Sienirihmastoista ratkaisu globaaliin nälkäongelmaan
Lueskelen säännöllisesti erilaisia tiede- ja teknologia-artikkeleita ihan vaan säilyttääkseni jonkinlaisen toiveikkuuden ihmiskunnan suhteen. Jos lukisi pelkkää Puheenvuoroa tai muita Some-alustoja niin olisi aika ryhtyä rasvaamaan köyttä. Sen verran sekaisin ihmiset tuntuvat olevan. Tällä kertaa Suomen kuvalehden tiedeartikkeli pääsi yllättämään jutulla sienirihmastoista ja jatkoin tietysti aiheeseen tutustumista.
Itselleni tuli ihan uutena vastaan tieto kuinka paljon tutkimustyötä parhaillaan tehdään sienirihmastojen hyödyntämisessä. Sienirihmastojen kasvattaminen ravinnoksi on vain yksi mielenkiintoinen osa-alue vaikka tässä blogissa keskityn vain siihen. Ruokateollisuus on kovin yrittänyt löytää kasvikunnasta kelvollisia lihankorvikkeita, mutta toistaiseksi melko huonolla menestyksellä. Minäkään en ole siirtynyt käyttämään noita ”korvikkeita” koska ne maistuvat yleensä pahalle. Tähän asti olen lähestynyt asiaa niin, että liha lihana, kala kalana ja kasvikset kasviksina. Aina joskus sentään maistanut mutta….
Sienirihmastot (kuulemma) maistuvat koko lailla lihalta koska niiden proteiinit ovat varsin samankaltaisia. Sienirihmastoja voidaan myös kasvattaa bioreaktoreissa käyttäen ravintona erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Siis ihan huoneenlämmössä vaikka pimeässä ilman merkittävää lisäenergiaa varsin suljetussa kierrossa. Kaikin puolin fiksumpaa ja taloudellisempaa kuin eläinten tai edes kasvien tuotanto.
Näitä sienirihmastotuotteita voidaan helposti käyttää vaikka makkaroissa tai jopa keinolihan tuotannossa. Eri sienirihmastot tietysti maistuvat jossain määrin erilaisilta kuten näiden itiöemiä syöneitä tiedämme. Joten valinnanvaraa elintarviketeollisuudella tulee riittämään. Sienet kannattaakin hyödyntää ensisijaisesti rihmastoina eikä pyrkiä tuottamaan pinnalle nousevia itiöemiä. Rihmastoa on paljon enemmän ja se kehittyy paljon nopeammin.
Miksei kaupassa sitten ole jo rihmastomakkaroita? Koska elintarvikkeita valvovat viranomaiset tarvitsevat oman aikansa hyväksymisiin. Itiöemiä saa jo syödä. Rihmastoja ei vielä.
Toivotaan, ettei tälle käy kuten hyönteisproteiinin käytölle. Sehän hyytyi täysin konservatiiviseen ennakkoluuloon. Sieniä on kumminkin maailmalla syöty, joten kynnys lienee matalampi.
Alkusysäyksen blogille antanut Suomen kuvalehden artikkeli on maksumuurin takana, mutta löysin teille myös Maikkarin artikkelin reilun vuoden takaa.
Tuo sienirihmastojuttu olikin minulle aivan uutta.
Minä kun tässä vain olen odotellut tattien ilmestymistä, että pääsisi taas tattisoosille yms.
Ilmoita asiaton viesti
Arvaan että sienirihmastossa on umamin maku, kuten lihassakin. En edelleenkään ymmärrä, miksi kasvikset ja tässä tapauksessa sieni pitää prosessoida jotenkin muistuttamaan lihaa. Itsekin tykkään syödä kasvikset rapeina ja sienet sieninä.
Nälänhätä ei johdu siitä että maailma ei voisi tuottaa tarpeeksi ruokaa kaikille vaan siitä, että se jakaantuu epätasaisesti. Ajatus että jossain köyhässä ja kehittymättömässä maassa ryhdytään prosessoimaan sienirihmastoa lihankaltaiseksi ja sillä estetään nälänhätä kuulostaa samalta kuin ”syököön leivoksia”.
Hyönteisiä syödään maailmalla laajasti, eikä se ole ole siinä mittakaavassa mihinkään tyrehtynyt. Suomen kaltaisissa maissa kukaan ei vain oikeasti osannut perustella, miksi niitä pitäisi olla erikseen leivässä tai perunalastujen korvikkeena.
Ilmoita asiaton viesti
”En edelleenkään ymmärrä, miksi kasvikset ja tässä tapauksessa sieni pitää prosessoida jotenkin muistuttamaan lihaa.”
Koska harva lopettaa lihansyönnin tekstuurin, tai maun takia, sitten myös valmistamisen helppous, monesti imitaatiot on jotain nakkeja/nugetteja, mitkä voi helposti valmistaa. Eli laiskoille kasvissyöjille eineksiä.
Ilmoita asiaton viesti
En mä silti ymmärrä noita laiskoja kasvissyöjiä koska kasvikset ovat parhaita tuoreina ja sellaisenaan eikä se yleensä edellytä kuin pilkkomista, joidenkin kohdalla nopeaa kypsennystä. Ei valmistaminen ole sen työläämpää kuin soijanakin lämmittäminen.
Ilmoita asiaton viesti
No sitten et ymmärrä, koska sinun tottumukset…
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän mä juuri sanoin, etten ymmärrä.
Just söin lounaaksi eilen tekemäni kreikkalaisen salaatin jämät, oli säilyneet vielä rouskuvina ja maukkaina jääkaapissa. Nyt vielä kun Suomesta saa tuoreita kasviksia, tuntuu vieraalta että pitäisi ylipäätään syödä eineksiä tai muuta prosessoitua.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minäkin pidän tuoreista kasviksista, mutta olen myös tuota ”einessukupolvea”, että ymmärrän myös sen puolen. Olipa kiva tänä kesänä korjata pitkästä aikaa satoa pihastakin kun on sadellut vuosiin normaalisti. Toki villisiat laittoivat keväällä kasvimaan aika mullin mallin, mutta silti jotain saatiin.
Ilmoita asiaton viesti
Syö villisika. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Olen täällä villisikaleikettä ja burgeria syönytkin, oikein hyvää!
Ilmoita asiaton viesti
Ravinnontuotannossa ylivoimaisesti suurin ympäristövaikutus on lihalla. Lihaa taas kuluttavat rikkaat eikä köyhät.
Joko muuten söit Beyond Meat burgerin?
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän oli otsikkotasolla kyse nälänhädän torjumisesta, silloin kai ympäristövaikutus on aika lailla toissijainen.
En mutta muistuit aihepiiristä juuri mieleen, työn alla on ja lupasin tehdä vertailusta blogin Vapaavuoroon.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin näyttäisi siltä, että sienirihmastojen kasvattaminen kuluttaa selvästi vähemmän resursseja kuin karjankasvatus ja perinteinen viljely. Tuotoksena saadaan laadukasta proteiinia ja kuitua sisältävää ravintoa.
Bioreaktori tarvitsee vähemmän pinta-alaa, vettä ja energiaa. Siksi laaja tuotanto voi vähentää myös köyhien alueiden nälkää ja parantaa niissä ruoan ravintoarvoja.
Maailmahan on hiukan suurempi ja ylikansoitetumpi kuin Suomi, vaikka ei olekaan hyttysen paskan kokoinen universumin mittakaavassa. Ihmiskunnan olisi pikku hiljaa alettava katsomaan asioita edes globaalissa mittakaavassa. Ei varmasti onnistu kaikilta, mutta tarve olisi kova.
Ilmoita asiaton viesti
”Globaalissa mittakaavassa…”
Kumpi hyödyttää kehitysmaan kyläyhteisöä enemmän? Nauta vai sienirihmasto joka prosessoidaan ”bioreaktorissa” muistuttamaan lihaa?
Sinun globaali mittakaavasi tuntuu olevan suomalainen vihreä kupla, jossa ravinto valitaan labrasta sen ilmastovaikutuksien perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Sen ainokaisen nautasi kanssa on sama ongelma kuin siinä kuuluisassa kakussa jota et voi syödä ja säästää samaan aikaan. Mutta bioreaktorista pukkaa uutta sienirihmastoa kaiken aikaa. Tai ainakin niin kauan kuin ravinteita riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Börje vetänyt jotain sieniä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on kiinnostavaa. Aikaisemman tiedon mukaan sienissä on sadassa grammassa noin kaksi grammaa proteiinia. Vertailun vuoksi lihassa tai kalassa on 100 grammassa noin 20 grammaa proteiinia ja lihavalmisteissa ehkä 12-15 grammaa. Tämän mukaan sieniä pitäisi syödä kilo kerrallaan, että saataisiin se yhdellä aterialla hyödyllinen proteiiniannos eli 20 grammaa. Esimerkiksi kolmessa normaalissa kananmunassa on tuon verran proteiinia.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on syynsä miksi menestyvät yhteisöt siirtyivät eläintalouteen jo ainakin 10 000 vuotta sitten. Se ei johtunut siitä, että elukat söisivät ihmisten kasvisruoat tai että ylijäämää olisi niin paljon että huvikseen voi syöttää lemmikkivesipuhveleita.
Nimenomaan kehittymättömissä oloissa eläimet ovat edelleen hengenpitimiksi. Muistan kun jossain Intian takamailla katselin kylillä laiduntavia kanoja ja vuohia, nehän etsivät itse ruokansa ja tuottavat munia (kanat), maitoa (vuohet) ja lihaa (molemmat) käytännössä ilmaiseksi.
Suluissa olevat tarkennukset ovat Börjeä varten joka tuntuu kuvittelevan, että prosessoitu ja ”laboratorioissa” kasvatettu ruoka olisi jotenkin ratkaisu kehittymättömien maiden nälänhädille.
Ilmoita asiaton viesti
Intiassa lihankulutus per capita on 6 kg/vuosi, Suomessa 77 kg.
Ilmoita asiaton viesti
Sua lainaten, ”mitä sitten”?
Ilmoita asiaton viesti
No vaikkapa sitä sitten, että jos länsimaissa lihan kulutus olisi samalla tasolla kuin Intiassa, ruuantuotannon ympäristövaikutus olisi paljon pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Nautaa ei Intiassa syödä uskonnollisista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Hindut eivät syö, muut kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tuo joku puolustus?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan tieto.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä lissää tietoa, hinduja on 80% ja muslimeita 13%. Paljonko jäi lihan syöjiä, kun loputkin pureskelee riisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen 6 kg/a per capita.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin uskonnon takia, ei ilmaston.
Ilmoita asiaton viesti
Jos sait jostain käsityksen, että olisin väittänyt Intian vähäisen lihansyönnin johtuvan ilmastosta, niin käsityksesi on väärä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun kohdalla se on väistämätön ja oikea oletus joka asiassa.
https://yle.fi/a/3-11928526
Jos ei syö, niin vie.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa hinduista ei ole kasvissyöjiä vaan esim. kana ja kala kelpaa ja maitotuotteet myös puritanisteille. Naudanliha tietenkään ei, mutta mm. vesipuhveli kyllä. Osalle hinduista sienet edustavat pimeyttä, joten oletan että ei myöskään rihmasto käy.
Vähäinen lihankulutus per kapita johtuu köyhyydestä. Ilmeisesti jonkinlainen tavoitetila?
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun P-Ameriikan preerioilla laidunsi montasataa miljoonaa Biisonia niin mitä ympäristövaikutusta niillä oli?
Ilmoita asiaton viesti
Suurin piirtein sama kuin nykyisellä maa- ja karjataloudella niillä preerioilla. Eli ei juuri muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo prosenttiosuusjuttu riippunee melko paljon siitä, että sienimassa on vetisempää kuin lihamassa. Jos vertailuun otettaisiin suolasienet, ero saattaisi jo olla pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Joo. Uusi tieto: kanttarellissa on 25 prosenttia proteiinia kuivapainosta, mikä on mielestäni hämmästyttävää mutta näin ne sanovat.
Ilmoita asiaton viesti
Metsäsienissä proteiinia todella on painoon nähden varsin vähän, mutta ainakin Quorn-tuotemerkillä on saatavana lihan korviketta, joka valmistetaan homesienestä (https://en.wikipedia.org/wiki/Fusarium_venenatum) ja jonka proteiinipitoisuus ei paljoa lihalle jää. Kerran tuota sain ravintolassa lounaaksi ja oli todella hyvää. Ostin sitä sitten kotiinkin, mutta samaan tasoon en päässyt. Vaatii kokilta osaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Proteiini löytyy tietenkin helpoimmin lihasta. Sieniä on kuitenkin pallollamme ihan käsittämättömän paljon. Siinä, missä villisian erotti ruohosta vähän heikommillakin silmillä jo tuhansia vuosia sitten, sienirihmastot on opittu näkemään vasta viime vuosikymmeninä. Yhdyn alustuksen optimismiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vain tuppaa käymään niin, että mitä enemmän kunnon ravintoa tuotetaan, sitä enemmän syöjiä. Eli kaikkinainen kulutus sen kuin kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaipa minulla on vähemmän ennakkoluuloja sienirihmastoja kuin sirkkoja kohtaan, vaikka jotain sellaista toukkaista leipää joskus tulikin maisteltua yhden viipaleen verran. Niin noissa rihmastoissa maku ratkaisisi, eikä lievästi sienimäinen maku vielä olisi esteenä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkähän tuo rihmasto on ajateltu erottaa kasvatusmassasta. Epäilen, ettei ole massatuotteeksi tästä syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Maikkarin videossa kasvatus tapahtui ravinne liuoksessa. Ei ollut vaikee erottaa rihmastoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ero on itse kasvihuoneessa kasvatetulla tomaatilla ja Hollannista/Espanjasta tuodulla tomaatilla?
Ilmoita asiaton viesti
Eli homma kaatuu ravinneliuoksen tekemiseen ja valtaviin ravinne-astia pinta-aloihin.
Ilmoita asiaton viesti
Se Arvo Ylpön vanha viisaus pätee; ”ihminen on kuin sika
– syö kohtuudella kaikkea”. Meillä kun ei ole kasvissyöjän, naudan ruoansulatusta, pötsiä, satakertaa juoksutusmahaa ja hampaita märehtiä kertaalleen syödyt kasvit kahteen kertaan.
En usko mihinkään uuskemiallisiin ”lihoihin”, vaan parempiin viljelytapoihin, luomulannoitukseen ja itse ruoan tehokkaaseen käyttöön hukkaa minimoiden.
Entä-
ihmispopulaatio Kirgisiasta eskimoihin, Intiasta- Vietnamiin, uskonnot jne..Ei eskimo tule toimeen ruohoa purren. Ilman riisiä Kauko- Idässä kuollaan. Ja amerikkalainen kuolee ja lihoo hampurilaisiin.
Geneettiset eroavuutemmme.
Ilmoita asiaton viesti
Sienet eivät liene kasveja.
Ilmoita asiaton viesti
Kulostaa halvalta ja mausteilla siitä saa herkkua. Erittäin kannatettava projekti.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta voi vissiin syödä vaikka talon julkisivuja – https://www.apu.fi/artikkelit/talon-julkisivu-syotavasta-vaahdosta-se-tehdaan-4d-tulostimella
Ilmoita asiaton viesti
No nyt löyty ratkaisu globaaliin nälkäongelmaan.
Mutta jos talot on syötäviä niin asunnottomuus voi sitten räjähtää käsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mut kauppaan on ainakin lyhyt matka, sen tovin 😂
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä hirvenliha ja perunamuusi on parempaa,kokemusta on.Tatit kuuluu madoille ja vihreille.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo näytä eroavan Quornista juuri mitenkään. Quornin eräs ongelma on hinta. Esimerkiksi Prismoissa pakasteena myytävän Quorn-kuution, https://www.s-kaupat.fi/tuote/quorn-kuutiot-300g-pakaste/5019503006377, kilohinta on 16 € ja proteiinia siinä on 14 %. Quornin kilpailijana mainitaan usein soijarouhe, jonka kilohinta Prismassa on 5,98 € ja kuivatuotteena siinä on peräti 53 % proteiinia. Pelkän proteiinin kilohinnaksi siis tulee 114,29 € Quornille ja 11,28 € soijarouheelle.
Yleensäkin palkokasvit ovat ylivoimaisia proteiinilähteinä ja sitovat vielä ilmasta typpeä ja siten parantavat tai tavallaan lannoittavat kasvumaaperää eli ovat mainioita kasveja vuoroviljelyyn.
Soijarouhe on lähes mautonta, mutta vaikuttaa vahvistavan hieman muita makuja, joten sitä on helppo lisätä jonkin muun proteiinilähteen jatkoksi esimerkiksi suhteessa puolet ja puolet. Reseptejä ei siis tarvitse muuttaa juuri lainkaan. Se sopii jopa leipään itse leipoessa ja minä olen leiponut sen avulla leipää, jossa on enemmän proteiinia kuin tavallisessa makkarassa, ks. https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/rkoski/mahdoton-terveysleipa/
Ilmoita asiaton viesti
Meillä kaupungin viljelypalstoilla moni vijelee salkopapua, joka on erittäin satoisa. Muutama thaimaalainen osaa sen salotuksen keppiviidakon rakentamisen ja
lannoituksen. Nytkin esikeitän juuri sitä jauhelihapaistokseen.
Juureksia omasta takaa kuten perunat, palsternakat, maa-artisokat, sipulit, kesäkurpitsat, kurkkuja, talvivalkosipulit. Mustat, vatut. Yrttisato, lehtikaalit, broccolinoparsat, lipstikat, riittävät pitkälle kevääseen omaan tarpeeseen. Säilytys vaatii luovuutta.
Meillä on ollut kaupunkipalsta tai siirtolapuutarha iät ja ajat.
Poikkeuksena Porvoon maalla meren rannassa, joista harrastelijalta liikeni maa-artisokkaa jopa ravintoloihin. Naapurin kanssa vaihtokauppaa, minulta kala vs. peuranliha.
Kyllä tällainen Arvo Ylpön oppia kunnioittava lihansyöjäkin pärjää, kun saa omia puhtaita rehuja napaansa kaupungissakin.
Palstoillemme jonottaa lähelle sata henkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan meillä syöty vuosisatoja homeista ruokaa ja Pekilo-sienestä yritettiin jopa tehdä ihmisravinnoksi kelpaavaa. Sienissä taitaa olla sellaista vikaa, että ne tuottavat sivutuotteena erilaisia myrkkyjä, pahimmassa tapauksessa solumyrkkyjä. Siksipä tyydyn syömään lihan lihana, tuntemani sienet sieninä ja kasvikset kasviksina. Eipä tarvitse täydentää ruokavaliotani millään lisäravinteilla eikä pillereillä.
Ilmoita asiaton viesti