Vanha aikuinen

Olen paljon ajatellut ikää, kun nyt syksyllä täytän 60. En ole samaa mieltä niiden kanssa, joille ikä on vain numeroita. Mutta en myöskään niiden kanssa, joiden mielestä 60-vuotias nyt on sellainen kuin 60-vuotias on aina ollut.

Havaintoni on, että ikääntyessään ihminen tulee aina vain erilaisemmaksi kuin kukaan muu. Johtuen siitä, että on kokemusta, jonka vain ikä tuo tullessaan.

Olen ajatuksissani jakanut ihmisen elämän viiteen jaksoon. Olemme lapsia 0-18 vuotiaina, nuoria aikuisia n. 18-30 vuotiaina, aikuisia n. 30-60 vuotiaina, vanhoja aikuisia n. 60 vuodesta eteenpäin vanhuksiksi asti. Vanhuksia olemme sitten, kun meistä tarvitsee pitää huolta, emme pärjää itseksemme.

Olen siis vanha aikuinen. Nuorella aikuisella on ihanaa tuoreutta ja vanhalla aikuisella kokemusta, joka usein muuttuu viisaudeksi.

Siinä välissä ovat aikuiset, jotka haluavat hoitaa hommat. Se suotakoon.

Terveyttä kannattaa vanhan aikuisen kunnioittaa, se on se erottava tekijä aikuisen ja vanhan aikuisen välillä. Keho on elänyt jo pitkään, eikä kulumista voi kukaan välttää. Vaikka kuinka haluaa ettei rapistuisi, niin kuitenkin käy, väistämättä.

Nuorella aikuisella on nuoruus ja kauneus, vanhalla aikuisella on kunto ja tyyli. Tuohon uskon ja panostan.

Syntymäpäivään on vielä hetki aikaa, enkä sitä edes vietä, mutta vanhaksi aikuiseksi tulen silti.

bvalonen

Meitä kaikkia yhdistää, että synnymme ja kuolemme, ja siinä välissä meillä on elämä elettävänämme.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu