Ohjeet Suomen rajaturvallisuuteen liittyvään poliittiseen huutokisaan

Suomi on erityislaatuinen Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton jäsen. Emme ole ainoa jäsenmaa, jolla on EU:n ulkorajaa, mutta Suomella on EU-jäsenistä pisin ulkoraja. Emme ole ainoa Nato-maa, jolla on yhteinen raja  laitonta hyökkäyssotaa käyvän ja sotarikoksia tekevän Venäjän kanssa, mutta se raja on yli 1 300 kilometriä pitkä.

Venäjän häikäilemättömyys ja ihmisoikeuksista piittaamattomuus ei ole enää kenellekään uutinen. Venäjä jatkaa hyökkäystään itsenäiseen eurooppalaiseen maahan ja jatkaa viattomien ihmisten murhaamista Ukrainassa. Sotarikokset, joihin Venäjä on syyllistynyt, ovat ihmiskunnan historian pimeimpiä. Ne tuomitaan selväsanaisesti ja ilman sivulauseita, aivan kuten pitääkin. Venäjän aggressiivisuus ei rajoitu pelkästään Ukrainaan. Viime päivinä myös Suomen rajalla on ollut Venäjän hybriditoimintaa, johon hallitus ja viranomaiset ovat reagoineet.

Kaikesta edellä mainitusta vallitsee Suomessa erittäin laaja yhteisymmärrys. Suomalaisesta poliittisesta keskustelusta on onneksi ja vihdoinkin kadonnut lähes tyystin suomettumisen ja jälkisuomettumisen olennainen osa: loputon Venäjän ymmärtäminen ja viimeisenä hätävarana whataboutismi.

Vuonna 2022 silloinen ulkopoliittinen johto, koko hallitus ja oppositio olivat hereillä ja toimivat. Tilannekuva oli sama ja Suomen turvallisuuden maksimoimisesta vallitsi yhteisymmärrys. Samalla tavalla on myös 2023, kun on uusi hallitus ja uusi oppositio. Viime hallituskaudella olin pääministereiden erityisavustaja, nyt olen oppositiopuolueen poliitikko. Kun tilanne rajalla nousi viime viikolla esiin, twiittasin: ”Hallituksella on kova paikka rajan kanssa. Onnistumista toivon.” Mitä muuta voisikaan toivoa, kun kyse on rajoista eli siis Suomen turvallisuuteen liittävästä asiasta? Moni muu sanoi samaa.

Siksi onkin ollut hämmentävää seurata sittemmin alkanutta poliittista huutokilpailua itärajan tilanteen kohdalla. Jopa hallituspuolueista on huudettu kurkku suorana erilaisia vaatimuksia siitä, mitä pitää tehdä nyt heti. Tämä siitä huolimatta, että Suomen hallitus toimii aivan varmasti koko ajan.

Koska Suomen turvallisuus ja poliittinen huutokisa on surkein mahdollinen kombo, päätin tehdä helposti ymmärrettävän ohjeistuksen ja listata, mikä on paras tapa käydä huutokilpailua Suomen turvallisuuteen liittyen.

1) Kyse on Suomen turvallisuudesta, ei sinun näkyvyydestäsi.
2) Mieti, mikä on se poliittinen irtopiste, jota yrität saada.
3) Muista, että sinulla ei ole tietoa siitä, mitä kaikkea on jo tehty.
4) Ihanko oikeasti vielä mietit tähän huutokilpailuun osallistumista? Älä.
5) Jos huutokilpailu houkuttelee vieläkin, lue uudestaan kohdat 1–4.

DimitriQvintus
Sosialidemokraatit Helsinki

Dimitri Qvintus on SDP:n puoluehallituksen jäsen ja ruotsinkielisen piirin (FSD) puheenjohtaja. Hän työskentelee yksityisellä sektorilla johtajana. Aiemmin Qvintus on toiminut mm. pääministeri Sanna Marinin ja pääministeri Antti Rinteen erityisavustajana, sekä lukuisissa muissa politiikan keskeisissä tehtävissä vuosina 2011–2020 sekä kansainvälisen pörssiyhtiön pohjoismaisena viestintä-, yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu