Hoitajien työpaikkahenki ei voi olla hyvä

Oman ikäluokkani hoitajat opiskelivat 80-luvun alussa. Muistan jo silloin keskustelleeni hoitajiksi opiskelleiden kavereideni kanssa kriittisesti kaikesta tulevaan työhön liittyvästä (nythän he jo kohta jäävät eläkkeelle). 

Oma argumenttini silloin oli, että itsehän olet valinnut hoitoalan. Eikö kannattaisi valita joku muu, jos se ei tunnu omalta. Keskustelu päättyi usein siihen.

Olen ymmärtänyt, että hoitoalan palkkausta verrataan insinööriin. Onko se oikea kohde? Ja millä perusteilla?

Kun olen seurannut tätä Tehyn ja Superin hoitajien kiihdyttämistä lakkoon, niin ei varmaan ole alalla kiva olla töissä. Ja kivalla tarkoitan sitä, että työ ja työympäristö tuntuvat omilta, on kiva tehdä duunia. Nyt hoitajat itse mollaavat alaa, vaikka se sopii erinomaisesti monelle. Vertailuksi itse sovellun palvelutyöhön, hoitoala on herkälle luonteelleni liian raskas. Tulevat ammatinvalitsijat saavat nyt väärän kuvan. 

+1
bvalonen
Helsinki

Meitä kaikkia yhdistää, että synnymme ja kuolemme, ja siinä välissä meillä on elämä elettävänämme.
En tiedä, kukaan ei tiedä.
Uskoin pitkään, että on olemassa totuus. Mutta ennen sitä on näkökulma ja niitä ei koskaan ole vain yhtä. Eli totuus on mahdoton ja sen kanssa on elettävä. Järjen varassa, muiden elävien kanssa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu