Viro aloitti jo siirtymisen eurooppalaiseen raideleveyteen
Suomessa on käyty keskustelua olisiko aika aloittaa ratojen kaventaminen soveltumaan eurooppalaiseen 1435mm raideleveyteen. Sillä olisi jossain määrin merkitystä ainakin huoltovarmuuden osalta jos Norjan satamista voitaisiin ajaa suoraan Suomeen.
Nyt Virossa on otettu lusikka kouraan ja jo aloitettu uuden 800 km Rail Baltica ratayhteyden rakennustyöt Latvian ja Liettuan kautta Puolaan saakka. Tietenkin sitä eurooppalaista raideleyttä käyttäen. Nykyisin siellä on tämä venäläinen kuten Suomessakin.
Jos ja kun joskus päätämme junatunnelin rakentamisesta Suomenlahden ali Viroon olisi luontevaa ajaa sielläkin eurooppalaisilla teleillä. Toinen luonteva suunta on tietysti Ruotsin rataverkon yhdistäminen ainakin Ouluun saakka eurooppalaisella raideleveydellä. Toivotaan, että nämä raideliikenneinfran uudistukset etenisivät vielä tällä hallituskaudella. Sen Orpon tunnin junan voisi haudata saman tien.
PS. Olikin yllättävän ajankohtainen blogin avaus. ”Puolustusvoimat haluaisi rakentaa eurooppalaisen standardin mukaisen raideleveyden ensimmäisenä Haaparannasta Tornion kautta Rovaniemelle, sanoo kenraaliluutnantti, sotatalouspäällikkö Mikko Heiskanen pääesikunnasta.” Puolustusvoimat jyrähtää: Pohjois-Suomen rautateitä pitää kaventaa 89 mm verran, jotta sodassa meidän ei käy kalpaten | Tekniikka&Talous (tekniikkatalous.fi)
Tunninjunasta samaa mieltä. Raideleveyden muuttamisen kustannukset ovat kyllä monen tunninjunan suuruiset. Olisiko sitten yksi lisäraiden Helsingistä Tornioon järkevä rakentaa?
Ilmoita asiaton viesti
Aloittaisin raideyhteydestä Narvikiin, vaikka siitä ei kovin helpolla kannattavaa saa. Hyödyllisin raideyhteys olisi tuo Hki-Tallinna tunneli. Minkä verran sille tarvittaisiin syöttöliikennettä kapealla raideleveydellä on jonkun muun laskettava. Toisaalta jos koko matka Helsingistä ympäri Eurooppaa pitäisi ajaa muuntuvatelisellä kalustolla, niin kallista sekin on. Jatkuva junien purku ja lastaaminen se vasta kallista on.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin läpihän onkin jo raideyhteys Haaparannasta Kiirunan kautta Narvikiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kolarista tai Torniosta Kiirunaan pitäisi vetää uutta rataa.
Ilmoita asiaton viesti
Kolarista taitaisi olla paras oikaista, jos maasto sen sallii.
Ilmoita asiaton viesti
Suomikin joutuu muuttamaan raideleveytensä euroopppalaiseen.
Voi tosin kestää muutaman vuosikymmenen kunnes johtavat poliitikot saavat sen päähänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs jos Venäjäkin muuttaa raideleveyden eurooppalaiseen standardiin? Sittenhän panssarijunat pääsevät kaikkialle Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin sen kannattaa koko rataverkkoaan muuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa otettiin käyttöön Saksalainen junakalusto jo vuonna 1975.
Suomen junalauttaliikenne alkoi 15. helmikuuta 1975, kun saksalainen M/S Railship I aloitti liikennöinnin Hangon ja Travemünden välillä. Aluksella oleville yhteensä 1 370 metriä pitkille raiteille mahtui 50–60 vaunua. Niiden telit ja pyöräkerrat vaihdettiin Hangossa Suomen ja Saksan eri raideleveyksien vuoksi.
Myöhemmin Railship toiminnot siirrettiin Turkuun. Uusien laivojen myötä laivoihin voitiin lastata useampia junanvaunuja. Alukseen mahtuvien noin 88 vaunun lastaus hissin avulla kesti noin 5–6 tuntia. Alus pystyi kuljettamaan kansillaan myös kumipyöräkalustoa eli henkilö- ja kuorma-autoja.
Tässä vaunulogistiikassa on vain yksi merkittävä ongelma. Jos Suomesta lähetetään kotimaista vaunukalustoa euroopan rautatieverkkoon, niin helposti tuhat vaunua katoaa teille tietämättömille. Esimerkiksi Venäjälle ei suomalaista kalustoa päästetty rajan yli. Kaikki liikenne hoidettiin venäläisellä kalustolla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tulisi hakea EU:lta tukea raideleveyden muuttamiselle länsieurooppalaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hbl’ n mukaan VR ajaa joitakin rataosuuksia Ruotsissa. Ruotsihan on yksityistänyt rautatiet ja kuka vaan voi ajaa siellä.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/puolustusvoimat-jyrahtaa-pohjois-suomen-rautateita-pitaa-kaventaa-89-mm-verran-jotta-sodassa-meidan-ei-kay-kalpaten/b846aae4-4a7f-4524-82d4-abe928ee56bd
Ilmoita asiaton viesti
Kansainvälinen 1435 mm raideleveys on tarpeeton Suomessa. Riittää, että on olemassa riittävästi sellaista kalustoa, joka pystyy liikkumaan sekä 1435 mm että 1524 mm raiteilla. Espanjassa on maan sisällä kolmen eri raideleveyden ratoja, joilla kaikilla sama kalusto pystyy joustavasti liikkumaan.
Tätä varten tarvitaan kalustoa, joiden akseleilla pyörät pystyvät vaihtamaan paikkaa raideleveyttä vstaavasti. Espanjassa tämä on toteutettu vuosikymmeniä sitten. Pyörien siirto vaunujen ja myös vetureiden akseleilla tapahtuu erityisillä raideleveyden vaihtoasemilla, joissa pyörät vaihtavat akseleilla paikka junan kulkiessa hiljaisella nopeudella aseman läpi. Tämä video selittää, mistä on kyse:
https://www.youtube.com/watch?v=qwNl-g_91GE
Arkijärjellä ajateltuna on järkevää vähitellen kohtuuinvestoinnilla aikaansaada vaunukalusto, joka kykenee liikkumaan molemmilla raideleveyksillä. Toisaalta ihan takuulla on jo olemassa tähän kykenevää kalustoa. Ei kai oikein ole järkeä käyttää satoja miljardeja euroja rinnakkaisen rataverkon rakentamiseen tilanteessa, jossa pienehköllä investoinnilla saisi ratayhteyden Eurooppaan.
Niin, muuten Haaparannasta on jo nyt olemassa 1435 mm raide Tornioon!
Ilmoita asiaton viesti
Raideleveyden vaihtotapoja ”lennosta” on muitakin. Tässä vaihdetaan 1 000 millistä 1 435:een Sveitsissä.
https://www.youtube.com/watch?v=iuBO5ShzuYs
Erikoiskalustoa tämä vaatii, mutta pitäisikin selvittää vaihtoehtojen hyödyt ja haitat – raideleveyden vaihtaminen vs. raideleveyden pitäminen samana käyttämällä erikoiskalustoa. Toki voidaan miettiä myös sitä, riittääkö vain osittainen raideleveyden vaihto koko rataverkolla.
Suomalaisten älyllistä laiskuutta tätä liippaavassa asiassa olen jo ihmetellyt pitkään. Meikäläinen kuormaulottuma on nimittäin niin avara, että kaksikerroskonttivaunujen käyttömahdollisuus on siinä ja siinä. Ja tällähän on vaikutusta rautatiekuljetusten taloudelliseen tehokkuuteen.
Meillä ei ole koskaan tehty selvitystä kaksikerroskonttivaunujen käyttömahdollisuudesta eikä siitä, kuinka paljon kustannuksia kuormaulottuman hienoinen avartaminen maksaisi, jos nykyiset mitat osoittautuisivat liian ahtaiksi.
Euroopan standardiraideleveyden rautateillä kuormaulottuma on niin ahdas, että kaksikerrosvaunujen käyttö on mahdollista vain uudisradoilla kuten Betuwe-radalla. Pohjois-Amerikan 1 435 -radoilla tämä kyllä onnistuu.
https://www.youtube.com/watch?v=wsf6-RD5hLg
https://en.wikipedia.org/wiki/Betuweroute
Eli miksi emme selvitä kansantaloutemme tehokkuutta edistävän mahdollisuuden edellytyksiä? Niin hienosti eivät meilläkään asiat ole, että kontit kulkisivat ilman erityiskalustoa kuten Intiassa. Joka tapauksessa sähköistyskään ei ole kaksikerroskonttivaunujen käytön este (ainakaan muualla maailmassa).
https://www.youtube.com/watch?v=vkkNEIoXu9g
X
Ilmoita asiaton viesti
Suomen on mahdotonta muuttaa raidevälejään.
Tälläkin viikolla tulee Venäjältä Suomeen useita junia satoine vaunuineen pakotteista huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus toki tilanne normalisoituu, jolloin tavaraa voi tulla jälleen miljoonia tonneja. Ei tällaistenkaan määrien kulun vaikeuttaminen ole hyvästä.
X
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän junaliikenteen osalta en kovin paljon ennustelisi. On jokseenkin yhtä todennäköistä, että strategisista syistä itärajan ylittävät junaradat kannattaa purkaa. Sen verran sekavaa ja arvaamatonta Venäjän toiminta on viime vuodet ollut. Toisaalta raaka-ainekauppa voi kymmenen vuoden kuluttua taas kukoistaa kun Venäjä yrittää päästä jaloilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne olot joskus normalisoituvat, vaikkei todennäköisestikään kovin nopeasti.
X
Ilmoita asiaton viesti
Pian taas investoidaan Venäjälle ja saatavat jäävät sinne.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen raideleveyden muuttaminen eurooppalaiseksi on kannattamaton investointi kuten Turun tunnin rata.
Myös ratayhteys Jäämerelle Norjaan olisi kannattamaton, mutta se tarvittaisiin huoltovarmuuden takia Skibotniin. Suomi on saari, koska 90 % tavaraliikenteestä hoituu meritse, koska se on edullisin tapa. Ratayhteys Baltian kautta ei tilannetta muuta
Ilmoita asiaton viesti
Mahtuisiko se kapeampi toinen raide nykyisten väliin? Ei tarvitsisi kaikkea uusia, vaan yksi kisko lisää nykyisten väliin. Tällöin voisi ajaa molemmilla raideleveyksillä samaa rataa…
Ilmoita asiaton viesti
Ero (1 435 ja 1 524 milliä) on niin pieni, ettei onnistu.
X
Ilmoita asiaton viesti
Entä sitten yksi raide lisää nykyisten viereen? Laskisiko kustannuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Samaan ratakäytävään rakentaminen on todennäköisesti halvempaa kuin täysin uudet linjaukset. Paikka paikoin voi olla ahdasta, että on siinäkin miettimistä.
X
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus!
Ilmoita asiaton viesti