Järkevä Helsinki — 10 teemaa ja 30 toimenpidettä

Oletko koskaan miettinyt, mitkä ovat tärkeimpiä ominaisuuksia kuntapäättäjässä? Itselleni tulevat ensimmäisenä mieleen ominaisuudet kuten rehellisyys, ahkeruus ja suoraselkäisyys. Heti sen jälkeen mieleen tulee se, että päättäjällä täytyy olla visio. Näkemys siitä, millaisen Helsingin puolesta aikoo työskennellä, jos luottamuksen saa.

Minä unelmoin järkevästä Helsingistä. Tuo slogan kuvastaa mielestäni hyvin niin poliittista ajatteluani kuin itseäni ihmisenä. Politiikkaa pitäisi tehdä nykyistä enemmän perustuen järkeen ja vähemmän perustuen tunteeseen tai siihen, mikä milloinkin sattuu olemaan muodissa. Järki-ihmisenä olen jalat maassa -tyyppi, joka harkitsee tarkkaan ennen kuin päättää.

Järkevässä Helsingissä homekoulut kunnostetaan, kaupunki pidetään turvallisena ja taloutta hoidetaan vastuullisesti. Järkevässä Helsingissä on lähiluontoa, liikuntapaikkoja ja toimiva liikenne. Järkevässä Helsingissä menojen priorisoinnissa käytetään tervettä arkijärkeä: ikäihmisten palvelut laitetaan kuntoon ensin, maailmanparannushankkeet vasta sitten.

10 teemaa ja 30 toimenpidettä järkevälle Helsingille:

1. Homekoulut kuntoon

Homekoulut ovat Helsingille valtava inhimillinen ja taloudellinen tragedia. Siinä, missä toisille sisäilmaongelmat eivät aiheuta mitään oireita, aiheuttavat ne toisille muun muassa väsymystä, kuumeilua ja pahoinvointia. Pahimmillaan keuhkosairaus voi johtaa työkyvyttömyyteen. Homekoulujen korjaamatta jättäminen tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi sairauspoissaoloina ja myöhempänä rakennuskustannusten nousuna.

Homekoulut on laitettava kuntoon. Investointimäärärahoja on nostettava ja jo suunnitteilla olevia hankkeita aikaistettava. Yhä useammin on osittaisen kunnostamisen sijaan koko rakennus purettava ja rakennettava uusi. Uusien homekoulujen syntymistä on ehkäistävä siten, että vastuu koulurakennuksen pilaantumisesta siirretään veronmaksajilta urakoitsijalle. Tällöin sillä on kannustin rakennuttaa rakennus niin hyvin, ettei ongelmia myöhemmin synny.

Homekouluja ei pidä myöskään synnyttää ilmanvaihdon virheellisellä käytöllä. Ilmanvaihdon sammuttamisesta iltaisin ja viikonloppuisin on luovuttava. Aloitteestani Helsinki siirtyi käytäntöön, jossa homekoulujen syntymistä ehkäistään mittaamalla ja säätämällä ilmavirrat puhdistusoperaatioiden ja tiivistämiskorjausten jälkeen. Aiheen kanssa työskentely on vahvistanut uskoani siihen, että politiikassa pystyy aidosti vaikuttamaan. Se motivoi jatkamaan.

Järkevässä Helsingissä:

– Investointimäärärahoja homekoulujen kunnostamiseen lisätään merkittävästi ja nyt suunnitteilla olevia hankkeita aikaistetaan.
– Vastuu koulurakennuksen pilaantumisesta siirretään veronmaksajalta urakoitsijalle laajentamalla elinkaarimallin käyttöä merkittävästi nykyisestä.
– Lopetetaan käytäntö, jossa ilmanvaihto suljetaan iltaisin ja viikonloppuisin energiansäästösyistä.

2. Turvallinen kaupunki

Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla oikeus turvalliseen kaupunkitilaan. Suomen hienous on pitkään ollut se, että täällä uskaltaa kävellä illallakin puistossa ja lapset voivat liikkua omatoimisesti kouluun. Tästä on pidettävä kiinni.

Naiivin huolettomuuden sijaan orastavien uusien turvallisuusuhkien rantautuminen Helsinkiin on torjuttava määrätietoisesti. Nuorisoväkivalta, jengiytyminen, huumekauppa ja maahanmuuton lieveilmiöt ovat esimerkkejä viime aikoina yleistyneistä ongelmista. Ruotsin esimerkki osoittaa mitä voi tapahtua, jos huolestuttavia kehityskulkuja ei katkaista ajoissa.

Tilanteen ratkaisemisessa tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Nuorille on annettava kaikki heidän tarvitsemansa tuki ja palvelut. Samaan aikaan tarvitaan tiukkaa lain ja järjestyksen linjaa. Yhteiskunnan viesti nuorille on kirkas: lakia on noudatettava ja rikoksilla on seurauksia, jotka voivat olla vakavia iästä tai taustasta riippumatta. Lisäksi kotouttamispolitiikkaan tarvitaan ryhtiliike. Kun teemme tarvittavat toimet nyt ennakoivasti ja ajoissa, voimme vielä välttää tilanteen pahenemisen.

Järkevässä Helsingissä:

– Uudet turvallisuusuhat tunnistetaan, tunnustetaan ja torjutaan määrätietoisesti.
– Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään siten, että kynnys hoidon ja piiriin on mahdollisimman alhainen.
– Puututaan rikoksiin nykyistä tiukemmin ja tehdään kotouttamispolitiikkaan ryhtiliike.

3. Vastuullinen taloudenpito

Hyvinvointipalvelut on mahdollista turvata pitkällä aikavälillä vain siten, että kaupungin tulot ja menot ovat tasapainossa. Helsingin taloutta on hoidettava vastuullisesti.

Poliittisen päätöksentekojärjestelmämme suurimpia valuvikoja on se, että poliitikoilla on kannustin jakaa rahaa vastuuttomasti ympäriinsä saadakseen kansansuosiota. Järkevässä Helsingissä menojen priorisoinnissa käytetään tervettä arkijärkeä: ikäihmisten palvelut laitetaan kuntoon ensin, maailmanparannushankkeet vasta sitten.

Tärkeää Helsingin vetovoiman kannalta on myös se, että kaupunkilaisten verotus pidetään kohtuullisena. Pitkällä aikavälillä tavoitteen tulee olla Helsingin kuntaveroprosentin laskeminen Suomen alhaisimmaksi.

Järkevässä Helsingissä:

– Kaupungin taloutta hoidetaan vastuullisesti pitämällä tulot ja menot tasapainossa.
– Menojen priorisoinnissa käytetään tervettä arkijärkeä hoitamalla tavallisten helsinkiläisten palvelut ennen punavihreitä maailmanparannushankkeita.
– Tavoitteeksi otetaan Helsingin kuntaveroprosentin laskeminen Suomen alhaisimmaksi.

4. Varjellaan lähiluontoa

Metsät, rannat, puistot ja lenkkipolut ovat Helsingin henkireikiä. Niitä on varjeltava. Järkevässä Helsingissä luonto on lähellä ja jokaisen helposti saavutettavissa.

Rakentamisessa painopiste on siirrettävä nykyistä enemmän korkeaan rakentamiseen. Näin viheralueet voidaan nykyistä paremmin säästää rakentamiselta. Kaupunkisuunnittelussa on huomioitava, että jokaisessa helsinkiläisessä kaupunginosassa on lähiluontoa. Puiden määrää kadun varsilla on merkittävästi lisättävä.

Keskuspuisto on Helsingin keuhkot, jota on vaalittava. Sitä ei pidä uhrata kaupunkibulevardien alttarilla. Lisäksi nykyisiä joukkoliikenneyhteyksiä Helsingistä Nuuksioon ja Sipoonkorpeen on kehitettävä nykyistä sujuvimmiksi.

Järkevässä Helsingissä:

– Varmistetaan, että jokaisella helsinkiläisellä on mahdollisuus nauttia lähiluonnosta.
– Rakennetaan ylöspäin, jotta viheralueet voidaan säästää rakentamiselta.
– Säilytetään keskuspuisto ja kehitetään joukkoliikenneyhteyksiä kansallispuistoihin.

5. Toimiva liikenne

Helsinki on kansainvälinen metropoli, jossa on päästävä liikkumaan haluamallaan liikennevälineellä. Helsingissä pitää voida matkustaa niin autolla, julkisilla, pyörällä kuin kävellenkin.

Eri liikennemuotojen keinotekoisesta vastakkainasettelusta on luovuttava ja etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia liikennemuotoja. Autoliikennettä maan alle siirtävä keskustatunneli ja pyöräliikennettä rautatieaseman kävelijöiden edestä poistava pyöräilytunneli ovat esimerkkejä tällaisista ratkaisusta.

Ihmisiä ei pidä yrittää ohjata pois yksityisautoista kepillä. Paras tapa kannustaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi on parantaa joukkoliikenteen laatua eli lisätä reittejä ja lyhentää vuorovälejä. Lisäksi Helsingin kantakaupungin alueella on otettava käyttöön nykyistä AB-lippua halvempi yhden vyöhykkeen lippu.

Järkevässä Helsingissä:

– Mahdollistetaan jatkossakin sujuva liikkuminen Helsingissä niin autolla, julkisilla, pyörällä kuin kävellenkin.
– Toteutetaan keskustatunneli, joka siirtää autoilun maan alle vapauttaen samalla maan päältä tilaa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle.
– Mahdollistetaan AB-lippua halvemman yhden vyöhykkeen lipun ostaminen Helsingin kantakaupungissa.

6. Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut on laitettava kuntoon. Hyvinvointivaltiomme rakentajat ansaitsevat nykyistä enemmän kunnioitusta ja priorisointia yhteiskunnassamme. Erityisen surullinen tilanne on kotihoidon palveluissa, joissa hoitajat juoksevat usein paikasta toiseen järkyttävässä kiireessä siten, ettei yksilölliselle kohtaamiselle jää juurikaan aikaa.

Ratkaisuksi eivät riitä kauniit sanat, vaan tarvitaan aitoja lisäresursseja. Lisäksi ikäihmisten palvelukotipalvelujen valvontaa on tehostettava tarkastuskäynnein. Tarkastuskäynneistä ei pidä ilmoittaa palveluntuottajille etukäteen.

Yleisemminkin Helsingin sote-palveluissa on kehittämisen varaa. Erityisesti terveyskeskusten jonotusajat ovat Helsingissä sietämättömän pitkiä. Lääkäriin pitää päästä silloin, kun sen tarve on. Nopea hoitoon pääsy on myös taloudellisesti järkevää, sillä se vähentää myöhemmin raskaamman ja kalliimman hoidon tarvetta.

Järkevässä Helsingissä:

– Ikäihmisten palvelut lisäresursoidaan siten, että jokaiselle turvataan arvokas vanhuus.
– Palveluiden valvontaa tehostetaan tarkastuskäynnein, joista ei ilmoiteta palveluntuottajalle etukäteen.
– Viranomaisyhteistyötä on tiivistettävä ja luotava järjestelmä, jossa ikääntyneiden kokemaan väkivaltaan ja kaltoinkohteluun puututaan systemaattisesti.

7. Lisää liikuntapaikkoja

Liikunta ja urheilu tuovat iloa, terveyttä ja merkitystä helsinkiläisten elämään. Kaikenikäisiä helsinkiläisiä on kannustettava liikkumaan tarjoamalla maailmanluokan puitteet eri lajien harrastuksiin niin sisällä kuin ulkona.

Helsinkiin tarvitaan lisää liikuntahalleja, biitsikenttiä ja ulkojäitä. Vastaavasti tarvitaan lisää lenkkipolkuja, ulkokuntosaleja ja kuntoportaita. Nykyisiä liikuntamahdollisuuksia on myös avattava yhä laajempaan käyttöön.

Järkevässä Helsingissä toteutetaan harrastustakuu eli varmistetaan, että jokaisella on perheen varallisuudesta riippumatta mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

Järkevässä Helsingissä:

– Kaikenikäisiä helsinkiläisiä on kannustettava liikkumaan tarjoamalla maailmanluokan puitteet eri lajien harrastuksiin niin sisällä kuin ulkona.
– Erilaisia liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia lisätään monipuolisesti.
– Toteutetaan harrastustakuu eli varmistetaan, että jokaisella on perheen varallisuudesta riippumatta mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

8. Perheen kunnianpalautus

Perhe on yhteiskunnan peruspilari. Perheiden merkitystä ja arvostusta tulee yhteiskunnassa lisätä, ei vähentää.

Helsingin tulee olla maailman paras kaupunki lapsiperheille. Kaikessa kaupungin toiminnassa on huomioitava läpileikkaavana arvona perheystävällisyys. Lapsiperheiden palveluiden on oltava laadukkaita ja helposti saavutettavissa.

Yksityisen varhaiskasvatuksen ei pidä olla vain rikkaiden yksinoikeus. Siksi Helsingissäkin on otettava käyttöön palvelusetelimalli muiden Suomen suurten kaupunkien tapaan.

Järkevässä Helsingissä:

– Kaikessa kaupungin toiminnassa huomioidaan läpileikkaavana arvona perheystävällisyys.
– Jokaiselle lapsiperheelle tarjotaan mahdollisuus varhaiskasvatuspaikkaan perheen toiveiden mukaisesti läheltä kotia tai työmatkan varrelta.
– Otetaan käyttöön palvelusetelimalli yksityisessä varhaiskasvatuksessa muiden Suomen suurten kaupunkien tapaan.

9. Tilaa yrittäjyydelle

Helsingistä on kehitettävä Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, työpaikkoja, investointeja ja matkailijoita. Helsingin elinkeinopolitiikan tulee olla aktiivista, pitkäjänteistä ja tehokasta.

Helsingin on oltava Suomen yritysmyönteisin kaupunki. ”Saa tehdä” tulee olla asenne, jolla kaupunki kannustaa ihmisiä kokeilemaan siipiään yrittäjinä. Nykyisiä lupakäytäntöjä on yksinkertaistettava ja byrokratiaa vähennettävä. Keskustan nakkikioskien poistamisen kaltaisia päätöksiä ei järkevässä Helsingissä tehdä.

Yrittäjyys- ja taloustaitojen opettamista kouluissa on lisättävä. Kansankapitalismia on edistettävä kannustamalla nuoria nykyistä voimakkaammin säästämään ja sijoittamaan nuoresta iästä lähtien.

Järkevässä Helsingissä:

– Helsingistä kehitetään Itämeren alueen kilpailukykyisin kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, työpaikkoja, investointeja ja matkailijoita.
– Lupakäytäntöjä yksinkertaistetaan ja byrokratiaa vähennetään.
– Yrittäjyys- ja taloustaitojen opettamista lisätään helsinkiläisissä kouluissa.

10. Stoppi koulukiusaamiselle

Koulukiusaaminen on yksi Helsingin hälyttävimpiä ongelmia. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään koulussa kiusaamista tai väkivaltaa. Kiusaamistapauksiin on suhtauduttava vakavasti ja niihin on puututtava nykyistä tehokkaammin.

Kiusaamistilanteisiin puuttumista on tehostettava yhtenäistämällä kiusaamistilanteisiin puuttuminen parhaiksi havaituin käytännöin kaupungin tasolla. Vakavampiin kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin on luotava toimintamalli, jossa opettaja, poliisi ja sosiaalitoimi voivat vakiintuneen prosessin kautta puuttua tilanteisiin nopeasti.

Huolestuttava ilmiö on myös monissa Helsingin kouluissa viime vuosina yleistynyt levottomuus. Opettajien ensisijainen tehtävä pitäisi olla opettaminen, ei kurin pitäminen.

Järkevässä Helsingissä:

– Tehostetaan kiusaamistilanteisiin puuttumista yhtenäistämällä puuttuminen kiusaamistilanteisiin kaupungin tasolla.
– Kiusaamistapauksissa pääsäännöksi käännetään se, että koulua vaihtaa kiusaaja, ei kiusattu.
– Vakavissa kiusaamistapauksissa mahdollistetaan kiusaajan erottaminen koulusta määräajaksi.

Tälle visiolleni järkevästä Helsingistä pyydän luottamustasi kuntavaaleissa 18.4. Äänesi on kallisarvioisen tärkeä. Käytäthän sen hyvin.

DaniNiskanen
Kokoomus Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Helsingin nuorin kaupunginvaltuutettu (kok.), kokoomuksen eduskuntaryhmän lakimies.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu