä tehneet, olemme menettämässä kosketuksen omiin jälkeläisiimme, omiin viattomiin lapsiimme. Lastemme vanhemmat tekevät kaikkensa lastensa hyvinvoinnin eteen.   Sen minkä he osaavat.  Lastemme maailma on kuitenkin  täyttynyt  niin runsaalla materialla ja ylenmääräistä viihdykettä tarjoavilla laitteilla, että vanhempamme ovat hukassa. Se ei ole lastemme vanhempien syy. Olemme olleet jo pitkään luomassa lapsillemme täysin vääristynyttä maailmankuvaa. Meidän tulisi muistaa se että lapsemme ovat tulevaisuutemme, sen että he jäävät tänne jälkeemme. Mutta mitä he ymmärtävät luonnosta ja ympäristöstämme, jos tuhoamme kaiken heidän ympäriltään? Miten he ruokkivat itsensä, jos he eivät tiedä mistä ruoka tulee? Miten lapsemme oppivat elämään luonnon ehdoilla, jos he viettävät lapsuutensa valmiiksi rakennetuissa ja aidatuissa leikkipuistoissa? Jos lapsemme näkevät vain kauppojen  notkuvat hyllyt kirkkaiden valojen loisteessa, minkälaisen maailmankuvan heille luomme?
Mutta eniten  hukassa ovat ne ihmiset, jotka ovat luoneet   järjestelmän, joka  järjestelmällisesti  tuhoaa lastemme elämän riistäen heitä kodeistaan. Ja kaiken takana on yksinkertaisesti vain raha. Minkälaista maailmankuvaa olemme luomassa niille n. 20 000 tuhannelle lapselle, jotka elävät täysin vieraiden ihmisten hoivissa, huostaanotettuina, osan ollessa erotettuina  vanhemmistaan ja muista läheisistään? Miksi heidät on otettu huostaan, miksi he eivät voi asua kotonaan tai läheistensä luona? Niimpä. Tutkimusta ei ole huostaanoton syistä tehty. Eikä kukaan tiedä miten nämä kodeistaan ja läheisten hoivasta riistetyt lapsemme voivat. Olemme ulkoistaneet osan  lapsistamme  sellaisten tahojen hoidettaviksi, jotka haluavat heistä vain rahaa. Julmaa ja epäeettistä toimintaa. Kukaan ei myöskään tiedä miten heidän vanhempansa ja läheisensä voivat. Tärkeintä on vain saada näistä huostaanotetuista lapsista rahaa järjestöille, ja pitää lapset huostassa, muutenhan nämä järjestöt lakkaisivat toimimasta. Nämä tahot eivät voi toimia ilman lapsista saatavaa rahaa. Näistä asioista ei puhuta, näistä asioista vaietaan.
Tapamme elää toistemme kanssa  on ryöstäytynyt käsistämme. Pysähtymisen aika on nyt. Aikaa ei ole hukattavissa. Pelastakaamme edes lapset! Siinä on meille itse kullekin miettimistä. Minkälaisen tulevaisuuden me haluamme heille tarjota? Vai jätämmekö heille rikkirevityn saasteita täynnä olevan planeetan, planeetan jossa ihmisen elämisen edellytykset ovat vakavasti uhattuna? Siinäpä meille miettimistä itse kullekkin.
+2
birgitta-wulf

Lapset ovat sydäntäni lähellä, varsinkin huostaanotetut lapset. Perheitä on tuettava jotta huostaanottoja ei tapahtuisi. Myös ympäristöasiat koskettavat sydäntäni, siitä kertoo luomani Roskisnalle hahmo, roskisnalle.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu