Leikkausten kohdentaminen

Kohta maassa on sinimusta hallitus.

Tai sinipunahallitus.

Tai hallitusneuvottelujen pitkittyessä marxilais-leniniläinen talousliberaali some-influenssereista ja entisistä nhl-jääkiekkoilijoista koottu oranssin kretuliini asiantuntijahallitus.

Olipa hallituspohja mikä tahansa, melko todennäköisesti tuo hallitus leikkaa valtion menoja. Käytän termiä melko todennäköisesti enkä varmasti siksi, että lähivuodet osoittivat karusti maailman kykenevän tuottamaan täysin odottamatta pandemioita ja laajoja eurooppalaisia sotia, jotka siirtävät kaikki pitkäjänteiset suunnitelmat romukoppaan.

Kysymys onkin siitä, miten leikkaukset kohdennetaan.

Valtion organisaatiossa on valtava määrä lähes täysin tarpeettomia mutta resursseja sitovia parantamis- ja kehittämishankkeita ja -projekteja. Nämä aloitetaan suurella markkinointikohulla ja haudataan myöhemmin hiljaisuudessa. Enimmillään syntyy jokin turha raportti keräämään itseensä arkistopölyä. Monesti nämä projektit haittaavat merkittävästi organisaation perustehtävien suorittamista sitomalla itseensä rahaa ja muita resursseja.

Miksi näitä hankkeita yleensäkään toteutetaan? Koska niiden käynnistäminen ja johtaminen näyttävät ihanan hyviltä ylimmän ja keskijohdon CV:eissä. Jos työpaikalla ilmenee vaikkapa häirintätapaus, on toki tavattoman mukavaa, jos erilaisia häirinnän ennaltaehkäisyn, tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimielimiä ja tukihenkilöitä on perustettu runsaasti ja kaikki esimiehet ja työntekijät on koulutettu häirinnän tunnistamiseen ja ongelmaan puuttumiseen. Tilanteen ollessa ”päällä” tällaiset virallisen organisaation rinnalla elävät varjo-organisaatiot tuottavat yleensä lisäongelmia, eivät ratkaisuja.

Leikkaukset tulisikin pääsääntöisesti kohdentaa näihin turhiin hankkeisiin ja pakottaa viranomaisorganisaatiot keskittymään perustehtäviensä hoitoon. Tämä edellyttää vahvaa poliittista ohjausta. Ilman tuota ohjausta käy helposti seuraavasti: Hallinnonalalle kohdennetaan 500 miljoonan euron leikkaukset. Tästä leikkauksesta miljardi kohdennetaan perustehtäviä hoitavaan henkilöstöön ja muihin perustehtävien resursseihin. Yhteenlaskun jälkeen säästynyt 500 miljoonaa kohdennetaan erilaisiin uusiin hankkeisiin ja hankehenkilöstön palkkaamiseen.