Punavuoren nuorisotalo Betanian sulkeminen ei ole hyvää nuorisotoimintaa Helsingiltä
Eteläisen Helsingin vanhemmilla vallitsee suuri huoli: Punavuoren nuorisotalo Betania on lakkautettu. Onko tämä järkevää nuorisotoimintaa kaupungilta tilanteessa, jossa nuorten pahoinvointi tuntuu lisääntyneen? Nuoret pitää saada turvallisten aikuisten luokse kokoontumaan, ei kaduille. Kuitenkin juuri nyt, kun on suurta tarvetta avata lisää mahdollisuuksia nuorille, tähän vastataan sulkemalla ovia.
Meidän tulisi päinvastoin suosia helposti saavutettavia, alueellisesti palvelevia mahdollisuuksia myönteiseen olemiseen ja tekemiseen, sillä energian suuntautumisesta negatiiviseen olemme saaneet näinä aikoina jo yhä ahdistuneempina lukea: osa nuorista on alkanut kantaa mukanaan terävää, koska on tylsää.
Maailmanhistoriasta tiedämme, että hyvin yleisesti silloin, kun mitään ei tapahdu, alkaa tapahtua. Maailma pysähtyi koronan takia, ja tekemisen mahdollisuuksien mureneminen, turhautuminen sekä joutilaisuus johdattavat energian purkamiseen jotain muuta kautta. Kun tähän yhtälöön lisätään nuoruusajan energia, impulsiivisuus ja päihteet, tarvitaan vain sattumalta muodostuva tilanne, äkillinen hämärä kuohahdus, ja monien elämä on pilalla.
Raportoiduista nuorisopuukotuksista lasku lankeaa hyvin laajalle: itse uhrin ja tekijän lisäksi kärsimykset kasautuvat myös heidän läheisimmilleen, vanhemmille, sukulaisille, ystäville. Nuoren tulevaisuudensuunnitelmille voi langeta erittäin kallis lasku väärästä valinnasta. Siksi päättäjien on tehtävä oikeita ratkaisuja.
Kaupunki yrittää paikata Betanian jättämää aukkoa Oodi -kirjastoon avattavalla uudella nuorisotilalla. Kuten niin usein, paperilla tämä voi näyttää toimivalta, mutta Etelä-Helsingin asukkaiden kannalta ratkaisu on kelvoton.
Kirjoitan blogini Helsingin kaupungin varavaltuutettuna ja kunnallisvaaliehdokkaana, en poliisina. Kaikki tiedot mihin kirjoituksessani viittaan, olen saanut tietooni poliisityön ulkopuolella.
Niin olen asunut nuorena eteläisessä Hesassa. Tekemiset keksittiin silloin itse eikä niitä kukaan järjestänyt. Tämä sujui ilman mitään pahaa oloa ja teräesineitä.
Nuoret ovat voineet riittävän vapaasti tavata toisiaan epidemian aikanakin. Ei heidän väkivaltansa siitä tai tekemisen puutteesta johdu. Minä en tuota väittämää purematta niele.
Vika on vanhemmissa, jotka kasvattavat lapsensa neuroottisiksi. Lasten on nimenomaan opittava keksimään vapaa-aikansa puuhat vastuullisesti itse ilman aikuisia.
Ilmoita asiaton viesti
Näin, meidän kakrujemme hyvinvointi on muutettu tahallaan pahoinvoinniksi, liian holhoomisen myötä. Ei kakrut tarvitse mitään muuta kuin kodin ja kurin, mutta molemmat ovat kadonneet ja ihmeellään nyt seuraamuksia ja hyysätään lisää. Siis miten meidän polvesta, isät sodankäyneitä, isoisät sisällissodan käyneitä, tuli normikansalaisia, hyvin lisääntyviä ja veronmaksajina valioyksilöitä !
Ilmoita asiaton viesti