Hyvinvointialueista kuntauudistukseen
Aikaisemmin Sote-uudistuksen vesittyminen viidestä sote-alueesta Keskustan maakuntahimmeliin jurppi vimmatusti. Sokea Reetakin näki, että maakunnat ovat liian pieni yksikkö voidakseen tuottaa meille kohtuuhintaiset sote-palvelut. Ihan niin kuin jokainen hoksaa, että kuntia on edelleen ainakin tuplamäärä. Viimeiset parikymmentä vuotta ollaan kipuiltu kuntakentän kanssa, jossa fuusioiden jälkeiset irtisanomissuojat betonoivat kalliin ja tehottoman kunnallishallinnon. Kun huonoille tavoille opeteltiin viisi vuotta, niin ei niistä ihan helposti eroonkaan päästä.
Nyt asetan toivoni siihen, että kun saamme viimein ne hyvinvointialueiksi nimetyt maakunnat, niin pian hoksaamme niistä muodostuvan ihmisten mielissäkin oikean kokoiset kunnat. Nykyisillehän jää melko vähän tehtäviä ja rahaa kunnanvaltuutettujen piirileikkejä varten.
Ensin siis saadaan hyvinvointialueet, joihin kunnat yhdistyvät. Sitten hoksataan, että pitää saada entisten läänien kokoiset sotealueet, jotta terveydenhoito ja pelastustoimi kykenevät järkevään toimintaan. Lopulta kaikki siis päätyy hyvin kepuilusta huolimatta tai juuri siksi. Suunnilleen sukupolven verran se ottaa, mutta demokratia on hidas tapa muuttaa maailmaa.
Suomi on sopivan kokoinen alue takaamaan peruspalvelut, kuten soten kaikille. Suomen sisällä paikallista palveluiden toteuttamista voivat hyvin ohjata (kuntien itsehallinnon hengessä) vaikkapa kunnat. Välitasolla on tietenkin useita keskussairaaloita, mutta muuta uutta byrokratiaa tuohon väliin ei tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin!
Viisi sote-aluetta ja kunnat pois jaloista sotkemasta kuvioita.
Eihän kunnat sotkeudu maanpuolustukseenkaan, vaan sen hoitavat alan ammattilaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat yhdestä minun kestoaiheesta (ks. 2012 sanomisia)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sjphki/124532-suomi-tarvitsee-kuntauudistuksen-lakiluonnos-lahdossa-lausuntokierrokselle/
Kepu teki v. 2011 vaalien jälkeen strategisen sisäisen päätöksen, että vastustaa pm Kataisen hallituksen kuntauudistusta kautta maan kaikilla tasoilla (eduskunta- maakuntaliitot -kunnat )
Tämä sote-maakunta uudistus, jossa alueita kutsutaan hyvinvointialueksi
on ”hirviö”.
Viisi kohtaa (yksi A4 riittää perusteluksi) , joiden perusteella vastustan hallituksen maakunta-sote- puuhastelua:
1) Hyvinvointialueet (joksi lakipaketissa 21+1 alueita nimitetään) ovat heti valmiuksiltaan eriarvoisessa asemassa kykeneviä hoitamaan kunnilta siirtyviä sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Tältä osin lakipaketti on kättelyssä perustuslain vastainen monelta osin.
2) Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto ollaan ajamassa alas ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisia, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastainen (vrt. esim. Ruotsi ja Tanska ). Esim. Tanskassa kunnat hoitavat ihmisiä lähellä olevat palvelut. Molemmat maat ovat antaneeet “kyytiä” maakuntahallinnolle, johon Suomea nykyisen hallituksen pakkosyötöllä yritetään ajaa.
3) Kuntatalous monissa kunnissa heikkenee, vastoin lakipaketin perusteluja. – ei parane. Totuus tulee heti eteen, kun koronapandemian väliaikaiset ylimääräiset valtionavut jäävät kunnilta pois. Laskennallinen kustannusten ja tulojen siirto kunnista tulee varmuudella romuttamaan käyttötalouden monissa kunnissa. Tämä käytännössä testaamaton verotuksen siirto kunnilta valtiolle on pelkkä teoreettinen paperiesitys.
4) Henkilöstön (yli 200 000 henkilön) massakippaus kunnilta ja kuntaliitoilta valtiolle on valtava riski turvata henkilöstön riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanteessa, jossa alalta henkilökuntaa jo muutenkin pyrkii pois.
5) Rahoituksen ryöstö taloudellista toimeliaisuutta ylläpitäviltä suurilta kaupungeilta ja HUS:n resurssien kaventaminen on järjen köyhyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt hetkeksi unohdetaan se raha, niin ”kuka uudessa ja uljaassa Sote- ja makujärjestelmässä valvoo ja kuinka ahkerasti sitä, että esim. ikäihmisiä, vammaisia ja sairaita koskevat sijoituspäätökset ovat todellakin puolueettomien sote-viranomaisten tekemiä eikä niihin vaikuta esim. hyvinvointialueen nk. sisäiset markkinaehtoiset voimat, esim. tytäryhteisöt, jotka kuiskuttelevat päättäjien korviin toinen toistaan paremmilla palvelusisällöillä..
Katson asiaa nyt Jyväskylässä asuvana kuntalaisena alla olevan esimerkin kautta:
Jos jyväskyläläinen vanhus tarvitsee sijoituspaikan hoitolaitoksesta tai palvelutalosta, koska hän ei yksin kotonaan enää pärjää, niin sijoitetaanko hänet Jyväskylään vai esim. Keuruulle?
Mitkä tekijät sijoituspäätökseen saavat vaikuttaa; ja voiko siihen esim. lähi- tai muut omaiset vaikuttaa? Mitäpä sitten, jos niitä lähiomaisia ei ole? Kenen etu ja päätösvalta menee silloin edelle?
Mikä on ko. sijoituspäätösperusteiden ensijaisuussjärjestys? Sijoitettavan oma mielipide asiassa, (lähi-)omaisten toive, hyvinvointialueen ”sisäiset markkinavoimat” vai (maakunta-)päättäjiin kohdistunut lobbaus tai erilaiset hyväveliverkostot..?
Miten taataan vanhusten, vaammaisten ja sairaiden sijoituspäätösten puolueettomuus ja tilanteen edellyttämä ammattitaito?
Ilmoita asiaton viesti
Puhut asiaa! Maakunnat ovat moniin tärkeisiin SOTE asioihin liian suuria yksiköitä. Kuntien alkuperäinen tarkoitus on/oli hajauttaa ja fokusoida päätöksiä vastaamaan tarkemmin k.o. aluetta/ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti