Entisen maalaisen näkemys keskusta vs perussuomalaiset
Ensimmäiset 20 vuotta maalaispitäjän kirkonkylällä asuneena, tosin jo 42 vuotta Helsingin seudulla kirjoilla olleena näen, että perussuomalaisille on ollut tilaus aiemmin keskustalaiseen valtavirtaan kuuluneilla alueilla.
Kirjoitin puolueita arvioidessani vuonna -14, ennen tulevan kevään vaaleja: ”Keskusta on maaseutukunnissa jyräävä. Sain siitä täyden mitan jo vuosikymmeniä sitten, eikä se vaan näy muuttuvan.” No, nyt näyttää.
Tuo jyräävä tarkoittaa, että edistääkseen asioita maaseudulla on täytynyt olla enemmän tai vähemmän keskustalainen. Maallahan tunnetusti kaikki tietävät kaikista kaiken. Nyt kun perussuomalaisuus on antanut sopivan räyhäkällä ominaisuudellaan mahdollisuuden olla jotain muuta, se on käytetty.
Siinä on kuulkaa keskustalla tekemistä, että kannatus saataisiin maalla kääntymään. Sopii epäillä.
Toinen mieleen tuleva tekijä on se, että vaikka kunnissa keskusta on ollut edelleen vahva paikallinen tekijä, valtakunnallisella tasolla keskusta on näyttäytynyt paljolti kuntien perinteisten keskustalaisten ajatusten vastaisessa roolissa, suuriin kaupunkeihin pyrkivänä, EU-vetoisena, vallan keskittäjänä, soten kunnilta pois vievänä, ja maaseudulle pyllistävänä, kun taas perussuomalaiset ovat olleet mielikuvissa enemmän pienten ihmisten ja pienten kuntienkin asialla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa aivan mahdolliselta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo aiemmin todennut, että perussuomalaiset ovat uusi maalaisliitto mutta ilman lehmiä. Helsingissä ps taisi vaaleissa menettää yhden paikan vaikka muualla maassa se voitti, joten johtavan junttipuolueen imago on vahvasti hallussa.
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla linjoilla siis nähdään tämä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Nurkkakuntaisuus vaanii maalaisia enemmän kuin kaupunkilaisia.
Keskustavetoinen maaseutupolitiikka ei ole pystynyt estämään elävien kylien vähenemistä. (Elävä kylä, siellä on kyläkauppa ja kyläkoulu). Eipä sitä toki voi varmuudella sanoa, että jonkun muun puolueen maaseutupolitiikalla olisi tultu parempaan tulokseen, mutta maanviljelijäkeskeisyys ei vaadi nykytekniikalla sitten montakaan ihmistä hehtaarille.
Voisikohan Keskusta painottua enemmän pirttiviljelyyn ja varsinkin sen harjoittamiseen kaupunkiympäristössä? Tässä siis olisi mahdollisuus saavuttaa kohtuullisen iso äänestäjämäärä. Siltarumpupolitiikalla tavoittaa vain harvoja.
Häpeäkseni joudun tunnustamaan, etten ole perehtynyt PS:n maaseutupolitiikkaan, mutta olettaisin, ettei se ole niin surkea, etteikö Keskustaan närkästyneet maasedun asukkaat voisi äänestää Perussuomalaisia. Maanviljelijäehdokkaitahan meillä on ollut vaaleissakin.
Ilmoita asiaton viesti
”… elävien kylien vähenemistä.”
– Kaupungistuminen on sen sortin megatrendi, ettei sitä aluepoliittisilla piperryksillä padota. Pieniin maatiloihin ja niistä muodostuneisiin kyläyhteisöihin perustunut asutus on iäksi mennyttä.
Taitaa olla jo useita vuosikymmeniä siitä, kun eräs kauppias vertasi tilannetta ”ennen”, jolloin seitsemän perhettä ylläpiti kyläkaupan, ja ”nyt”, kun pitää olla seitsemänkymmentä. Tänä päivänä tarvittaneen tuhannen asukkaan taajama, ennen kuin pikkumarketti saadaan jalkeille?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaupungistuminenkaan mikään pakko ole. Digiaika mahdollistaa monelle mm. työt jossain ties missä, ja verkosta voi ostaa kamaa enemmän kuin olisi tarpeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään toivoo maaseutupuolueella ihminen on niin halvatun laiska se menee kaupunkeihin muiden laiskojen joukkoon pahoinvoimaan.
Ilmoita asiaton viesti