5G ja kyberturvallisuuden kansainväliset ulottuvuudet

Edellisessä artikkelissani kyberturvallisuuden turvallisuuden näkymistä mainitsin 5G-verkkoon liittyvistä poliittisista haasteista sen enempää niitä avaamatta. Tässä artikkelissa avaan viimeaikaista kansainvälisellä tasolla käytävää keskustelua valottaakseni edellisen artikkelin problematiikkaa.

5G-teknologia tuo mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia verkottaa ihmiset ja laitteet nopeasti ja vähäisin viivein. Mahdollisia sovellusalueita löytyy yhteiskunnan jokaisella alueella, niin teollisuudessa, julkisella sektorilla kuin yksilölliselläkin tasolla. Myös Euroopan Unioni on ymmärtänyt 5G-teknologian mahdollisuudet yhteiskunnalle, taloudelle ja jäsenmaiden kansalaisille. Toisaalta teknologia- ja datariippuvuuden ohella – tai ehkä niiden takia – on todettu, että kyberuhat ovat yhä kehittyvä haaste. Keskeiseksi kyberuhkaksi on tunnistettu EU:n ulkpuoliset valtiot tai niiden tukemat toimijat, jotka voisivat estää EU:ta hyötymästä uudesta teknologiasta täysimittaisesti.

Kiina on puolestaan sijoittanut vahvasti uuteen teknologiaan. Kiinalaiset teknologiayritykset kuuluvat nykyään jo maailman kärkeen ja myyvät kaikkea teollisuusautomaatiosta tekoälyratkaisuihin. Länsimaissa on kuitenkin keskusteltu laajasti kiinalaisten teknologiayritysten luotettavuudesta ja on pohdittu rajoitusten asettamista kiinalaisille tuotteille. Mahdolliset päätökset rajoittaa kiinalaisten yritysten pääsyä länsimaisille markkinoille on taas uhka Kiinan poliittiselle, strategiselle ja taloudelliselle asemalle. 5G-keskustelussa erityisesti Huawei on noussut maailmanlaajuiseksi keskusteluaiheeksi johtuen epäilyistä, että Kiinan valtio pyrkisi hyödyntämään sitä omassa tiedustelutoiminnassaan. Huawei on kiistänyt epäillyt ja väittänyt, ettei yksikään valtio ole pyytänyt sitä osallistumaan tiedustelutoimintaan. Huawein mukaan länsimailla on väärä ja liian kapea ymmärrys kiinalaisesta lainsäädännöstä.

EU:n näkemyksen mukaan kyberuhkien torjunta edellyttää euroopanlaajuista koordinoitua ja johdonmukaista lähestymistapaa. Jäsenmaat julkaisivat koordinoidun riskiarvion 5G:n kyberturvallisuudesta (9.10.2019). Raportti tunnistaa keskeisimmät uhat ja uhkatekijät, kriittisimmät voimavarat, sekä merkittävimmät 5G-verkon heikkoudet. Riskiarvion pohjalta julkaistiin EU-laajuinen työkalupakki (29.1.2020). Se määrittelee joukon strategisia ja teknisiä toimenpiteitä kyberuhkien ja -riskien hallitsemiseksi. Menetelmiin kuuluvat riskien arviointi sekä mahdollisuus asettaa rajoituksia tai jopa sulkea pois korkean riskitason toimittajia silloin, kun käsitellään kriittisiä toimintoja, kuten esimerkiksi ydinverkon toiminnot ja verkonhallinta. Korkean riskitason toimittaja on sellainen, joka saattaisi olla altis EU:n ulkopuolisen valtion vaikutuksille.

Iso-Britannia teki vastikään, kiivaan poliittisen keskustelun jälkeen, päätöksen sallia Huawein käyttö brittiläisissä verkoissa, mutta rajoituksin. Huawein laitteita saa käyttää vain verkon periferiassa, ja siinäkin sen osuus verkon kokoonpanosta, mukaan lukien mastot, saa olla enimmillään 35%. Lisäksi käyttö lähellä sotilastukikohtia ja ydinlaitoksia on kielletty.

Iso-Britannian päätös on Politicon 29.1.2020 julkaiseman artikkelin mukaan pitkälti linjassa EU:n kanssa, Brexitistä huolimatta. Iso-Britannian päätös hiertää kuitenkin Yhdysvaltoja, joka on yrittänyt ajaa Huawein laitteiden täyskieltoa Euroopassa. Yhdysvallat uhkailee tiedustelutietojen tiedonvaihdon hankaloittuvan maiden kanssa, jotka käyttävät Huawein laitteistoa verkoissaan.

Iso-Britannian päätös on myös nostattanut kulmakarvoja maapallon toisella puolella, Australiassa. ”Australian Strategic Policy Institute” -ajatushautomon analyysi- ja kommentointisivuston artikkelissa (29.1.2020) Simeon Gilding esittää Iso-Britannian päätöstä kohtaan ankaraa kritiikkiä sekä pohtii, mitä he (australialaiset) voisivatkaan tehdä jos heillä olisi Kiinan tiedustelulakien kaltaiset toimivaltuudet ohjata laitetoimittajaa, joka myy 5G-laitteistoa teleoperaattoreille, ja mikäli kukaan voisi pysäyttää heitä. Hän tuli johtopäätökseen, että ”me voisimme olla aivan mahtavia, kukaan ei tietäisi, ja jos asia kävisi ilmi, me voisimme kieltää kaiken – ja olisi joka tapauksessa liian myöhäistä perua miljardien dollareiden arvoiset sijoitukset. Ja ironista kyllä, meidän kohteemme maksaisivat rakentaakseen itselleen alustan tiedustelullemme ja offensiivisille kyberoperaatioillemme”.

EU:n jäsenmaat ovat puolestaan ristitulessa ja pelkäävät sanktioita sekä Yhdysvaltojen että Kiinan toimesta. Kiina on muun muassa varoittanut kaupallisten suhteiden hankaloittamisesta ja esim Saksaa on kovisteltu vedoten miljooniin saksalaisiin autoihin, joita Kiinassa myydään. Toisaalta Trumpin hallinto on vilauttanut mahdollisuutta rajoittaa tiedustelutietojen vaihtoa sellaisten maitten kanssa, jotka käyttävät Huawein teknologiaa. Siinä missä Japani, Australia ja Uusi-Seelanti ovat kieltäneet Huawein tuotteiden käytön verkoissaan, on Euroopassa maita, joilla jo on Huawein teknologiaa ja ovat sen takia haluttomia taipumaan Yhdysvaltojen mahdollisiin vaatimuksiin.

EU-maat joutuvat nyt pohtimaan, miten ratkaista tilanne. Periaatteellisesti ja kenties myös lainsäädännöllisesti on hankalaa nimetä yksittäisiä toimittajia, joita suljetaan automaattisesti pois. Toisaalta vaakakupissa painavat sekä kansallinen turvallisuus että kansainväliset suhteet kahteen suurmahtiin: Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

5G ei ole ainoa eikä viimeinen kehittyvä teknologia. Sen osalta tilanne on kuitenkin siltä osin onnellinen, että Euroopassa on kaksi merkittävää toimittajaa: Nokia ja Ericsson. Mutta entä jatkossa? Euroopassa ei tällä hetkellä ole Piilaaksoa tai sen vastinetta. Joutuvatko EU ja sen jäsenmaat aina tasapainoilemaan kahden suurmahdin välissä, vai kykenemmekö nousemaan teknologisesti tasavertaiseksi tekemään omat ratkaisumme, ottaen huomioon omat kaupalliset intressimme ja kansalliset tarpeemme myös turvallisuuden osalta?

Teknologia ei ole pelkästään tekninen asia. Kyberturvallisuus ei myöskään ole pelkästään tekninen asia. Teknologian ja kyberturvallisuuden kehityksen tulee kulkea käsi kädessä poliittisen tason ymmärryksen kanssa, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Suomi on pieni maa, jolla on paljon teknistä osaamista, mutta olemme perinteisesti olleet aika sinisilmäisiä. Kansainvälisellä tasolla käytävä keskustelu 5G:n mahdollisuuksista ja uhkista koskettaa myös Suomea. Myös Suomen on käytävä tämä keskustelu ja tehtävä omat ratkaisunsa. EU:n työkalupakki antaa tähän hyvät eväät.

CatharinaCandolin

Tekniikan tohtori (2005). Tällä hetkellä kyberpuolustuksen erityisasiantuntija Puolustusvoimissa. Aikaisempi työkokemus kyberturvallisuusasiantuntijana Naton päämajassa 2015-2018, kyberpuolustussektorin johtajana Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla sekä tehtäviä yksityisellä sektorilla ja akateemisessa maailmassa. Kiinnostuksen kohteina uudet kehittyvät teknologiat, tiede ja tutkimus, ilmailu, meri, liikunta ja ruokakulttuuri. Mielipiteet ovat omiani eivätkä välttämättä edusta työnantajani näkemyksiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu